Talousarvioesitys 2021
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:
Globalisaatio, ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin myös merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot.
Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskenut ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta.
Vuonna 2020 alkanut pandemia voi vahvistaa edellä kuvattuja kehityssuuntia ja tuo uusia haasteita koko julkiselle hallinnolle ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Työttömyys on vaarassa lisääntyä ja talouden kasvu hiipuu. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja vaarana on eriarvoisuuden kasvu. Kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Väestön liikunta- ja kulttuuriharrastusten vaikeutuminen vaikuttaa koko väestöön. Pandemian kaikki vaikutukset ole vielä edes näköpiirissä. Toisaalta kriisi luo mahdollisuuden ja myös välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle, työllisyyden edistämiselle sekä kriisejä kohdattaessa nopealle toipumiselle.
Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomesta tulee luoda kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.
Koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.
Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.
- — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
- — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
- — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
- — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
- — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
- — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Valtavirtaistamiseen ja tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien laajentamisessa, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen tavoitteita.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolinäkökulman huomioimista asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.
Sukupuolten välinen jakauma suoritetuissa tutkinnoissa
2018 | 2019 | |||
Miehet | Naiset | Miehet | Naiset | |
Ammattikoulu | 34 746 | 42 771 | ||
Ylioppilas-, IB-, EB- tai DIA-tutkinto | 12 808 | 18 065 | 12 404 | 17 201 |
Ammattikorkeakoulututkinnot | ||||
Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) | 9 534 | 14 970 | 9 750 | 14 565 |
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) | 942 | 2 175 | 969 | 2 361 |
Yliopistotutkinnot | ||||
Alempi korkeakoulututkinto (kandi) | 5 538 | 7 923 | 5 454 | 7 965 |
Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) | 6 165 | 8 997 | 6 765 | 9 363 |
Tohtorintutkinto | 861 | 921 | 840 | 879 |
Vuosina 2018 ja 2019 naiset suorittivat miehiä enemmän tutkintoja. Suurin ero suoritetuissa tutkinnoissa oli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrissä, joista miehet suorittivat vuonna 2018 30 % ja vuonna 2019 29 %. Ylioppilastutkinnoista, ammattikorkeakoulututkinnoista (AMK), sekä kandi- ja maisteritutkinnoista naiset suorittivat tarkasteluvuosina lähes 60 %. Tohtorintutkintoja miehet puolestaan suorittivat lähes yhtä paljon kuin naiset.
Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla (huhtikuu 2020) ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteumista.
Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa huomioidaan kestävän kehityksen vaikutukset koulutuspolitiikkaan.
Korkeakoulut sisällyttävät kestävän kehityksen opintoja omiin koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.
Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintästrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää liikuntapaikkojen rakentamisessa energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena.
Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2019 TP |
2020 TA |
2021 TAE |
2020/2021 muutos |
29.01.30 | Lasten ja nuorten harrastustoiminta | - | - | 14 500 | 14 500 |
29.10.30 | Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) | 692 375 | 705 285 | 468 873 | -236 412 |
29.10.31 | Vapaa sivistystyö | 155 076 | 165 216 | 160 973 | -4 243 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 825 459 | 917 598 | 966 429 | 48 831 |
29.20.35 | Lukiokoulutus | - | - | 194 416 | 194 416 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 560 | 5 012 | 3 824 | -1 188 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit, orkesterit ja museot | 104 835 | 125 506 | 129 076 | 3 570 |
29.80.34 | Taiteen perusopetus | - | - | 88 499 | 88 499 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 17 883 | 17 803 | 18 779 | 976 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 19 545 | 19 560 | 19 586 | 26 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 7 975 | 7 904 | 7 821 | -83 |
Yhteensä | 1 827 708 | 1 963 884 | 2 072 776 | 108 892 | |
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 946 753 | 1 017 292 | 1 072 245 | 54 953 | |
— Kunnat | -96 569 | -103 764 | -90 069 | 13 695 | |
— Kuntayhtymät | 1 043 322 | 1 121 056 | 1 162 314 | 41 258 | |
Yksityiset | 880 955 | 946 592 | 1 017 902 | 71 310 |
1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2021 on 57,13 % lisättynä 15,39 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (oppivelvollisuusuudistus). Esityksen mukaan oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisesta tulisi maksutonta.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 397,5 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 22,5 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 420,0 milj. euroa eli n. 148 milj. euroa vähemmän vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.
Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2014 TP |
2015 TP |
2016 TP |
2017 TP |
2018 TP |
2019 TP |
2020 TA |
2021 TAE |
|
Tiede | 308,6 | 258,3 | 424,9 | 432,7 | 453,1 | 463,0 | 493,4 | 517,2 |
— voittovarat | 102,4 | 102,2 | 103,2 | 104,4 | 106,2 | 107,3 | 105,5 | 77,3 |
— budj.varat2) | 205,4 | 156,1 | 321,7 | 328,3 | 346,9 | 355,7 | 387,9 | 439,9 |
Taide | 458,3 | 470,3 | 458,6 | 460,8 | 460,3 | 452,6 | 485,0 | 517,2 |
— voittovarat | 237,0 | 236,9 | 233,3 | 233,4 | 238,8 | 247,0 | 257,6 | 192,5 |
— budj.varat | 221,3 | 233,4 | 225,4 | 227,4 | 221,4 | 205,5 | 227,5 | 324,7 |
Liikunta | 187,4 | 188,5 | 154,9 | 178,6 | 171,8 | 159,3 | 166,0 | 118,0 |
— voittovarat | 147,3 | 148,0 | 147,1 | 166,2 | 163,3 | 154,0 | 150,7 | 110,4 |
— budj.varat | 40,1 | 40,5 | 7,8 | 12,3 | 8,5 | 5,3 | 15,3 | 7,6 |
Nuoriso | 74,3 | 74,4 | 73,1 | 76,8 | 75,0 | 78,0 | 79,7 | 63 |
— voittovarat | 52,8 | 53,0 | 52,7 | 52,6 | 53,3 | 55,0 | 54,3 | 39,8 |
— budj.varat | 21,5 | 21,4 | 20,4 | 24,2 | 21,7 | 23,1 | 25,4 | 23,2 |
Voittovarat yhteensä | 539,5 | 540,1 | 536,3 | 556,7 | 561,6 | 563,3 | 568,0 | 420,0 |
1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
||
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 347,1 | 361,3 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,0 | 1,0 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021
v. 2019 tilinpäätös 1000 € |
v. 2020 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2021 esitys 1000 € |
Muutos 2020—2021 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 247 553 | 274 954 | 268 114 | -6 840 | -2 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 755 | 17 847 | 16 795 | -1 052 | -6 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 64 833 | 67 744 | 64 860 | -2 884 | -4 |
03. | Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 314 | 5 434 | 5 013 | -421 | -8 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 2 661 | 2 661 | 3 161 | 500 | 19 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 31 974 | 32 000 | 34 000 | 2 000 | 6 |
30. | Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 14 500 | 14 500 | 0 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 1 426 | 1 737 | 1 547 | -190 | -11 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 613 | 3 679 | 3 383 | -296 | -8 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) | 114 000 | 115 596 | 117 099 | 1 503 | 1 |
53. | Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 010 | 26 010 | 5 510 | -20 500 | -79 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 1 967 | 2 246 | 2 246 | — | 0 |
10. | Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö | 914 426 | 1 032 592 | 813 394 | -219 198 | -21 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 43 085 | 34 933 | 42 256 | 7 323 | 21 |
20. | Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 15 487 | 118 415 | 134 065 | 15 650 | 13 |
30. | Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 692 375 | 705 285 | 468 837 | -236 448 | -34 |
31. | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 155 076 | 165 216 | 160 973 | -4 243 | -3 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 8 403 | 8 743 | 7 263 | -1 480 | -17 |
20. | Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus | 860 510 | 938 391 | 1 103 278 | 164 887 | 18 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 072 | 8 087 | 8 427 | 340 | 4 |
21. | Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 26 979 | 12 706 | 14 006 | 1 300 | 10 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) | 825 459 | 917 598 | 886 429 | -31 169 | -3 |
35. | Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | — | — | 194 416 | 194 416 | 0 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 097 570 | 3 281 179 | 3 338 033 | 56 854 | 2 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 542 | 10 802 | 11 972 | 1 170 | 11 |
02. | Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 357 | 19 566 | 19 933 | 367 | 2 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 108 | 1 082 | 4 431 | 3 349 | 310 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 665 | 1 629 | 1 679 | 50 | 3 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 32 523 | 31 119 | 24 919 | -6 200 | -20 |
