Talousarvioesitys 2021

80. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Vuoden 2021 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat merkittävästi koronavirusepidemian seuraukset ihmisten ja yhteisöjen toimintakykyyn, työllisyyteen ja talouteen. Kulttuuripolitiikan strategiaa toteutetaan niin, että taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautuvat mahdollisimman nopeasti koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

— Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
— Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
— Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Koronaepidemian aiheuttama kriisi on heikentänyt entisestään toimeentuloa ja lisännyt työttömyyttä toimialalla. Taiteilija-apurahojen tason nostaminen korjaa hieman tilannetta, mutta tarvitaan myös muita toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Luovan alan yritysten tarpeet tulee huomioida osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muutoin rahoitus- ja tukijärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Kehitetään taiteilijoiden ja taiteen asemaan vaikuttavia tuki- ja edistämisjärjestelmiä ottaen huomioon koronakriisin aiheuttamat vauriot taiteen ja kulttuurin tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa.
— Tuetaan luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytyksiä ottaen huomioon koronaepidemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen.
— Kehitetään edelleen luovien alojen toimintaedellytyksiä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
— Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää.
— Valmistellaan vuoden 2019 tekijänoikeusdirektiiveistä johtuvat muutokset tekijänoikeuslainsäädäntöön.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 arvio

Taiteilijat
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä	294/2 548	304/2 673	300/2 871	300/2 600
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %	49/51	49/50	46/48	49/50
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 073	1 087	1 080	1 100
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	10,9	10,7	11,5	11
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat	6 217	6 047	6 000	6 000
Kulttuurin toimiala
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)	135 000	-	135 000	140 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat	-	21 000	21 500	21 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö	-	55 000	55 300	55 300
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	-	14	14,2	14,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	-	2,8	2,8	2,8

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronaepidemian aikana saatuja kokemuksia.

Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
— Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen- ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa.
— Juurrutetaan taiteen ja kulttuurin harrastamista koulupäivän yhteyteen sekä taide- ja kulttuuripalvelutoimintaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
— Uudistetaan Näkövammaisten kirjasto Celiaa koskeva laki.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite	2021 tavoite

Kansalliset taidelaitokset
Suomen kansallisooppera ja -baletti
— esitysten määrä	654	622	660	600
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	231	221	210	220
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	290	286	280	300
Suomen Kansallisteatteri
— esitysten määrä	1 264	1 086	1 000	900
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	178	191	160	145
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	195	201	170	155
Kansallisgalleria
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä	18	20	18	9
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	409	521	500	392
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	2 242	2 720	2 800	2 500
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot
— teattereiden esitysten määrä	12 100	11 800	12 200	12 200
— teattereiden kävijät, 1 000 henk.	2 251	2 240	2 200	2 200
— orkestereiden konserttien määrä	2 800	2 800	2 800	2 800
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk.	961	960	960	960
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk.	7 129	7 636	7 000	7 000
Elokuva
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	41	42	40	40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	1 900	1 400	2 000	2 000
Yleiset kirjastot
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	720	718	717	717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	84 581	85 957	86 000	86 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	49 825	53 746	54 000	54 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	38 026	47 024	48 000	49 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	931	995	997	999
Kuntien kulttuuritoiminta
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas (sis. taiteen perusopetus, kirjastot, museot ja näyttelyt, teatteri, tanssi ja sirkus, musiikki, muu kulttuuritoiminta)	-	141	141	141

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Taide on suurin rahapelituottojen edunsaaja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, ja taiteen ja kulttuurin toimialan valtion rahoituksesta yli puolet rahoitetaan näistä varoista. Tämä vaarantaa vakavasti toimialan rahoituksen rahapelitoiminnan tuloutusten vähentyessä ellei toteuteta riittäviä kompensaatiokeinoja. Koronaepidemian aiheuttamat vauriot toimialalle edellyttävät myös elvytysrahoitusta.

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita koskeva valtionosuusjärjestelmän uudistus, ja vastaava uudistus tarvitaan esittäviin taiteisiin. Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolain ajantasaistaminen on monivuotinen prosessi. Kulttuuriperintö tulee nähdä monipuolisesti sen hyödyntämismahdollisuuksien ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee turvatuksi.

Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Tuetaan taiteen ja kulttuurin toimialan selviämistä koronaepidemian aiheuttamista seurauksista.
— Uudistetaan esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä.
— Aloitetaan muinaismuistolain uudistaminen.
— Laaditaan kulttuuriperintöstrategia.
— Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.

Finna-palvelu, mittarit	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite	2021 tavoite

Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä	344	369	390	400
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.)	15,3	16,5	17,5	19
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.)	1,9	2,1	2,4	2,7
Verkkokäynnit (milj.)	31,3	43	42	44

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 248 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.

Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan.

Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
— Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:

— Uudistetaan viraston yhteydessä toimivien vertaisarviointia tekevien luottamuselinten toimintaa ja rakennetta.
— Uudistetaan virastorakennetta ja alueellisia palveluita.

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Valtionavustus- ja apurahahakemukset	13 661	13 040	12 000	11 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset	3 283	2 966	3 000	2 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa)	21	14	14	14
Tukimuotojen lukumäärä	23	22	19	19
Toimielinten lukumäärä	23	24	20	20
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	87	80	91	81
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,5	3,4	3,6	3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	4 275	4 116	4 248
Bruttotulot	60	10	-
Nettomenot	4 215	4 106	4 248

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	350
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	249

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


JTS-miljardin tuottavuussäästö	-9
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	36
Palkkausten tarkistukset	135
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-20
Yhteensä	142

2021 talousarvio	4 248 000
2020 II lisätalousarvio	100 000
2020 I lisätalousarvio	900 000
2020 talousarvio	4 106 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 103 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
— Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
— Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
— Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa)	23	24	24	25
Toiminnallinen tehokkuus
Vuokra-asuntojen käyttöaste, %	94,2	94	94	92
Vuokratuotot, kasvu %	1,0	1,0	0,5	0,5
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	81,1	82	83	83
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro)	3,6	3,7	3,75	3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	9 379	8 635	8 643
Bruttotulot	7 087	6 540	6 540
Nettomenot	2 292	2 095	2 103

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	425
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	357

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot	7 086	6 700	6 700

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	6 956	6 820	6 820

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	129	-120	-120
Kustannusvastaavuus, %	102	98	98

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


JTS-miljardin tuottavuussäästö	-5
Palkkausten tarkistukset	38
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-25
Yhteensä	8

2021 talousarvio	2 103 000
2020 IV lisätalousarvio	400 000
2020 II lisätalousarvio	700 000
2020 talousarvio	2 095 000
2019 tilinpäätös	2 224 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.

Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
— huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
— edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
— osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

— Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä.
— Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelu ja toteuttaminen käynnistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl	635 050	465 834	600 000	700 000
Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl	265 813	263 795	285 000	305 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä	710 896	762 481	730 000	740 000
Toiminnallinen tehokkuus
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa	2,19	2,37	2,12	2,15
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa	4,36	3,96	3,86	3,87
Henkisten voimavarojen hallinta
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,77	3,85	3,77	3,78
Henkilötyövuodet	267	276	270	275

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	28 834	25 254	25 814
Bruttotulot	6 899	3 500	3 500
Nettomenot	21 935	21 754	22 314

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	1 930
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	994

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansallismuseon uusi toimintamalli ja näyttelyohjelmisto	150
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-42
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	195
Palkkausten tarkistukset	429
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-172
Yhteensä	560

2021 talousarvio	22 314 000
2020 IV lisätalousarvio	1 700 000
2020 II lisätalousarvio	591 000
2020 talousarvio	21 754 000
2019 tilinpäätös	20 999 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.

Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 250. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.

Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Verkkolainauksen osuus kaikista lainoista kasvaa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Näkövammaisten kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— parantaa kirjallisten sisältöjen saavutettavuutta lukemisesteisille henkilöille tuottamalla neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistamalla yhteistyötä sidosryhmien kanssa
— laatia pitkän tähtäyksen verkkopalvelustrategia
— ylläpitää ja vahvistaa palveluidensa saatavuutta yhteistyökumppanien kautta ja lisätä uusien asiakkaiden pääsyä palveluiden piiriin
— toteuttaa uudistettua julkaisupolitiikkaa, jossa on otettu huomioon muiden toimijoiden tuottamat saavutettavat julkaisut ja niiden saatavuus
— vahvistaa lasten ja nuorten oppimismahdollisuuksia kehittämällä lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita ja palveluita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja edistämällä lukemista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Näkövammaisten kirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat)	1 653	1 630	1 300	1 250
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm	28	63	30	30
— Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, %	-	21	24	31
— Oppikirjatoimitusten määrä	45 938	56 344	50 000	42 500
Toiminnallinen tehokkuus
— Asiakkaita palveluiden piirissä	45 567	65 096	74 000	86 000
— Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, %	-	79	81	84
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, %	60	67	72	75
Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	42	43	45	45
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,31	3,36	3,5	3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	5 512	5 241	5 540
Bruttotulot	44	30	30
Nettomenot	5 468	5 211	5 510

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	866
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	597

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Celian ICT-ylläpitokustannukset	230
Näkövammaisten verkkopalvelujen uudistaminen	-25
Saavutettavan julkaisemisen edistämistyön vahvistaminen	100
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-12
Palkkausten tarkistukset	83
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-77
Yhteensä	299

2021 talousarvio	5 510 000
2020 IV lisätalousarvio	240 000
2020 talousarvio	5 211 000
2019 tilinpäätös	5 199 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 307 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
— Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm	137 386	138 951	143 700	146 100
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät	50 330	49 262	53 000	56 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)¹⁾	548	604	651	710
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat	30	34	27	29
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä	33	104	30	52

Toiminnallinen tehokkuus
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva	24,5	24,29	24,16	23,70
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua	2 422	2 358	2 127	1 934
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma²⁾	145	135	126	150
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma³⁾	272	219	230	375

Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	79	80	76	76
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,34	3,51	3,5	3,6

¹⁾ Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

²⁾ Tilauksesta luokitellut

³⁾ Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	7 662	7 625	8 047
Bruttotulot	991	740	740
Nettomenot	6 671	6 885	7 307

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	441
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	520

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Radio- ja televisioarkiston metadatajärjestelmän (Ritva) uudistaminen	270
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-14
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	75
Palkkausten tarkistukset	130
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-39
Yhteensä	422

2021 talousarvio	7 307 000
2020 IV lisätalousarvio	100 000
2020 talousarvio	6 885 000
2019 tilinpäätös	6 750 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 641 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2020 on 1 380,38 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2021 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2640).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Eläkkeiden indeksitarkistus	156
Yhteensä	156

2021 talousarvio	19 641 000
2020 talousarvio	19 485 000
2019 tilinpäätös	18 147 269

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 16 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Valtuus

Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2025—2039 yhteensä enintään 122 000 000 euroa.

Selvitysosa:Museovirastolle myönnetään valtuus tehdä Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus. Sopimuksesta aiheutuva sitoumus 15 vuoden ajalle arvioituna on 122 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 7,6 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4 milj. euroa vuodessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	1 571
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	106
Yhteensä	1 677

2021 talousarvio	16 601 000
2020 talousarvio	14 924 000
2019 tilinpäätös	15 804 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 824 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin	2 704 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen	900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan	220 000
Yhteensä	3 824 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020¹⁾ arvio	2021 arvio

Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta	305	283	240	290
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta	43	37	30	36
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta	0,7	0,7	0,5	0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia	1 797	1 981	1 400	1 995
Fyysiset käynnit, kpl/asukas	9,1	9,8	7,5	9,9
Verkkokäynnit, kpl/asukas	6,9	8,6	7,2	8,7
Lainaukset, kpl/asukas	15,4	15,7	12,5	16
Toimintakustannukset, euroa/asukas	58	60	52	60

¹⁾ Vuoden 2020 arvioluvuissa on huomioitu koronaepidemian vaikutukset kirjastojen toimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Indeksitarkistus (2,3 %)	62
Kertaluonteisen erän poisto	-250
Yleisten kirjastojen saavutettavuus ja kirjastoautot (HO 2019 kertaluonteinen)	-1 000
Yhteensä	-1 188

2021 talousarvio	3 824 000
2020 IV lisätalousarvio	800 000
2020 talousarvio	5 012 000
2019 tilinpäätös	4 560 000

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 69 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 295.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 59 946 euroa, orkestereilla 49 703 euroa ja museoilla 75 561 euroa henkilötyövuotta kohden.

Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon liittyvään vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 2 500 000 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 59 591 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

	Valtionosuudet budjettivaroista (mom. 29.80.31)	Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52)	Yhteensä

Teattereiden valtionosuus	33 118 000	26 069 000	59 187 000
Orkestereiden valtionosuus	8 916 000	10 137 000	19 053 000
Museoiden valtionosuus	24 950 000	23 385 000	48 335 000
Esittävän taiteen vos-uudistus	2 500 000	-	2 500 000
Yhteensä	69 484 000	59 591 000	129 075 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40)	3 000
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen (HO 2019)	500
Kertamenon poisto	-2 615
Kustannustason arvioitu muutos (2,3%)	3 326
Kustannustason tarkistus, museot	1 039
Kustannustason tarkistus, orkesterit	-1 365
Kustannustason tarkistus, teatterit	69
Tasomuutos	-2 310
Yhteensä	1 644

2021 talousarvio	69 484 000
2020 talousarvio	67 840 000
2019 tilinpäätös	46 734 868

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 88 499 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 1 230 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 70 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 82,11 euroa/opetustunti.

2021 talousarvio

88 499 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.

2021 talousarvio	252 000
2020 talousarvio	252 000
2019 tilinpäätös	44 300

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2021 talousarvio	26 648 000
2020 talousarvio	26 648 000
2019 tilinpäätös	26 648 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 784 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen

4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen

5) lastenkulttuurin avustamiseen

6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

7) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen

8) Saamelaismuseo Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan	290 000
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen	500 000
Kulttuurimatkailun vahvistaminen	3 000 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen	1 000 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset	3 000 000
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen	300 000
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset	1 909 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen	400 000
Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin	1 385 000
Yhteensä	11 784 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke	400
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke (kertaluonteinen)	-200
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentilta 29.80.53)	1 909
Kulttuurimatkailun vahvistaminen (HO 2019)	2 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset (HO 2019)	1 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen (HO 2019)	400
Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannukset	1 385
Yhteensä	6 894

2021 talousarvio	11 784 000
2020 IV lisätalousarvio	20 600 000
2020 II lisätalousarvio	40 300 000
2020 talousarvio	4 890 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 516 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl)	12 895 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset	3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl)	521 000
Yhteensä	16 516 000

Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.—31.5.2021 on 1 960,48 euroa/kk ja ajalla 1.6.—31.12.2021 1 979,50 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Palkkausten tarkistukset	222
Yhteensä	222

2021 talousarvio	16 516 000
2020 talousarvio	16 294 000
2019 tilinpäätös	14 581 416

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 192 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 745 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


1) Luova työ ja tuotanto	99 347 000
Elokuva	24 829 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus)	50 748 000
Kirjallisuus	1 020 000
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu	5 445 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys	17 305 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin	29 129 000
Kirjastot ja tiedon saatavuus	7 006 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta	22 123 000
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus	123 826 000
Museot ja kulttuuriperintö	27 981 000
Kulttuuritilat	25 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset	67 338 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen	2 927 000
Yhteensä	192 542 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021	-59 760
Tasomuutos	-5 268
Yhteensä	-65 028

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	192 542 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	257 570 000
2019 tilinpäätös	247 042 783

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 23 337 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentille 29.80.50)	-1 909
Kansallisoopperan kampaamo-maskin ja pukuhuollon perusparannus	100
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	-296
Yhteensä	-2 105

2021 talousarvio	23 337 000
2020 talousarvio	25 442 000
2019 tilinpäätös	26 618 600

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

2021 talousarvio	1 950 000
2020 talousarvio	1 950 000
2019 tilinpäätös	1 950 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Siirtyvien erien taso (HO 2019)	10
Yhteensä	10

2021 talousarvio	739 000
2020 talousarvio	729 000
2019 tilinpäätös	739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Museovirasto	799 000
2.	Suomenlinnan hoitokunta	3 100 000
Yhteensä		3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2021 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

2021 talousarvio	3 899 000
2020 IV lisätalousarvio	1 460 000
2020 talousarvio	3 899 000
2019 tilinpäätös	6 046 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


UKK-Seura (siirto momentille 29.01.50)	-10
Yhteensä	-10

2021 talousarvio	40 000
2020 talousarvio	50 000
2019 tilinpäätös	—