Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
            50. Eräät avustukset
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2021

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen sisäasiainhallinto ja konserniohjaus lisäävät turvallisuutta
  • — Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät hallinnonalan toiminnassa
  • — Sisäasiainhallinnon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan suunnitelmallisella konserniviestinnällä
  • — Sisäministeriön ja sen hallinnonalan valmius- ja varautumisjärjestelmä perustuu yhtenäiseen ja vaikuttavaan kokonaisturvallisuuden toimintamalliin
  • — Siviilikriisinhallinnalla tuetaan sisäistä turvallisuutta ja ehkäistään kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja hallitsematonta muuttoliikettä
  • — EU:n sisäasioiden rahastot tukevat tehokkaasti sisäistä turvallisuutta
  • — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto edistää hallinnonalan yhteisiä taajuus-, tietohallinto-, tietoturvallisuus- ja digitalisaatiotehtäviä sekä vastaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja hallinnonalan tietojärjestelmä- ja teknologiakehittämistyön toteuttamisesta ja edistymisestä. Lisäksi se huolehtii hallinnonalan asiakirjahallinnon yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä sekä tietopalveluun, asiakirjahallintoon, tietohallintoon sekä turvallisuusasioihin liittyvästä yhteistyöstä valtioneuvoston kanslian kanssa.

EU:n rahastot

EU:n tulevalla rahoitusohjelmakaudella 2021—2027 on komission esityksen mukaan kolme sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-ja maahanmuuttorahasto (AMF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja raja- ja viisumirahoitusväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (IBMF). Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Sisäministeriö toimii rahastojen vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastolla tavoitellaan tehokasta maahanmuuttovirtojen hallintaa unionin säännöstöä soveltaen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät sitoumukset huomioiden. Rahastolla tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sen ulkoinen ulottuvuus huomioiden, vastaanottomenettelyitä, laillisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukemista sekä laittoman maahanmuuton ehkäisemistä erityisesti toimivia paluu- ja uudelleenkotoutumisjärjestelyitä edistämällä. Rahaston kautta tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista sekä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Sisäisen turvallisuuden rahastolla tavoitellaan korkeaa turvallisuuden tasoa unionissa. Rahastolla torjutaan terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä kyberrikollisuutta. Lisäksi rahastolla voidaan tukea rikosten uhreja. Raja- ja viisumirahoitusvälineellä tuetaan rajavalvonnan ja -tarkastusten tehokasta ylläpitoa ja kehittämistä sekä yhteisen viisumipolitiikan toimeenpanoa laillisten rajanylitysten edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta ja rekrytoinnista. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 316 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilöstömenot 86 86 86
Toimitilamenot - - -
ICT-menot - - -
Muut menot 14 14 14
Yhteensä 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilötyövuodet 214 214 212
— josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet 190 190 188
Sairauspoissaolot (pv/htv) 6,3 6,3 6,3
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,9 3,9 3,9

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 16 438 15 479 16 716
Bruttotulot 746 400 400
Nettomenot 15 692 15 079 16 316
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 969    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 724    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arpajaishallinnon ja rahapolitiikan valmistelun vahvistaminen (kertaluonteinen) 80
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä, tehtävän päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) 99
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) 85
Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvään edustustoon EU:ssa (siirto momentille 24.01.01) -32
Maahanmuuton EU-asiantuntija, tehtävän päättyminen (siirto momentille 24.01.01) 8
Moskovaan sijoitettu EU-asiantuntija 280
Määräaikaisen tehtäväjärjestelyn päättyminen (siirto momentille 26.01.20) -88
Määräaikaisen tehtäväjärjestelyn päättyminen (siirto momentilta 26.01.04) 86
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntija (kertaluonteinen) 50
Radikalisaation ehkäisy 300
Työperäisen maahanmuuton hallinto (siirto momentille 32.01.01) -75
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu -52
JTS-miljardin tuottavuussäästö -42
Palkkausten tarkistukset 538
Yhteensä 1 237

2021 talousarvio 16 316 000
2020 IV lisätalousarvio -95 000
2020 talousarvio 15 079 000
2019 tilinpäätös 14 447 000

04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 194 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Vuonna 2021 edistetään hallitusohjelmassa määriteltyä siviilikriisinhallinnan osallistumistason nostoa 150 asiantuntijaan mm. lisäämällä siviilikriisinhallinnan koulutuksen määrää.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilöstömenot 75 64 60
Toimitilamenot 7 8 7
ICT-menot 1 1 1
Muut menot 17 27 32
Yhteensä 100 100 100

