Talousarvioesitys 2021
20. Työttömyysturva
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Sen ylittävät työtulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siten, että puolet tulosta vähennetään etuudesta. Etuus yhdessä työtulojen kanssa voi enimmillään olla etuuden perusteena olevien tulojen suuruinen. Lisäksi on helpotettu yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana siten, että yrittäjyyden päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.
Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työllisyysrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena, jonka valtio rahoittaa. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.
Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.
Toiminnan laajuus 2019—2021
| 2019 toteutunut |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Työttömyysaste (%) | 6,7 | 8,0 | 8,1 |
| Kuntouttava työtoiminta | |||
| Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 35 000 | 40 000 | 41 000 |
| Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 70 | 70 | 70 |
| Ansiopäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 118 900 | 101 200 | 98 000 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 27,3 | 26,1 | 25,3 |
| — työttömyysajalta | 24,7 | 23,4 | 22,7 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 2,6 | 2,7 | 2,6 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 61,9 | 62,5 | 63,5 |
| Peruspäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 26 000 | 38 000 | 36 100 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 7,0 | 9,9 | 9,5 |
| — työttömyysajalta | 6,0 | 8,6 | 8,2 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 0,9 | 1,3 | 1,3 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 30,1 | 31,6 | 32,3 |
| Työmarkkinatuki | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 184 400 | 237 100 | 219 400 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 48,5 | 62,2 | 57,5 |
| — työttömyysajalta | 32,5 | 40,0 | 38,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 16,0 | 22,1 | 19,5 |
| Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 34,2 | 35,9 | 36,1 |
| Vuorottelukorvaus | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 2 094 | 2 000 | 2 000 |
| Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl | 0,5 | 0,8 | 0,8 |
| Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) | 55,6 | 55,0 | 55,8 |
| Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) | 22,2 | 23,1 | 23,6 |
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 366 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
2) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille työelämäkokeilun järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2021 noin 41 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
| 2021 talousarvio | 28 366 000 |
| 2020 talousarvio | 28 366 000 |
| 2019 tilinpäätös | 24 054 141 |
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 991 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuudet ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksista annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2021.
Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
| — työttömyysajalta | 815 000 000 |
| — työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 74 200 000 |
| Palkkatuet ja starttirahat | 50 000 000 |
| Kulukorvaukset | 15 000 000 |
| Liikkuvuusavustus | 5 000 000 |
| Valtionosuus hallintokuluihin | 15 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 16 800 000 |
| Yhteensä | 991 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkatuki (siirto momentilta 33.20.52) | 35 000 |
| Tarveavion muutos | 210 600 |
| Yhteensä | 245 600 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 991 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 720 500 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 434 300 000 |
| 2020 talousarvio | 745 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 714 892 471 |
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 897 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 1 256 600 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -415 000 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 703 400 000 |
| — kulukorvaukset | 85 800 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 700 000 |
| — korotusosa | 27 600 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 1 660 100 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 256 200 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 39 700 000 |
| — korotusosa | 4 600 000 |
| — kulukorvaus | 5 600 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -214 300 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 91 800 000 |
| Perusturvan palkkatuki | 145 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 100 000 |
| Yhteensä | 1 897 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkatuki (siirto momentille 33.20.50) | -35 000 |
| Tarvearvion muutos | 474 500 |
| Yhteensä | 439 500 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 1 897 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 91 900 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 664 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 457 500 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 417 585 672 |
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 803 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 803 |
| Yhteensä | 803 |
| 2021 talousarvio | 3 803 000 |
| 2020 talousarvio | 3 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 832 000 |