Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            20. Perusväylänpito
            31. Eräät avustukset

Talousarvioesitys 2021

10. Liikenne- ja viestintäverkotPDF-versio

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 925 km, rataverkon pituus 5 924 km ja vesiväylien pituus 16 338 km vuoden 2019 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  2019 2020
arvio
2021
arvio
       
Tie 14 975 14 222 14 135
Radat 4 763 4 501 4 624
Vesiväylät 250 221 222
Yhteensä 19 988 18 944 18 981

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2019 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Perusväylänpito (20) 1 065,4 1 422,5 1 364,8
Tulot 57,6 50,3 50,3
— Ratamaksu 51,0 45,0 47,0
— Muut tulot 6,6 5,3 3,3
Menot 1 123,0 1 472,8 1 415,1
Kunnossapito 775,5 792,7 833,7
— Hoito 390,2 394,5 423,0
— Jäänmurto 57,6 64,0 62,0
— Korjaus 327,7 334,2 348,7
Parantaminen ja suunnittelu 56,5 190,5 88,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 33,1 158,3 62,3
— Suunnittelu 23,4 32,2 26,1
Liikennepalvelut 191,0 189,6 193,1
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 141,0 139,6 142,1
— Maantielauttaliikenne 50,0 50,0 51,0
Korjausvelan vähentäminen 100,0 300,0 300,0
Avustukset (30, 31) 83,4 176,5 85,1
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) 61,9 138,7 67,7
Eräät avustukset (31) 21,5 37,8 17,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) 450,8 499,0 559,4
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 16,4 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 329,3 351,2 408,6
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 105,1 112,8 115,8
Nettomenot yhteensä 1 599,6 2 098,0 2 009,3
       
Bruttomenot yhteensä 1 657,2 2 148,3 2 059,6

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2019
toteutuma
2020
arvio
muutos 2021
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 100 309 102 516 2,2 % 104 771 2,2 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 52 166 50 160 -3,9 % 98 900 97,2 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 484 416 -14,0 % 155 -62,7 %
Kustannukset, 1 000 euroa 93 412 97 339 4,2 % 105 300 8,2 %
Kustannusvastaavuus 56,4 % 52,0 % -4,4 %-yks. 94,1 % 42,1 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 364 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 100 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 3,3 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)

  2019 toteutuma 2020 varsinainen talousarvio 2021 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 527 - 527 742 - 742 701 - 701
Radanpito 366 57 309 492 49 443 473 49 424
Vesiväylänpito 89 1 88 99 1 98 99 1 98
Liikenteen ohjaus ja informaatio 141 - 141 140 - 140 142 - 142
Yhteensä 1 123 58 1 065 1 473 50 1 423 1 415 50 1 365

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elvytystoimenpiteet 18 400
Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu -10 000
Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot -52
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77) 3 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -12 950
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -1 700
Korjausvelan vähentäminen 25 000
Korjausvelan vähentäminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -40 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen) -10 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut 2 741
Määrärahatason tarkistus tekniseen kehykseen 7 000
Raskaan liikenteen ajoneuvojen etäpunnitusjärjestelmä 700
Siirto momentille 31.01.03 -2 500
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (7 htv) (siirto momentilta 32.01.02) 504
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -12 000
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 10 000
Tasomuutos -34 409
Yhteensä -57 666

2021 talousarvio 1 364 804 000
2020 IV lisätalousarvio 56 250 000
2020 talousarvio 1 422 470 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 67 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie ja Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 1. ja 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen 23 620 000
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 2 040 000
Turun raitiotie 1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 000
Tampereen raitiotie 1. vaihe 2 898 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe 6 600 000
Yhteensä 67 658 000
Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden ja lähijunaliikennealueiden varikoiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Turun raitiotien suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

2) Lähijunaliikennealueen varikoiden suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 3 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa. Länsimetron liityntäpysäköintiä tehdään aiemmin suunnitellun 1 600 sijasta 1 300 autolle. Alun perin liityntäpysäköintiin varattua rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi laadukkaaseen, myös talvipyöräilyä paremmin tukevan, pyöräpysäköinnin lisäkapasiteetin rakentamiseen Länsimetron asemille.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
         
