Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävien palvelujen yhteensovittaminen vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää
  • — Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon.
  2021
tavoite (1—5)
   
Turvallisuuden tunne on korkea 4
— Huolehdimme laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamisesta — viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa  
— Pidämme luottamuksen viranomaisiin korkeana  
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta — viestintä tukee turvallisuuden tunnetta  
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4
— Tunnistamme uhkaavat ilmiöt ja kykenemme reagoimaan niihin  
— Ehkäisemme ennalta mahdollisimman monta rikosta ja onnettomuutta  
— Edistämme yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa  
— Kykenemme osoittamaan hätätilanteisiin apua  
— Torjumme yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavaa toimintaa  
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan 4
— Tunnistamme kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt  
— Paljastamme ja estämme uhat oikea-aikaisesti  
— Yhteensovitamme siviilivalmiutta  
— Huolehdimme valtakunnan rajojen koskemattomuudesta  
— Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää 4
— Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa  
— Varmistamme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden  
— Ehkäisemme ja torjumme laitonta maahantuloa ja maassaoloa  
— Viestimme maahanmuutosta kattavasti ja tosiasioihin perustuen  
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon 4
— Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän henkilöstön  
— Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työvälineet  
— Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti  
— Johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti  
— Olemme työnantajana ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä edelläkävijä  
— Teemme yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä  

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Sisäministeriö 214 214 212
Kriisinhallintakeskus 19 19 24
Poliisitoimi 9 982 10 058 10 072
Suojelupoliisi 425 480 500
Rajavartiolaitos 2 811 2 780 2 850
Pelastusopisto 116 128 128
Hätäkeskuslaitos 580 600 635
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 1 039 870 948
Yhteensä 15 186 15 149 15 369
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Konkretiana naisiin kohdistuvassa väkivallassa on ohjaus palvelujen piiriin. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille.

Sitoumuksella parannetaan rikostorjunnan ja onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että jokaisen rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan oikean palvelun piiriin.

Hallitusohjelmatavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia sekä viranomaiskäytäntöjä vahvistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta.

Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että EU:ssa lisätään työtä kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.

Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien paremmassa tunnistamisessa ja auttamiseksi valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman (2016—2017) suositusten mukaisesti.

Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa.

Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 40 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen 75 % vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta pienentämällä hiilijalanjälkeä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Keväällä 2020 tehtiin tarkempi toimenpidesuunnitelma sitoumuksen edistämisestä ja v. 2021 jatketaan sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tarkemman toimenpidesuunnitelman puitteissa. Hiilijalanjäljen pienentämisessä suunnitteilla olevia toimenpiteitä ovat mm. poliisin siviiliautojen vaihtaminen hybridiautoiksi, virkamatkustamisen vähentäminen ja korvaaminen etäkokouksilla sekä uusiutuvan energiantuotannon suosiminen kiinteistöissä. Tavoite huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen investointihankkeiden suunnittelussa.

Kestävän kehityksen tavoitteista sisäministeriön hallinnonalaa koskevat erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen. Näihin liittyen sisäministeriö osallistuu mm. seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto 183 046 156 791 159 844 3 053 2
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 447 15 079 16 316 1 237 8
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 461 2 358 2 194 -164 -7
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 7 929 1 594 1 682 88 6
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 43 165 21 040 13 159 -7 881 -37
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 6 700 5 500 5 500 0
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v) 9 773 9 773 0
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 108 303 110 000 110 000 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 235 260 260 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 806 960 960 0
10. Poliisitoimi 823 488 819 760 844 198 24 438 3
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 759 575 763 152 792 037 28 885 4
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 915 49 000 44 553 -4 447 -9
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 9 168 7 608 7 608 0
(21.) KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 10 830 0
20. Rajavartiolaitos 245 790 268 109 276 598 8 489 3
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 236 780 244 599 271 598 26 999 11
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 9 010 23 510 5 000 -18 510 -79
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 72 685 76 707 79 043 2 336 3
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 326 16 907 17 529 622 4
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 601 57 834 59 548 1 714 3
20. Erityismenot (arviomääräraha) 1 758 1 966 1 966 0
40. Maahanmuutto 193 093 207 391 206 415 -976 0
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 620 55 213 67 068 11 855 21
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v) 127 601 117 433 107 234 -10 199 -9
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 530 4 030 3 570 -460 -11
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 25 342 30 715 28 543 -2 172 -7
Yhteensä 1 518 103 1 528 758 1 566 098 37 340 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 15 186 15 149 15 369