Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Ulkoasiainhallinto
            74. Talonrakennukset
       10. Kriisinhallinta

Talousarvioesitys 2021

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2021 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:

  • — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita; painopisteinä ovat ilmastonmuutoksen torjunta, kaupan sääntöpohjaisuus, EU:n vahva ulkoinen toiminta ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tiivis transatlanttinen suhde
  • — Tuemme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vv. 2022—2024
  • — Edistämme pohjoismaista yhteistyötä, myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Tuemme Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana v. 2021
  • — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä
  • — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen. Vahvistamme Suomen osallistumista kriisinhallintaan
  • — Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
  • — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
  • — Edistämme Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Vahvistamme edelleen Team Finland -toimijoiden yhteistyötä
  • — Monipuolistamme ja syvennämme suhteista Afrikan maiden kanssa Afrikka-strategian pohjalta. Ylläpidämme hyviä ja toimivia suhteita Kiinan ja muiden Aasian maiden sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa
  • — Vahvistamme edustustoverkkoa hallitusohjelman linjausten mukaisesti
  • — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
  • — Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä.

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 238 782 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2021 (euroa)

   
Ministeriö 78 305 000
Toimintamenot 14 963 000
Henkilöstömenot 63 342 000
   
Edustustot, 89 toimipistettä1) 145 177 000
Toimintamenot 71 500 000
Henkilöstömenot 73 677 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 15 300 000
Tietohallinto 12 000 000
Kiinteistöhallinto 1 300 000
Turvallisuus 2 000 000
Yhteensä 238 782 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2019
toteutuma
2020
ennakoitu
2021
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 399 2 370 2 376
— Ulkoministeriö 853 872 857
— Ulkomaanedustus 598 570 576
— Paikallisesti palkatut 948 928 943
Työtyytyväisyysindeksi n/a 3,7 3,7
Eläköitymisikä 65,8 66 66
Sairauspoissaolot, pv/htv 4,9 5,0 5,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 246 608 250 552 252 292
Bruttotulot 13 519 13 072 13 510
Nettomenot 233 089 237 480 238 782
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 28 201    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 389    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 570 6 416 6 803
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 32 114 32 215 19 000
Tuotot yhteensä 38 684 38 631 25 803
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 413 12 200 10 661
— osuus yhteiskustannuksista 16 230 15 433 16 576
Kustannukset yhteensä 27 643 27 633 27 237
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 11 041 10 998 -1 434
Kustannusvastaavuus, % 140 140 95

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon nykyvahvuus (HO 2019) 500
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) -600
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) 900
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen Pekingin suurlähetystössä (siirto momentille 30.20.47) -274
Elintarvikeviennin edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) -99
Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momenteilta 23.01.01, 26.01.01, 27.01.01 ja 31.01.01) 128
ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys, erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) -215
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely, lisäresurssointi -36
Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02) -322
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) -8
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) -2 000
Matkavahingot (siirto momentille 28.50.50) -300
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66) 47
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01) 26
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) 300
Ulkoministeriön matkavahinkoturvan käsittelyn siirto Valtiokonttorille (siirto momentille 28.20.01) -140
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu -26
JTS-miljardin tuottavuussäästö -978
Palkkausten tarkistukset 3 399
Yhteensä 1 302

2021 talousarvio 238 782 000
2020 IV lisätalousarvio -57 000
2020 talousarvio 237 480 000
2019 tilinpäätös 225 276 000

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 987 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Rooman tiedeinstituutin käytössä oleva Villa Lante peruskorjataan vv. 2020—2022. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 6,25 milj. euroa.

Suomen valtio omistaa Ruotsin ja Norjan valtioiden kanssa yhdessä Venetsiassa sijaitsevan paviljonkirakennuksen. Omistajat jakavat korjauskustannukset kolmeen yhtä suureen osaan. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 1,0 milj. euroa ja se toteutetaan vv. 2020—2022.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Villa Lanten peruskorjaus 2 000
Vuokramuutokset 9
Yhteensä 2 009

2021 talousarvio 2 987 000
2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 978 000
2019 tilinpäätös 952 000

21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Vuonna 2021 määrärahat on tarkoitus käyttää uuden kansallisen viisumijärjestelmän jatkokehitykseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -850
Yhteensä -850

2021 talousarvio 1 155 000
2020 talousarvio 2 005 000
2019 tilinpäätös 3 305 000

29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 272
Yhteensä 272

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 13 648 000
2020 talousarvio 13 376 000
2019 tilinpäätös 11 897 494

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 30 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2021. Suurimpia näistä ovat Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön toimitilahanke ja Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilahanke.

Momentin määrärahoissa on varauduttu yhden uuden edustuston avaamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin kiinteistömenoihin v. 2021. Kustannusarvio uuden edustuston kanslialle ja virka-asunnolle on yhteensä 1,3 milj. euroa.


2021 talousarvio 12 300 000
2020 talousarvio 12 300 000
2019 tilinpäätös 17 570 000