Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Siviilipalvelus
         50. (32.70) Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

01. (32.01, osa, 20, osa, 30, osa, 40, osa ja 60, osa) HallintoPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2020 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2020 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tukeva toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.

Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2020:

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat      
— Digikypsyysindeksi (itsearvio, 1—5) - 3,01 > 3,01
  Henkilötyövuodet Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)
  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
             
Työ- ja elinkeinoministeriö 398 405 400 3,6 > 3,6 > 3,6
ELY-keskukset 2 949 2 916 2 932 3,6 > 3,5 > 3,6
Työ- ja elinkeinotoimistot 3 032 2 988 3 085 3,5 > 3,4 > 3,5
Geologian tutkimuskeskus 425 400 410 3,7 3,7 3,75
Business Finland 615 610 610 3,1 > 3,5 > 3,5
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 141 203 234 3,7 > 3,7 > 3,8
Patentti- ja rekisterihallitus 400 416 415 3,9 3,8 3,9
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 254 274 264 3,5 3,7 3,8
Energiavirasto 82 76 76 4,0 > 3,9 > 3,9
Yhteensä 8 296 8 288 8 426 3,6 > 3,6 > 3,6

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Hallituksen esitykset (kpl) 35 30 30
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 85 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,5 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 33 20 20

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Bruttomenot 39 744 42 700 43 060
Bruttotulot 8 271 9 000 8 500
Nettomenot 31 473 33 700 34 560
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 323    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 724    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkistonjärjestelymenot (siirto momentille 23.01.01) -67
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 24.01.01) 88
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentille 32.01.21) -400
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirto momentilta 32.01.21) 603
Hilma-järjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.01.01) -20
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (siirto momentille 32.01.40) -500
Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma (HO 2019) 1 000
Kotouttamistehtävät (1 htv) (HO 2019) 70
Kv-rekrytoinnin toimintamalli (1 htv) (HO 2019) 70
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirto momentilta 32.20.28) 270
Osaamisen kehittämistehtävät (1 htv) (siirto momentilta 32.30.51) 69
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 100
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019 kertaluonteinen) 800
VAHVA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotolla saavutettava tuottavuushyöty -24
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -23
JTS-miljardin tuottavuussäästö -89
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 361
Palkkausten tarkistukset -60
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 83
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 400
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -71
Yhteensä 860

2020 talousarvio 34 560 000
2019 talousarvio 33 700 000
2018 tilinpäätös 32 874 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 653 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,2 > 4 > 4
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) - > 3,7 -

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 208 072 200 338 203 653
Bruttotulot 35 043 30 000 30 000
Nettomenot 173 029 170 338 173 653
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 31 188    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 30 096    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 775 8 500 8 000
— muut tuotot -32 - -
Tuotot yhteensä 8 743 8 500 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 6 129 5 500 6 000
— osuus yhteiskustannuksista 1 756 3 000 2 000
Kustannukset yhteensä 7 885 8 500 8 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 858 - -
Kustannusvastaavuus, % 111 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 940 6 000 8 000
— EU:lta saatava rahoitus 95 - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 12 2 -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 608 1 500 2 500
Tuotot yhteensä 10 655 7 502 10 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 126 9 000 12 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 471 -1 498 -1 500
Omarahoitusosuus, % 12 17 13

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitehtävät (-2 htv) (siirto momentille 28.30.03) -120
Hilma-järjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.01.01) -50
Kotouttamisen oikeudellinen neuvonta (1 htv) (siirto momentilta 32.01.03) 60
Kv. rekrytoinnin kehittäminen (2 htv) (HO 2019) 120
Maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen (1 htv) (HO 2019) 60
Palkkatuen lisääminen, maksatustehtävät (20 htv) (HO 2019) 1 000
Palkkatuen maksatustehtävät (12 htv) (siirto momentilta 32.30.51) 400
Palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.01.05) -86
Siirtyvän erän leikkauksen palautus 1 800
Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (2 htv) (HO 2019) 130
Vuokrien indeksikorotus ja säästö -21
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -390
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2 085
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -885
Palkkausten tarkistukset -349
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 473
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -500
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -413
Tasomuutos 1
Yhteensä 3 315

2020 talousarvio 173 653 000
2019 talousarvio 170 338 000
2018 tilinpäätös 171 937 000

