Talousarvioesitys 2021
01. Ulkoasiainhallinto
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2021 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita; painopisteinä ovat ilmastonmuutoksen torjunta, kaupan sääntöpohjaisuus, EU:n vahva ulkoinen toiminta ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tiivis transatlanttinen suhde
- — Tuemme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vv. 2022—2024
- — Edistämme pohjoismaista yhteistyötä, myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Tuemme Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana v. 2021
- — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä
- — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen. Vahvistamme Suomen osallistumista kriisinhallintaan
- — Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
- — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
- — Edistämme Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Vahvistamme edelleen Team Finland -toimijoiden yhteistyötä
- — Monipuolistamme ja syvennämme suhteista Afrikan maiden kanssa Afrikka-strategian pohjalta. Ylläpidämme hyviä ja toimivia suhteita Kiinan ja muiden Aasian maiden sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa
- — Vahvistamme edustustoverkkoa hallitusohjelman linjausten mukaisesti
- — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
- — Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 238 782 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2021 (euroa)
| Ministeriö | 78 305 000 |
| Toimintamenot | 14 963 000 |
| Henkilöstömenot | 63 342 000 |
| Edustustot, 89 toimipistettä1) | 145 177 000 |
| Toimintamenot | 71 500 000 |
| Henkilöstömenot | 73 677 000 |
| Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 15 300 000 |
| Tietohallinto | 12 000 000 |
| Kiinteistöhallinto | 1 300 000 |
| Turvallisuus | 2 000 000 |
| Yhteensä | 238 782 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2019 toteutuma |
2020 ennakoitu |
2021 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 2 399 | 2 370 | 2 376 |
| — Ulkoministeriö | 853 | 872 | 857 |
| — Ulkomaanedustus | 598 | 570 | 576 |
| — Paikallisesti palkatut | 948 | 928 | 943 |
| Työtyytyväisyysindeksi | n/a | 3,7 | 3,7 |
| Eläköitymisikä | 65,8 | 66 | 66 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,9 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 246 608 | 250 552 | 252 292 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 13 519 | 13 072 | 13 510 |
| Nettomenot | 233 089 | 237 480 | 238 782 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 28 201 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 389 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 6 570 | 6 416 | 6 803 |
| — suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 32 114 | 32 215 | 19 000 |
| Tuotot yhteensä | 38 684 | 38 631 | 25 803 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
|---|---|---|---|
| — erilliskustannukset | 11 413 | 12 200 | 10 661 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 16 230 | 15 433 | 16 576 |
| Kustannukset yhteensä | 27 643 | 27 633 | 27 237 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 11 041 | 10 998 | -1 434 |
| Kustannusvastaavuus, % | 140 | 140 | 95 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Edustustoverkon nykyvahvuus (HO 2019) | 500 |
| Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | -600 |
| Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) | 900 |
| Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen Pekingin suurlähetystössä (siirto momentille 30.20.47) | -274 |
| Elintarvikeviennin edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
| Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -99 |
| Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momenteilta 23.01.01, 26.01.01, 27.01.01 ja 31.01.01) | 128 |
| ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys, erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) | -215 |
| Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely, lisäresurssointi | -36 |
| Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02) | -322 |
| Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) | -8 |
| Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 000 |
| Matkavahingot (siirto momentille 28.50.50) | -300 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66) | 47 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01) | 26 |
| Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) | 300 |
| Ulkoministeriön matkavahinkoturvan käsittelyn siirto Valtiokonttorille (siirto momentille 28.20.01) | -140 |
| Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu | -26 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -978 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 399 |
| Yhteensä | 1 302 |
| 2021 talousarvio | 238 782 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -57 000 |
| 2020 talousarvio | 237 480 000 |
| 2019 tilinpäätös | 225 276 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 987 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Rooman tiedeinstituutin käytössä oleva Villa Lante peruskorjataan vv. 2020—2022. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 6,25 milj. euroa.
Suomen valtio omistaa Ruotsin ja Norjan valtioiden kanssa yhdessä Venetsiassa sijaitsevan paviljonkirakennuksen. Omistajat jakavat korjauskustannukset kolmeen yhtä suureen osaan. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 1,0 milj. euroa ja se toteutetaan vv. 2020—2022.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Villa Lanten peruskorjaus | 2 000 |
| Vuokramuutokset | 9 |
| Yhteensä | 2 009 |
| 2021 talousarvio | 2 987 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2020 talousarvio | 978 000 |
| 2019 tilinpäätös | 952 000 |
21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.
Vuonna 2021 määrärahat on tarkoitus käyttää uuden kansallisen viisumijärjestelmän jatkokehitykseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -850 |
| Yhteensä | -850 |
| 2021 talousarvio | 1 155 000 |
| 2020 talousarvio | 2 005 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 305 000 |
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 272 |
| Yhteensä | 272 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 13 648 000 |
| 2020 talousarvio | 13 376 000 |
| 2019 tilinpäätös | 11 897 494 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 30 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2021. Suurimpia näistä ovat Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön toimitilahanke ja Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilahanke.
Momentin määrärahoissa on varauduttu yhden uuden edustuston avaamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin kiinteistömenoihin v. 2021. Kustannusarvio uuden edustuston kanslialle ja virka-asunnolle on yhteensä 1,3 milj. euroa.
| 2021 talousarvio | 12 300 000 |
| 2020 talousarvio | 12 300 000 |
| 2019 tilinpäätös | 17 570 000 |