Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2021

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2021 hyväksyä sitoumuksia 361 284 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen. Lisäksi mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2021.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
  • — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat

Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
  • — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
  • — Tutkitun tiedon media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
  • — Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
  • — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
  • — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä

  2017 2018 2019 2020
arvio
2021
arvio
           
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot          
— aloittaneet 32 610 33 255 34 224 34 400 34 900
— tutkinnot 23 166 24 504 24 315 24 500 24 600
— opiskelijamäärä 127 728 127 032 126 276 127 100 127 300
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot          
— aloittaneet 4 962 5 226 5 331 5 500 5 700
— tutkinnot 2 754 3 117 3 324 3 500 3 700
— opiskelijamäärä 12 198 13 368 14 139 14 900 15 500
Yliopiston perustutkinnot1)          
— uudet opiskelijat 20 265 21 759 22 089 22 300 22 500
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 893 13 461 13 413 13 800 14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 14 910 15 162 16 098 16 200 16 300
— opiskelijamäärä 133 608 134 085 134 340 135 000 135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 749 1 782 1 716 1 730 1 760

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)

  2015 2016 2017 2018 2019
arvio
2020
arvio
2021
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 2,87 2,72 2,73 2,74 2,71 2,72 2,72

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus TA:n mukaisesti          
Vuosi   2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027
                   
2013 302,6 0,7              
2014 280,0 1,9 0,5            
2015 318,8 15,6 3,6 0,5          
2016 338,4 54,8 16,2 3,3 0,5        
2017 348,3 87,2 56,4 18,1 3,5 0,5      
2018 343,3 90,2 89,0 59,3 14,9 3,4 0,5    
2019 368,4 80,6 95,5 98,8 66,1 16,0 4,8 0,5  
2020 438,1 45,6 114,8 106,8 85,3 61,1 19,7 5,0  
2021 361,3   20,2 100,4 115,8 122,1 61,3 18,3 3,1
Yhteensä   376,6 396,2 387,2 286,1 203,1 86,3 23,8 3,1

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen ja 5 000 000 euroa palautuksena vuoden 2020 10 000 000 euron vähennyksestä opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi ja vähennyksenä 800 000 euroa siirtona momentille 29.40.01 ohjelmakoordinaation kuluihin osana teknistä kustannusneutraalia budjetointimuutosta.

Vuodesta 2021 lähtien määrärahojen vuosittaista prosenttijakoa on muutettu vastaamaan paremmin tutkimushankkeiden toteutuneita kuluja.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 972 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus

— Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista

  • — Tutkimusrahoituksen hakijat saavat ajanmukaisen tiedon Akatemian rahoitusperiaatteista ja -mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta

— Akatemia edistää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti

— Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.

Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tunnuslukuja 2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) 3,01 - 3,10 -
Avoimesti saatavina olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuus Akatemian hankkeissa (%) 33 51 80 85
Naisten osuus (%) arvioinnin asiantuntijoista 33 34 35 40
         
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) 4 113 4 509 4 300 4 200
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) 2,3 2,3 <3,5 <3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) 1 420 1 579 1 450 1 450
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,5 3,6 >=3,6 >=3,6
Henkilötyövuodet 132,5 135,2 142 138

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 12 515 11 202 12 322
Bruttotulot 444 400 350
Nettomenot 12 071 10 802 11 972
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 719    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 190    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ohjelmakoordinaation kulut (siirto momentilta 29.40.51) 800
JTS-miljardin tuottavuussäästö -56
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 139
Palkkausten tarkistukset 316
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -29
Yhteensä 1 170

2021 talousarvio 11 972 000
2020 talousarvio 10 802 000
2019 tilinpäätös 11 542 000

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 933 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa digitaalisuutta edistämällä.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto tehostaa toimintaansa digitaalisilla toimintatavoilla.
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tunnuslukuja 2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllykilometriä) 221,7 220,3 226,9 231,9
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. tiedostoa/v) 74 80 114 151
Sähköisen asioinnin osuus tietopyynnöistä (%) 70 70 70 75
         
