Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Omistajaohjaus
       90. Muut menot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Vuonna 2020 käynnistyneestä COVID-19-pandemiasta on muodostunut keskeisin kansallista toimintaympäristöä määrittävä muutostekijä ja globaali kriisi, joka aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia kansainvälisesti sekä kansallisesti.

Epidemian johdosta valtiot ovat sulkeneet rajojaan ja rajoittaneet ihmisten liikkumista maiden sisällä ja niiden välillä. Globaali talouskasvu on hidastunut merkittävästi ja kansainvälisen taantuman riski on kasvanut.

Koronakriisi uhkaa hyvinvoinnin tasaista jakautumista ja voi lisätä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Epidemiasta aiheutuva epävarmuus määrittää toimintaympäristöä todennäköisesti vielä pitkään. Epidemian kehittymistä ei voi ennustaa ja välilliset vaikutukset yhteiskuntiin ja talouksiin ovat niin ikään hyvin vaikeasti ennalta arvioitavissa.

Kriisistä toipuminen ja nousu edellyttävät taloudellisesta ja sosiaalisesta jatkuvuudesta huolehtimista, työllistymisen ja kasvun tukea, korkeaa osaamisen tasoa sekä yhteiskunnallista hyötyä tuovia innovaatioita.

Koronakriisi ei myöskään häivytä muita toimintaympäristön muutostekijöitä, vaan korostaa niitä. Väestön ikääntyminen jatkuu. Kaupungistuminen ja globalisaatio saattavat muuttaa muotoaan, digitalisaatio ja työn tekemisen uudet muodot voivat edetä hyppäyksin, kansainvälisessä politiikassa tapahtuu vallan uusjakoa ja kansallisvaltionäkökulma saattaa voimistua. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat yhä tärkeämpiä, kun eriarvoistuminen uhkaa syventyä eri puolilla maailmaa ja yhteiskuntia.

Poikkeusolot koettelevat EU:n yhteistyökykyä. Suomi pyrkii tukemaan EU:n yhtenäisyyttä osana eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä.

Valtioneuvoston työtä määrittää ongelmien laaja-alaisuus sekä syvyys. Hallituksen työ edellyttää kattavaa kokonaiskuvaa ja toimivaa yhteensovittamistyötä.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Hallitusohjelman toimeenpano Hallitusohjelman toimeenpano on onnistunutta ja sitä koskeva viestintä on yhtenäistä ja kattavaa.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta ja Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Ennustettavaa, eteenpäin katsovaa ja valtion strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa jatketaan. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuuasioissa ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset työtä tukevat toimintatavat, työvälineet sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Yhteiset toimintatavat hyödyntävät sähköisiä ja kustannustehokkaita yhteisiä työvälineitä ja palveluja mahdollistaen poikkihallinnollisen tuloksellisen toiminnan.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 %. Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Hallituskauden aikana toteutetaan muun muassa tiekartta Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on käynnistetty ilmastopolitiikan pyöreän pöydän työ kestävän kehityksen toimikunnan yhteydessä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto 227 274 172 095 173 504 1 409 1
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 126 865 125 261 129 748 4 487 4
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 8 672 11 500 11 473 -27 0
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 750 995 990 -5 -1
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 11 400 10 839 10 793 -46 0
(23.) Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 920 0
(24.) Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 60 000 3 000 -3 000 -100
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 860 1 500 1 500 0
(26.) Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 0
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 16 307 19 000 19 000 0
10. Omistajaohjaus 5 700 5 700 5 700 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 5 700 5 700 5 700 0
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 29 560 35 635 35 635 0
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 29 560 35 635 35 635 0
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 490 3 501 3 932 431 12
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 490 3 501 3 932 431 12
90. Muut menot 2 194 2 080 2 140 60 3
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 754 700 700 0
(59.) Avustus tasa-arvopalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 300 0
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 1 140 1 380 1 440 60 4
Yhteensä 268 218 219 011 220 911 1 900 1
  Henkilöstön kokonaismäärä 691 700 6701)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 549 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä enintään 70 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.