Talousarvioesitys 2021
90. Liikuntatoimi
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaa edistävät järjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, organisaatioiden toimintakulttuureja liikunnallistamalla, liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa tukemalla sekä huippu-urheilua tukemalla. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.
- — Liikunnallinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä elämäntapa lisääntyy
- — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunnan ja huippu-urheilun eettinen perusta vahvistuu
- — Huippu-urheilumme on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja muuta liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen lisääntyvät eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe-, Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen- ja Ikiliikkuja-ohjelmat). Avustetaan Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita. Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan erityisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen avulla Liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman kirjaukset poikkihallinnolliseen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen yhteiseen työhön liittyen. Valtion liikuntaneuvosto arvioi eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutukset liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2021 arvio |
|
| Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | |||
| 9—13 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 64 | 66 | 66 |
| — pojat | 67 | 67 | 67 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 44 | 41 | 41 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 15—24 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 27 | 26 | 26 |
| — pojat | 24 | 39 | 39 |
| Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %2) | |||
| 20—54 -vuotiaat | 30 | 31 | 31 |
| 55—74 -vuotiaat | 15 | 17 | 17 |
| Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | |||
| 9-vuotiaat | |||
| — tytöt | 40 | 40 | 40 |
| — pojat | 44 | 52 | 52 |
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 34 | 40 | 40 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 13-vuotiaat | |||
| — tytöt | 22 | 29 | 29 |
| — pojat | 32 | 35 | 35 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 13 | 15 | 15 |
| — pojat | 23 | 23 | 23 |
| Aikuiset (18+ vuotiaat) | |||
| — miehet | 39 | 39 | 39 |
| — naiset | 34 | 34 | 34 |
| Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin (piip-testi) mediaanitulos (min:sek) | |||
|---|---|---|---|
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 3 min 58 s | 3 min 51 s | 3 min 51 s |
| — pojat | 4 min 35 s | 4 min 26 s | 4 min 26 s |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 4 min 41 s | 4 min 40 s | 4 min 40 s |
| — pojat | 5 min 55 s | 6 min 06 s | 6 min 06 s |
| Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 402 | 2 403 | 2 358 |
1) Vuoden 2017 tulokset ovat yhteenvetoarvio Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 tutkimuksesta sekä Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2015. Vuoden 2018 9—13 -vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen suomessa 2018 tutkimukseen, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin. Vuoden 2018 15—24 -vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).
2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017—2018 -tutkimukset (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät).
3) Lasten ja nuorten (7—18 -vuotiaat) liikuntasuosituksen mukaan tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 ja 2018 tutkimuksiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan mukaista liikunnan määrää. Tiedot perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat).
4) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi
(30.) Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 815 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 19 600 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 110 416 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 300 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on x xxx,xx euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen | 31 920 000 |
| Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 30 920 000 |
| Liikunnan yhdenvertaisuuteen | 1 000 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 64 030 000 |
| Liikunnan kansalaistoimintaan | 45 500 000 |
| Huippu-urheiluun | 12 550 000 |
| Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 4 150 000 |
| Kansainväliseen yhteistyöhön | 230 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 25 826 000 |
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 586 000 |
| Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen | 6 240 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 27 446 000 |
| Liikunnan koulutuskeskuksille | 17 857 000 |
| Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 580 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 070 000 |
| Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 500 000 |
| Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 959 000 |
| Yhteensä | 110 416 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 94,01 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 100,42 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään lisäksi 1 272 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021 | -38 806 |
| Tasomuutos | -1 472 |
| Yhteensä | -40 278 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 110 416 000 |
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 352 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä 16 935 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -100 |
| Kustannustason tarkistus | 546 |
| Valtionosuuden indeksitarkistus (2,3 %) | 409 |
| Tasomuutos | -1 500 |
| Yhteensä | -645 |
| 2021 talousarvio | 1 352 000 |
| 2020 talousarvio | 1 997 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 474 000 |
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointiin | 800 000 |
| Lajien tehostamistukeen, ml. vammaisurheilu | 1 000 000 |
| Seuratuen nostoon | 1 900 000 |
| Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille | 2 500 000 |
| Yhteensä | 6 200 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -500 |
| Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano (HO 2019) | 1 400 |
| Yhteensä | 900 |
| 2021 talousarvio | 6 200 000 |
| 2020 talousarvio | 5 300 000 |