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Käsitellyt tietopyyntötilaukset (kpl) 28 806 26 034 26 000 26 000
Digitaalisen aineiston verkkokäyttö (milj. käyntikertaa/v) 1,6 1,9 1,9 2,0
Julkisoikeudelliset tietopyynnöt ja todistukset (euroa/suorite) - 104 95 90
         
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,3 3,3 >=3,7 >=3,7
Henkilötyövuodet 203 207 225 222

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 21 069 20 236 21 133
Bruttotulot 1 571 670 1 200
Nettomenot 19 498 19 566 19 933
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 915    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 773    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -55
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 184
Palkkausten tarkistukset 358
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -20
Tasomuutos -100
Yhteensä 367

2021 talousarvio 19 933 000
2020 talousarvio 19 566 000
2019 tilinpäätös 20 357 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 431 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan se luo osaltaan edellytyksiä tasa-arvolle Suomessa. Keskus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä. Keskus tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotouttamiselle laatimalla maahanmuuttajakielten sanakirjoja. Keskus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tunnuslukuja 2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
         
Julkaisut (painotettu kappalemäärä) 4 019 4 521 3 000 3 000
Kielineuvonta (vastauksia), kpl 7 060 8 881 6 000 6 500
Verkkopalvelun kävijämäärä (vuosittain) 3 167 139 4 462 421 3 300 000 3 400 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,6 3,6 3,4 3,4
Henkilötyövuodet 78 75,9 77 77

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 1 806 1 532 4 881
Bruttotulot 565 450 450
Nettomenot 1 241 1 082 4 431
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 594    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 461    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 29.40.51 vähentäen vastaava summa momentilta 29.40.53 3 300
Tekninen muutos 2
JTS-miljardin tuottavuussäästö -7
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 25
Palkkausten tarkistukset 82
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -53
Yhteensä 3 349

2021 talousarvio 4 431 000
2020 talousarvio 1 082 000
2019 tilinpäätös 1 108 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 679 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että kokoelmaan luetteloitu aineisto säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tunnuslukuja 2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm/v) 3 007 3 205 3 500 3 500
Tilausten määrä (kpl/v) 97 386 76 080 90 000 92 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,9 3,9 >=4 >=4
Henkilötyövuodet 17,4 17,9 18 18

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 1 756 1 632 1 682
Bruttotulot 0,4 3 3
Nettomenot 1 755 1 629 1 679
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 96    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasokorotus 118
Tekninen muutos 2
JTS-miljardin tuottavuussäästö -9
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -91
Palkkausten tarkistukset 30
Yhteensä 50

2021 talousarvio 1 679 000
2020 IV lisätalousarvio 81 000
2020 talousarvio 1 629 000
2019 tilinpäätös 1 665 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 919 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin

6) enintään 250 000 euroa kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihankkeen toteuttamiskustannuksiin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.

Ennen vuotta 2021 tehdyistä valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 3 000 000 euroa vuonna 2021.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 2 369 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 22 000 000
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) 300 000
Pilotti kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamiseksi (enintään) 250 000
Yhteensä 24 919 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma -6 000
Kertaluonteisen vähennyksen palautus 1 000
Kertaluonteiset lisäykset -1 350
Pilotti kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamiseksi 250
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) -100
Yhteensä -6 200

2021 talousarvio 24 919 000
2020 IV lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 31 119 000
2019 tilinpäätös 32 523 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 897 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 717 191 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 166 280 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 13 800 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen vahvistamiseen Aalto-yliopistossa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

  2015
toteutuma
2017
toteutuma
20191)
toteutuma
20212)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 15 039 13 893 13 413 16 995
Ylemmät korkeakoulututkinnot 15 315 14 910 16 098 18 236
Tohtorin tutkinnot 1 881 1 748 1 716 1 906
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) 0,48 0,57 0,57 0,58
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % 47,0 49,0 50,0 52,0
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) 49,8 51,6 52,5 55,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % 41,6 43,3 43,9 45,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2021 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 717 191 000
— Kansalliskirjasto 19 000 000
— Harjoittelukoulut 49 204 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 648 987 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 166 280 000
— Arvio vuoden 2021 ALV-kompensaatioksi 159 389 000
— Vuoden 2019 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 6 891 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 13 800 000
Yhteensä 1 897 271 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 596 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen -12 181
Kertaluonteiset lisäykset -2 000
Liikennetaloustieteen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentilta 31.01.01) 200
Yliopistoindeksi (2,2 %) 37 043
Yhteensä 23 062

2021 talousarvio 1 897 271 000
2020 IV lisätalousarvio 67 000 000
2020 talousarvio 1 874 209 000
2019 tilinpäätös 1 767 113 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 326 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin.

Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Covid-19 -tutkimusrahoitus 4 000
Ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen 2 000
Kriisi- ja huoltovarmuustutkimukseen 7 000
Ohjelmakoordinaation kulut (siirto momentille 29.40.01) -800
Siirto momentille 29.40.03 lisäten vastaava summa momentille 29.40.53 -3 300
Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen 10 000
Uuden kumppanuusmallin rahoitus 5 000
Uusi lippulaivahaku 10 000
Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos 7 226
Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen, valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos 5 000
Yhteensä 46 126

2021 talousarvio 326 230 000
2020 IV lisätalousarvio 26 000 000
2020 III lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 280 104 000
2019 tilinpäätös 251 783 030

53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 77 292 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

4) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

5) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

6) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen, tutkimusetiikan ja vastuullisen tieteen edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

8) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:Määrärahatason mitoituksessa on otettu huomioon Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 41 809 000
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 5 803 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan 327 000
Tiedekeskus Heurekan toimintaan ja tiedekasvatusta tukeviin hankkeisiin 3 000 000
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä varten 6 300 000
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien toimintaan 2 350 000
Digitaalisten tietoaineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseen 4 153 000
Valtiontalouden ulkopuolisten tutkimuslaitosten sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 5 200 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 7 000 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle 750 000
Yhteensä 77 292 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021 -27 164
Tasomuutos -1 030
Yhteensä -28 194

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 77 292 000
2020 talousarvio 105 486 000
2019 tilinpäätös 107 303 942

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

Vuosi Valtuus 2015—2019 2020 2021 2022 2023 2024
               
2015 55 631 54 771 - - - - -
2016 55 631 54 518 413 - - - -
2017 55 631 35 590 13 604 6 267 - - -
2018 55 631 26 978 18 000 8 610 2 043 - -
2019 55 631 3 364 18 100 19 500 14 667 - -
2020 55 631   4 514 18 500 18 500 14 117 -
2021 55 631     2 754 18 500 20 500 13 877
Yhteensä   175 221 54 631 55 631 53 710 34 617 13 877

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos 1 000
Yhteensä 1 000

2021 talousarvio 55 631 000
2020 talousarvio 54 631 000
2019 tilinpäätös 41 694 035

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 898 596 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 833 292 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 53 938 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 11 060 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 2 100 000 euroa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen Savonlinnassa 150 paikalla vuodesta 2020 alkaen.

Kohdan 4) opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee kolmen ammattikorkeakoulun (Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Novia yrkeshögskolan) kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutetaan ammattikorkeakoulujen sijaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakouluille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2015
toteutuma
2017
toteutuma
2019
toteutuma
20211)
tavoite
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 23 715 23 166 24 315 27 639
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2 367 2 754 3 324 4 717
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 788 1 725 1 608 1 550
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö 1,28 1,41 1,5 1,7
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 55,8 57,3   60,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista 62,6 62   64,0

1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2021 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 833 292 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 53 938 000
Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 11 060 000
Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 306 000
Yhteensä 898 596 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen -3 276
Ammattikorkeakouluindeksi 2,2% 18 110
Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen Savonlinnassa 1 050
Mekaaninen puurakentaminen ammattikorkeakouluissa 240
Yhteensä 16 124

2021 talousarvio 898 596 000
2020 IV lisätalousarvio 67 000 000
2020 talousarvio 882 472 000
2019 tilinpäätös 834 944 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.


2021 talousarvio 20 079 000
2020 talousarvio 20 079 000
2019 tilinpäätös 19 036 732