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti 23 620 12 000 - 35 620
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 18 200 - 48 200
Vantaan pikaraitiotie 2 040 1 880 1 880 5 800
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 1 000 1 000 3 000
Turun pikaraitiotie 1 500 1 500 1 500 4 500
Tampereen raitiotie, 1. vaihe 2 898 - - 2 898
Tampereen raitiotie, 2. vaihe 6 600 7 800 5 400 19 800
Yhteensä 67 658 42 380 9 780 119 818

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ajoitusmuutos (Länsimetro) -11 950
Lähijunaliikenteen varikot 1 000
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti, indeksin noususta johtuva kustannusten tarkentuminen 2 820
Länsimetron ajoitusmuutos -60 799
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 1. vaihe -17 750
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 2. vaihe -15 950
Määrärahatason tarkistus (Länsimetro) 3 549
Tampereen raitiotie 8 928
Tampereen raitiotien ajoitusmuutos 7 620
Tampereen raitiotien kustannusten jaksotuksen muutos 7 950
Turun raitiotie 1 500
Vantaan raitiotie 2 040
Yhteensä -71 042

2021 talousarvio 67 658 000
2020 IV lisätalousarvio 4 480 000
2020 talousarvio 138 700 000
2019 tilinpäätös 30 480 000

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yhteensä 17 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen) -11 400
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (lentoasemat ja lentopaikat) -2 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (yksityistiet) -7 000
Yhteensä -20 400

2021 talousarvio 17 400 000
2020 IV lisätalousarvio 18 000 000
2020 talousarvio 37 800 000
2019 tilinpäätös 4 500 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2021 talousarvio 34 997 000
2020 talousarvio 34 997 000
2019 tilinpäätös 16 388 315

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 408 613 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 33 750 000 euroa

2) hankkeeseen Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 26 500 000 euroa

3) hankkeeseen Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 15 000 000 euroa

Hankkeen 1) määrärahan käytön edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 2)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 10 500 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 30 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 5 000 000
Oulun meriväylän rakentaminen 27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu 3 000 000
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Turun ratapihan kehittäminen kaupungin maankäytön kehittämishankkeet huomioiden. Turun ratapihan parantaminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraide mahdollistavat esteettömien henkilölaiturien rakentamisen sekä ratapihan häiriöiden vähentämisen ja liikenteen täsmällisyyden parantamisen. Hanke sisältää Turun ratapihan varikkotoimintojen siirron Heikkilän ratapihalle sekä Heikkilän ratapihan lisäraiteiden, Kupittaa—Turun asema kaksoisraiteen, Aurajoen siltojen sekä Turun aseman neljän laituriraiteen ja laiturien rakentamisen.

Hankkeen kustannusarvio on 67,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen valtion osuus on puolet 33,75 milj. euroa ja Turun kaupungin osuus 33,75 milj. euroa.

Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen

Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetuskustannussäästöt. Hankkeessa Kemin Ajoksen väylä syvennetään 12,0 metrin kulkusyvyyteen tekemällä syventämisen vaatimat ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman mukaan 26,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Kemin sataman nykyliikenteellä hankkeen hyötykustannussuhde on 0,13. Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi arvioidaan 5,8, mikäli Kemiin suunniteltu biotuotetehdas toteutuu ja sen toteutuvat sellukuljetusmäärät ovat 1,1 milj. tn/vuosi.

Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä Oulu—Kemi -rataosan välityskyky vastaamaan elinkeinoelämän kuljetuksien tarpeita, mikä tehostaa kuljetuksia ja alentaa kuljetuskustannuksia. Hankkeessa rakennetaan Oulun ja Kemin välille uusia kohtausraiteita.