03. (32.30.01) Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 196 375 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,1 > 4,0 > 4,0
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,8 > 4,0 > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Bruttomenot 173 139 172 013 196 775
Bruttotulot 905 400 400
Nettomenot 172 234 171 613 196 375
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 072    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 24 362    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilotoinnin päättyminen (siirto momentilta 28.40.03) 21
Kotouttaminen ja työlupaprosessien tehostaminen (20 htv) (HO 2019) 1 000
Kotouttamisen oikeudellinen neuvonta (-1 htv) (siirto momentille 32.01.02) -60
Kv. rekrytoinnin ostopalvelut (HO 2019) 1 610
Kv. rekrytoinnin tehostaminen (4 htv) (HO 2019) 200
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen (11 htv) (HO 2019) 550
Määräaikaishaastattelut (-100 htv) -5 000
Määräaikaishaastattelut ja nuorisotakuun edistäminen (100 htv) (HO 2019) 5 000
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Palkkatuen lisääminen, digitaaliset palvelut (HO 2019) 2 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot (siirto momentilta 32.30.51) 1 300
TE-digitalisaatiohanke (HO 2019 kertaluonteinen) 10 000
Työllisyyden edistäminen ja palvelujen kehittäminen (HO 2019) 5 000
Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1 912
Palkkausten tarkistukset -328
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 435
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -500
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -378
Yhteensä 24 762

2020 talousarvio 196 375 000
2019 I lisätalousarvio 3 000 000
2019 talousarvio 171 613 000
2018 tilinpäätös 163 524 000

04. (32.20.01) Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 302 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Uudet tulosalueet v. 2020: roolin osuus ydintoiminnasta (%)      
— asiakastoimeksiannot - - 25
— tiede ja innovaatiot - - 22
— geotietokeskus - - 28
— muu ydintoiminta - - 25
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) 32,1 20 20

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Bruttomenot 45 922 44 248 45 302
Bruttotulot 16 853 12 000 13 000
Nettomenot 29 069 32 248 32 302
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 409    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 282    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 760 7 800 8 000
— muut tuotot 92 - -
Tuotot yhteensä 9 852 7 800 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 791 5 550 5 650
— osuus yhteiskustannuksista 2 177 1 700 1 750
Kustannukset yhteensä 7 968 7 250 7 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 884 550 600
Kustannusvastaavuus, % 124 108 108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 392 2 200 2 800
— EU:lta saatava rahoitus 1 857 700 1 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 648 1 300 1 200
Tuotot yhteensä 6 897 4 200 5 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 838 8 400 10 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -2 941 -4 200 -5 000
Omarahoitusosuus, % 30 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -24
JTS-miljardin tuottavuussäästö -69
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 340
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -151
Palkkausten tarkistukset -53
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 78
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -68
Tasomuutos 1
Yhteensä 54

2020 talousarvio 32 302 000
2019 talousarvio 32 248 000
2018 tilinpäätös 30 942 000

05. (32.20.06) Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 99 471 000 euroa.

Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.

Hallitusohjelman mukaisesti Business Finland kohdentaa toimintaansa kiertotalouden, elintarvike- ja puutuotealan ohjelmatoimintaan, matkailun edistämisohjelmaan sekä luovien alojen kasvua tukevaan Creative Business Finland -ohjelmaan.

Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2020—2021. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosina 2019—2021 yhteensä 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään puolet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Innovaatiorahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) 3,5 < 3,5 < 3,5
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) 65 > 56 > 56

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen 77 171 000
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus 5 500 000
Kiertotalouden edistäminen 2 000 000
Creative Business Finland 1 000 000
Talent-toiminta 2 000 000
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen 2 000 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen 9 800 000
Yhteensä 99 471 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Bruttomenot 81 969 97 574 99 571
Bruttotulot -373 100 100
Nettomenot 82 342 97 474 99 471
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 736    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 594    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 29.10.20) -250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.01.21) -250
Creative Business Finland (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Matkailu 4.0 -hanke -6 350
Palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.01.02) 86
Talent-toiminta (HO 2019) 2 000
Team Finland -ohjelmatoiminta -5 000
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019 kertaluonteinen) 5 500
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) 5 000
Vientikeskusverkosto, määräaikaisen lisäyksen päättyminen -1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12
JTS-miljardin tuottavuussäästö -94
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 441
Palkkausten tarkistukset -87
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 101
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 000
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -87
Tasomuutos -1
Yhteensä 1 997

2020 talousarvio 99 471 000
2019 talousarvio 97 474 000
2018 tilinpäätös 87 200 000

06. (32.40.01) Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 519 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan.

Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 3,6 > 4,0 > 4,0
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuvia kilpailuongelmia      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 3,5 > 3,7 > 3,7
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi      
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) 108 130 130
Kuluttajaneuvonta      
— Valtakunnalliseen puhelinneuvontaan soittaneista asiakkaista on palveltu (%) 67 > 90 > 90

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 24,7 25,5 33,5
Kilpailuvalvonta 65,7 67,0 82,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 34,5 35,5 44,0
Kuluttajaneuvonta - 58,0 57,0
Hallintopalvelut 15,9 17,0 17,5
Yhteensä 140,8 203 234

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
Bruttomenot 11 572 15 908 18 879
Bruttotulot 495 360 360
Nettomenot 11 077 15 548 18 519
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 978    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 195    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n yhteistyöasetuksen toimeenpano (8 htv) 650
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) 1 350
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen 400
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen (siirto momentilta 32.01.21) 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
JTS-miljardin tuottavuussäästö -21
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 139
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -21
Palkkausten tarkistukset -25
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 32
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -29
Yhteensä 2 971

2020 talousarvio 18 519 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 15 548 000
2018 tilinpäätös 11 294 000

07. (32.40.03) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2020 alusta lukien.

Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Työn tuottavuus (tuottavuuden muutos, %) 4,1 > 1,0 > 1,0
Taloudellisuus (yksikkökustannusten muutos, %) -2,1 < 2,0 < 2,0
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
Sähköinen asiointi      
— Patenttihakemukset (%) 96,1 > 95 > 95
— Tavaramerkkihakemukset (%) 86,2 > 90 > 90
— Kaupparekisteri-ilmoitukset (%) 59,6 > 65 > 70
— Yhdistysrekisteri-ilmoitukset (%) 84,9 > 80 > 85
Keskimääräiset käsittelyajat      
— Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,3 < 2,4 < 2,3
— PCT-tutkimukset määräajassa (%) 92,7 > 80 > 85
— Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 1,0 < 2,8 < 2,6
— Sähköiset kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 1,0 < 2 < 2
— Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) 3 < 5 < 4

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 54 523 46 000 46 700
— muut tuotot 3 752 - -
Tuotot yhteensä 58 275 46 000 46 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 42 201 44 443 44 922
— osuus yhteiskustannuksista 9 748 9 500 10 500
Kustannukset yhteensä 51 949 53 943 55 422
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 6 326 -7 943 -8 722
Kustannusvastaavuus, % 112 85 84

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 54 704 53 943 55 422
Bruttotulot 58 275 46 000 46 700
Nettomenot -3 571 7 943 8 722
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 946    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 952    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -21
Yhteensä 779

2020 talousarvio 8 722 000
2019 talousarvio 7 943 000
2018 tilinpäätös -1 564 661

08. (32.40.05) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 923 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Suuronnettomuusvaarallisten yritysten riskienhallinta      
— Hyväksyttävän riskienhallinnantason omaavien kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus valvontakohteista (%) 68 > 65 > 65
Lupa- ja valvontatoiminta on ennakoitavaa, riskiperusteista ja tehokasta      
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) - > 4 > 4
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) 10 15 35

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 172 5 979 5 914
Tuotot yhteensä 7 172 5 979 5 914
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 3 046 2 607 2 482
Tuotot yhteensä 7 172 5 979 5 914
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 385 3 635 3 564
— osuus yhteiskustannuksista 2 949 2 344 2 350
Kustannukset yhteensä 7 334 5 979 5 914
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -162 - -
Kustannusvastaavuus, % 98 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 25 071 24 178 24 415
Bruttotulot 5 405 4 614 4 492
Nettomenot 19 666 19 564 19 923
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 078    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 630    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät 120
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät (siirto momentilta 32.01.21) 80
Torjunta-ainejäämiin liittyvät lisätehtävät (1 htv) (siirto momentilta 30.20.01) 70
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8
JTS-miljardin tuottavuussäästö -43
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 215
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -44
Palkkausten tarkistukset -37
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 47
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -41
Yhteensä 359

2020 talousarvio 19 923 000
2019 talousarvio 19 564 000
2018 tilinpäätös 19 218 000

09. (32.60.01) Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 771 000 euroa.

Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi      
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) 63 > 65 > 65
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen      
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) 67 < 50 < 50
— Hankelupien käsittelyaika (pv) 53 < 40 < 40
— Päästölupien käsittelyaika (pv) 46 < 50 < 70
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus      
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) 0,0042 < 0,0034 < 0,0034
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus      
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) 3 018 3 000 < 3 400
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) 0,24 < 0,30 < 0,30

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 9 948 8 439 9 801
Bruttotulot 1 807 1 600 3 030
Nettomenot 8 141 6 839 6 771
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 014    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 436    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sähkömarkkinalain ja valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentille 32.01.21) -80
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
JTS-miljardin tuottavuussäästö -19
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 66
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -19
Palkkausten tarkistukset -13
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 18
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -17
Yhteensä -68

2020 talousarvio 6 771 000
2019 talousarvio 6 839 000
2018 tilinpäätös 6 563 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.

Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 65 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 1 815 2 000 2 000
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 276 1 300 1 300
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 65 40 40
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) 376 400 400
— koulutetut (hlöt) 457 350 350

2020 talousarvio 4 939 000
2019 talousarvio 4 939 000
2018 tilinpäätös 3 858 602

(21.) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.01.05) 250
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentilta 32.01.01) 400
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirto momentille 32.01.01) -603
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät (siirto momentille 32.01.08) -80
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen (siirto momentille 32.01.06) -500
Sähkömarkkinalain valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentilta 32.01.09) 80
JTS-miljardin tuottavuussäästö -333
Yhteensä -786

2019 talousarvio 786 000
2018 tilinpäätös 5 732 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäveromenojen kasvu (Business Finland -uudistus) 21 000
Yhteensä 21 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 57 072 000
2019 I lisätalousarvio 21 000 000
2019 talousarvio 36 072 000
2018 tilinpäätös 45 219 753

40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 751 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:

1) kestävää kasvupolitiikkaa edistävien toimijoiden valtionavustuksiin

2) avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1530/2015) mukaisiin yleisavustuksiin

3) kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto).

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla ja joka toinen vuosi myönnettävään kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut 2 921 000
Kansainvälinen teknologiapalkinto 1 000 000
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut 500 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Yhteensä 5 751 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (siirto momentilta 32.01.01) 500
Kansainvälinen teknologiapalkinto 1 000
Kertaluonteisten lisäysten poisto -920
Yhteensä 580

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 5 751 000
2019 II lisätalousarvio 530 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 5 171 000
2018 tilinpäätös 18 651 000

41. (32.20.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Otaniemessä sijaitsevan FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2020 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

   
Otakaari 3:n ennallistaminen 2 000
FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 100
Yhteensä 2 100

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
         
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 2 100 500 500 3 100
Menot yhteensä 2 100 500 500 3 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten vähentyminen -8 300
Yhteensä -8 300

2020 talousarvio 2 100 000
2019 talousarvio 10 400 000
2018 tilinpäätös 1 500 000

49. (32.20.49) Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 97 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.

Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Painopisteenä ovat tulevaisuuden ilmasto, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta sekä teollisuuden uudistuminen. Määrärahalla tuetaan myös kiertotaloudeninnovaatiohankkeita.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Vaikuttavuus

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen      
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) 28,4 28,4 28—30
—VTT:n mukanaolo Suomen kannalta merkittävissä innovaatioekosysteemeissä (kpl) 8 8 8
Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin arvoverkostoihin      
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) 51 49 > 49
Tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan ja yritysten synnyttäminen      
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) 29 15 15
— IPR tuotot (milj. euroa) 3,4 3,3 2,8
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) 74,3 76,5 81,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 80 168
Arvonlisäveromenot 16 900
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä 160
Yleisavustus jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 97 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (energialaboratorio) -100
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) 3 000
Yhteensä 2 900

2020 talousarvio 97 303 000
2019 talousarvio 94 403 000
2018 tilinpäätös 89 303 000

50. (32.40.50) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 122 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kuluttajaliiton toiminnan tukeminen) -50
Valtionavustus Kuluttajaliitolle (HO 2019) 300
Yhteensä 250

2020 talousarvio 1 122 000
2019 talousarvio 872 000
2018 tilinpäätös 872 000

51. (32.40.51) Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %.

Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 2 572 000
2019 talousarvio 2 572 000
2018 tilinpäätös 1 548 652

53. (32.40.53) Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 750 000 euroa v. 2020.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -600
Yhteensä -600

2020 talousarvio 400 000
2019 talousarvio 1 000 000
2018 tilinpäätös 1 000 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 16 236 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 360 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 220 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 753 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus 130 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 3 219 000
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta 7 104 000
Guianan avaruuskeskuksen maksut 625 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 537 000
Yhteensä 16 236 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ESA:n maksut (siirto momentilta 32.20.40) 7 729
Yhteensä 7 729

2020 talousarvio 16 236 000
2019 talousarvio 8 507 000
2018 tilinpäätös 8 507 000

95. (32.40.95) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.


2020 talousarvio 50 000
2019 talousarvio 50 000
2018 tilinpäätös