Talousarvioesitys 2021
Selvitysosa:Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:
- — edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
- — edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
- — turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
- — valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
- — kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.
Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön tavoitteena on, että Suomi on avoin ja aktiivinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2021.
Valmistellaan demokratiapoliittisia sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisia linjauksia hallitusohjelman pohjalta. Kielipoliittisilla linjauksilla vahvistetaan kielten elinvoimaisuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista.
Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Selvitetään julkisuuslain ajantasaistamista. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.
Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi sekä sen avoimuusmyönteiseen soveltamiseen, samoin kuin vaikuttamista hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi uuden komission toimikaudella.
Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.
Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.
Edistetään oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.
Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.
Yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä parannetaan.
Uudistetaan kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja lisätään kuluttajansuojalakiin henkilöön kohdistuvia palveluja koskevat virhevastuusäännökset.
Huolehditaan lapsenhuoltolain uudistuksen täytäntöönpanosta.
Uudistetaan välimiesmenettelyä koskevaa lainsäädäntöä.
Parannetaan kansalaisten avunsaantia henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja ehkäistään kansalaisten velkaongelmien muodostumista. Ennakoivan talousneuvonnan hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia vuorovaikutteisia toimintamalleja talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja muiden viranomaisten kesken.
Laajennetaan talous- ja velkaneuvonnan sähköistä asiointia.
Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.
Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. Selvitetään lainvalmisteluprosessin tukemista digitalisaation keinoin toteuttamalla kokeiluja, joissa hyödynnetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia laajojen tekstimassojen analysointiin, käsittelyyn ja tarkastamiseen.
Turvataan lainvalmistelun osaaminen uudistamalla koulutusta ja huolehtimalla sen riittävyydestä.
Oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.
Otetaan voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.
Jatketaan valmistelua oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta laaditun selvityksen johdosta.
Arvioidaan keinoja turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyyden varmistamiseksi.
Edistetään sovittelupalvelujen käyttöä oikeusaputoimistoissa.
Jatketaan ulosoton rakenneuudistuksen valmistelua. Käydään tarvittavat virkaehtosopimusneuvottelut.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain muuttamisesta.
Toteutetaan raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskeva kokonaisuudistus.
Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Kehitetään verkostoyhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.
Jatketaan lokakuussa 2017 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kansallisia täytäntöönpanotoimia.
Tietoja henkilöstöstä
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Oikeusministeriö | |||
Henkilötyövuodet | 277 | 240 | 230 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 6,2 | 7,4 | 6,2 |
Muut erillisvirastot | |||
Henkilötyövuodet | 268 | 280 | 290 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 10,4 | 7,4 | 7,4 |
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 735 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja ja rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten
2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 23 409 | 24 957 | 25 835 |
Bruttotulot | 485 | 1 100 | 1 100 |
Nettomenot | 22 924 | 23 857 | 24 735 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 549 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 408 |
Määrärahan arvioitu käyttö
htv | % | |
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta | 9 | 4 |
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta | 25 | 11 |
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta | 37 | 16 |
EU- ja kansainväliset asiat | 16 | 7 |
Ministeriön muut erityistehtävät | 18 | 8 |
Ministeriön sisäinen hallinto | 79 | 34 |
Palkallinen poissaolo | 46 | 20 |
Yhteensä | 230 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -80 |
Avoimuusrekisterin perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | -500 |
Hallinnoalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.10.04) | 3 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 87 |
HO:n tehokas toteuttaminen sekä VN:n lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistaminen | 1 000 |
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä (HO 2019) (siirto momentille 25.01.03) | -200 |
Vuoden 2020 kertaluonteinen määräraha (vanhusasiavaltuutettu) (HO 2019) | -100 |
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ruuhkan purku | 80 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -59 |
Palkkausten tarkistukset | 647 |
Yhteensä | 878 |
2021 talousarvio | 24 735 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 50 000 |
2020 talousarvio | 23 857 000 |
2019 tilinpäätös | 20 782 999 |
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 098 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon, vanhusasiavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen
2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vanhusasiavaltuutetusta.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EU] 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.
Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 10 087 | 10 242 | 11 298 |
Bruttotulot | 406 | 200 | 200 |
Nettomenot | 9 681 | 10 042 | 11 098 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 276 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 448 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Lapsiasiavaltuutetun toiminta | 670 |
Tasa-arvovaltuutetun toiminta | 970 |
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta | 1 730 |
Tietosuojavaltuutetun toiminta | 3 698 |
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta | 350 |
Onnettomuustutkintakeskus | 1 510 |
Kriminaalipolitiikan instituutti | 525 |
Vanhusasiavaltuutetun toiminta | 500 |
Palvelukeskusten maksut | 1 145 |
Yhteensä | 11 098 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirto momentilta 25.01.21) | 2 |
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä (HO 2019) (siirto momentilta 25.01.01) | 200 |
Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä (HO 2019) | 420 |
Tietosuojavaltuutetun uudet tehtävät | 130 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | -1 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -18 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 69 |
Palkkausten tarkistukset | 254 |
Yhteensä | 1 056 |
2021 talousarvio | 11 098 000 |
2020 talousarvio | 10 042 000 |
2019 tilinpäätös | 9 853 000 |
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 535 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.
Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 16 125 | 16 249 | 16 544 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 6 244 | 8 076 | 8 009 |
Nettomenot | 9 881 | 8 173 | 8 535 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 269 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 859 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 150 |
Rikosrekisteriotteiden luovutusprosessin kehittäminen | 160 |
Sormenjälkitunnisteiden vaihtaminen kolmansien maiden rikosrekisterien välillä (ECRIS-TCN) | 183 |
Tieliikennelain kokonaisuudistus, perintä- ja tilastointijärjestelmiin tehtävät muutokset | -125 |
Tuontivalvonnan seuraamusmaksun toteutus Rajsa-täytäntöönpanojärjestelmään | -75 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | -1 |
WinCapita-asioiden korvausvaatimusten käsittely | -80 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -19 |
Palkkausten tarkistukset | 169 |
Yhteensä | 362 |
2021 talousarvio | 8 535 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 195 000 |
2020 talousarvio | 8 173 000 |
2019 tilinpäätös | 8 471 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 093 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden ja yleisen edunvalvonnan päämiehille hallintolain (434/2003) 26 §:n 3 momentin nojalla hankittavien tulkkaus- ja käännöspalvelujen maksamiseen
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset | -21 000 |
Yhteensä | -21 000 |
2021 talousarvio | 12 093 000 |
2020 talousarvio | 33 093 000 |
2019 tilinpäätös | 11 288 699 |
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 817 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat sekä muut määrärahat tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (siirrot momenteille 25.01.03, 25.10.01, 25.10.03, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) | -21 |
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden käsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 300 |
Yhteensä | 1 279 |
2021 talousarvio | 1 817 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 200 000 |
2020 talousarvio | 538 000 |
2019 tilinpäätös | 245 000 |
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 49 810 000 euroa.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 49 810 000 |
2020 talousarvio | 49 810 000 |
2019 tilinpäätös | 50 887 583 |
50. Avustukset (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 12 879 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle
3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin
4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille
5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle
6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan
7) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin avustustoiminnan vaikutuksen arvioinnin edistämiseksi.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) | 4 855 |
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) | 3 829 |
Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) | 4 195 |
Yhteensä | 12 879 |
---|
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 lukien | |
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus | ||||||
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Vuoden 2021 sitoumukset | - | - | - | - | - | - |
Menot yhteensä | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -126 |
Yhteensä | -126 |
2021 talousarvio | 12 879 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 300 000 |
2020 talousarvio | 13 005 000 |
2019 tilinpäätös | 9 018 429 |
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.
2021 talousarvio | 19 000 000 |
2020 talousarvio | 19 000 000 |
2019 tilinpäätös | 17 396 107 |