(22.) | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | 8 500 | — | — | — | 0 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 767 113 | 1 874 209 | 1 897 271 | 23 062 | 1 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) | 251 783 | 280 104 | 326 230 | 46 126 | 16 |
53. | Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 107 304 | 105 486 | 77 292 | -28 194 | -27 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | 41 694 | 54 631 | 55 631 | 1 000 | 2 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 834 944 | 882 472 | 898 596 | 16 124 | 2 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 19 037 | 20 079 | 20 079 | — | 0 |
70. | Opintotuki | 564 803 | 617 865 | 639 411 | 21 546 | 3 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 635 | 639 | 647 | 8 | 1 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 68 269 | 84 200 | 99 200 | 15 000 | 18 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 422 666 | 447 800 | 458 800 | 11 000 | 2 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 30 097 | 31 626 | 31 964 | 338 | 1 |
59. | Koulumatkatuki (arviomääräraha) | 43 136 | 53 600 | 48 800 | -4 800 | -9 |
80. | Taide ja kulttuuri | 452 573 | 485 036 | 517 238 | 32 202 | 7 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 115 | 4 106 | 4 248 | 142 | 3 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 224 | 2 095 | 2 103 | 8 | 0 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 999 | 21 754 | 22 314 | 560 | 3 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 199 | 5 211 | 5 510 | 299 | 6 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 750 | 6 885 | 7 307 | 422 | 6 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) | 18 147 | 19 485 | 19 641 | 156 | 1 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) | 15 804 | 14 924 | 16 601 | 1 677 | 11 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 560 | 5 012 | 3 824 | -1 188 | -24 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 46 735 | 67 840 | 69 484 | 1 644 | 2 |
34. | Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | — | — | 88 499 | 88 499 | 0 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) | 44 | 252 | 252 | — | 0 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 26 648 | 26 648 | 26 648 | — | 0 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 4 370 | 4 890 | 11 784 | 6 894 | 141 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 14 581 | 16 294 | 16 516 | 222 | 1 |
52. | Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 247 043 | 257 570 | 192 542 | -65 028 | -25 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 26 619 | 25 442 | 23 337 | -2 105 | -8 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 950 | 1 950 | 1 950 | — | 0 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 739 | 729 | 739 | 10 | 1 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 6 046 | 3 899 | 3 899 | — | 0 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 0 | 50 | 40 | -10 | -20 |
90. | Liikuntatoimi | 159 302 | 165 991 | 117 968 | -48 023 | -29 |
(30.) | Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 3 800 | 8 000 | — | -8 000 | -100 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 154 028 | 150 694 | 110 416 | -40 278 | -27 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) | 1 474 | 1 997 | 1 352 | -645 | -32 |
56. | Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 5 300 | 6 200 | 900 | 17 |
91. | Nuorisotyö | 78 041 | 79 663 | 62 923 | -16 740 | -21 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 54 968 | 54 250 | 39 750 | -14 500 | -27 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) | 21 323 | 23 513 | 21 523 | -1 990 | -8 |
52. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) | 1 750 | 1 900 | 1 650 | -250 | -13 |
Yhteensä | 6 374 778 | 6 875 671 | 6 860 359 | -15 312 | 0 |
Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 2 575 | 2 561 | 2 546 |