Toiminnan tunnuslukuja

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%) 39 40 40
Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%) 50 50 50

Henkisten voimavarojen hallinta

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilötyövuodet 19 19 24
Sairauspoissaolot (pv/htv) 4,3 3,5 3,5
Työtyytyväisyys (1—5) 3,9 3,9 3,9

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 1 634 2 358 2 307
Bruttotulot 100 - 113
Nettomenot 1 534 2 358 2 194
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 117    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 44    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikainen tehtäväjärjestelyn päättyminen (siirto momentille 26.01.01) -86
Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto vähintään 150 asiantuntijaan (HO 2019) -40
Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto vähintään 150 asiantuntijaan (siirto momentilta 24.10.21) (HO 2019) 40
VNHY-palvelut (siirto momentille 23.01.01) -130
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 15
Palkkausten tarkistukset 37
Yhteensä -164

2021 talousarvio 2 194 000
2020 IV lisätalousarvio -130 000
2020 talousarvio 2 358 000
2019 tilinpäätös 1 461 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sisäasiainhallinnon turvallisuusarkkitehtuurin mukaisiin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin

2) digitalisaation kehittämiseen

3) kokonaisarkkitehtuurityöhön

4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen tehtäväjärjestelyn päättyminen (siirto momentilta 26.01.01) 88
Yhteensä 88

2021 talousarvio 1 682 000
2020 talousarvio 1 594 000
2019 tilinpäätös 7 929 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille

5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen

6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Rahoitusohjelmakaudella 2014—2020 on EU:ssa sisäasioiden alalla kaksi rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. EU-rahoitusosuus on 75—100 %.

Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (1 000 euroa)

Rahastot1)  
   
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, perusosa 26 531
AMIF uudelleensijoittamisen määräraha 48 300
AMIF sisäiset siirrot 12 468
AMIF hätärahoitus 7 600
AMIF Turkista uudelleensijoitettavat syyrialaiset 6 727
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa ISF-B2) 45 859
ISF-B Merivenehankinta3) 8 100
ISF-B EES-lisärahoitus4) 6 413
ISF-B ETIAS-lisärahoitus5) 3 217
ISF-B SIS-lisärahoitus6) 1 227
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline ISF-P 17 861
Yhteensä 184 303

1) AMIF-rahoitus (pl. perusosa) on täysin sidoksissa EU-tason päätöksiin ja niiden toimeenpanoon sekä EU- että jäsenvaltiotasolla. Lopullinen rahoitusosuus tulee muotoutumaan käytettävien erityisrahoitusmekanismien mukaisesti.

2) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea. Rahoitusväline sisältää erityistoimirahoituksen Frontex-välineistöön (0,36 milj. euroa). Suomelle allokoitu lisärahoitus rahastojen välitarkasteluprosessin (Mid-Term Review, MTR) tuloksena 6,082 milj. euroa.

3) Merivenehankinta on erityistoimirahoitusta Frontex-operaatioissa käytettävien kolmen meriveneen hankintaan.

4) Suomelle allokoitu lisärahoitus rajanylitystietojärjestelmän toimeenpanemiseksi.

5) Suomelle allokoitu lisärahoitus EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän toimeenpanemiseksi.

6) Suomelle allokoitu lisärahoitus SIS-järjestelmän kehittämiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvioidut menot -7 881
Yhteensä -7 881

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 13 159 000
2020 IV lisätalousarvio 6 927 000
2020 talousarvio 21 040 000
2019 tilinpäätös 43 165 000

25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta.


2021 talousarvio 5 500 000
2020 talousarvio 5 500 000
2019 tilinpäätös 6 700 000

26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 773 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin tulevan rahoitusohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille

5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen artiklojen 97—98 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa sekä hallinnointia koskevassa yleisasetuksessa. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä hallintoviranomaisena.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2021—2027 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 9 773 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 110 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 110 000 000
2020 talousarvio 110 000 000
2019 tilinpäätös 108 303 170

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen meripelastusseura 237 900
Ålands Sjöräddningssällskap 12 100
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 10 000
Yhteensä 260 000

2021 talousarvio 260 000
2020 talousarvio 260 000
2019 tilinpäätös 235 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia pakolaisuuden ja maahanmuuton hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 420 000
IGC 125 000
IOM 315 000
ICMPD 10 000
COSPAS-SARSAT 50 000
ICAO PKD 30 000
YK:n teollisuusonnettomuudet 10 000
Yhteensä 960 000

2021 talousarvio 960 000
2020 talousarvio 960 000
2019 tilinpäätös 806 300