Hankkeen kustannusarvio on 15,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2021
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie LTA 2019 2022 64,0 22,4 25,0 16,6
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 143,0 126,1 16,9 -
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0 103,0 18,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0 108,0 25,5 5,5
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen IV LTA 2020 2021 8,2 2,5 5,7 -
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre IV LTA 2020 2021 5,0 0,1 4,9 -
Vt 25 Lepin liittymän alikulku IV LTA 2020 2021 3,0 1,0 2,0 -
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi IV LTA 2020 2021 10,5 6,5 4,0 -
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 25,0 2,0 8,0 15,0
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen IV LTA 2020 2022 15,0 0,5 7,5 7,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla IV LTA 2020 2022 27,1 0,7 16,0 10,4
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi IV LTA 2020 2023 26,0 1,0 7,0 18,0
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa IV LTA 2020 2022 20,0 4,0 11,0 5,0
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat IV LTA 2020 2023 30,0 3,0 12,0 15,0
             
Ratahankkeet            
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen TA 2020 2023 62,0 3,0 27,0 32,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 98,0 38,0 38,0 22,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019 2023 55,0 5,5 20,0 29,5
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019 2023 74,0 21,0 20,0 33,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0 111,2 53,8 -
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 2,0 2,0 7,0
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen IV LTA 2020 2022 8,0 0,2 0,8 7,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2023 30,0 0,5 2,0 27,5
Oritkarin kolmioraide IV LTA 2020 2022 15,6 1,6 7,0 7,0
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 5,0 15,0 253,0
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 1,0 5,0 131,5
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 23,0 1,0 10,0 12,0
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen IV LTA 2020 2023 81,0 1,0 10,0 70,0
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta IV LTA 2020 2023 10,5 1,0 4,0 5,5
             
Vesiväylähankkeet            
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto IV LTA 2020 2022 5,0 0,1 0,2 4,7
             
Yhteiset väylähankkeet            
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu TA 2020   18,0 4,0 5,0 9,0
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020   5,0 0,1 1,4 3,5
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen IV LTA 2020   0,6 0,2 0,4 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       - 7,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 709,0 577,2 392,1 746,7
             
Uudet väylähankkeet            
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021   33,8   2,5 31,3
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen TA 2021   26,5   13,0 13,5
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet TA 2021   15,0   1,0 14,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     75,3   16,5 58,8
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet sekä sitomaton hankevaraus yhteensä     1 784,3 577,2 408,6 805,5

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 385 113 321 200 156 500 269 000 1 131 813
Uudet väylähankkeet 16 500 33 500 15 250 10 000 75 250
Menot yhteensä 401 613 354 700 171 750 279 000 1 207 063

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 430 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä johtuva määrärahatarpeiden muutos 28 500
Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio 2 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 12 000
Espoon kaupunkirata 5 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 400
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 15 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 800
Kemi (Laurila)—Haaparanta -radan sähköistys 10 000
Kemin Ajoksen meriväylä 13 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu -200
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 4 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 10 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 5 700
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 4 900
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 2 000
Määrärahatarpeen muutos -117 987
Oritkarin kolmioraide 7 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 1 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 10 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 1 400
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 200
Siirto momentilta 31.01.88 15 700
Turun ratapihan kehittäminen 2 500
Valtatie 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 8 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 7 500
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 4 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111 liittymän kohdalla, Karjaa 2 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottorie -31 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 11 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 7 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 16 000
Yhteensä 57 413

2021 talousarvio 408 613 000
2020 IV lisätalousarvio 39 736 000
2020 talousarvio 351 200 000
2019 tilinpäätös 369 085 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 115 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2021 momentilta rahoitetaan viittä elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2021
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 473,1 26,8 200,1
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 354,8 50,0 245,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014/LTA IV 2019 2018 550,0 120,0 30,0 400,0
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018/LTA IV 2019 2021 147,0 10,0 7,0 130,0
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto LTA IV 2020   30,0 1,0 2,0 27,0
Yhteensä     2 077,0 958,9 115,8 1 002,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 115 800 115 000 115 000 772 303 1 118 103

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 310 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hailuodon kiinteä yhteys 3 000
Yhteensä 3 000

2021 talousarvio 115 800 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 112 800 000
2019 tilinpäätös 118 000 000