Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            50. Perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            57. Perustoimeentulotuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2021

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008). Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2019—2021

  2019
toteutunut
2020
arvio
2021
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 44 957 46 300 46 200
Äitiysavustuksen euromäärä 170 170 170
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 85 100 100
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 985 832 977 300 967 400
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 170 447 169 000 167 200
Lapsilisää saavia perheitä 537 947 533 300 528 000
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 305 300 300
       
Sotilasavustus      
Avustuksen saajien lukumäärä 8 830 8 800 8 700
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 315,67 331,00 342,00
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 379 131 413 700 401 500
Keskimääräinen tuki euroa/kk 322,89 326,00 328,00
       
Elatustuki      
Lapset, joista elatustuki maksettu 103 764 105 400 104 600
— täysimääräisenä 87 252 88 800 88 100
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 17 050 16 600 16 400
Täysi elatustuki euroa/kk 158,74 167,01 170,00
       
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutetut 5 920 6 000 6 100
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 390 103 439 400 420 500
Kotitalouksia vuoden aikana 270 724 304 900 291 800

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 599 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin

3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen

4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.

Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.

Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Äitiysavustus 10 500 000
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon 500 000
Lapsilisä 1 360 200 000
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki 3 200 000
Elatustuki 225 000 000
Yhteensä 1 599 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -12 000
Yhteensä -12 000

2021 talousarvio 1 599 400 000
2020 talousarvio 1 611 400 000
2019 tilinpäätös 9 954 000

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 400
Yhteensä 400

2021 talousarvio 16 500 000
2020 talousarvio 16 100 000
2019 tilinpäätös 13 800 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 623 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijakoulutuksen opiskelupaikkojen lisääminen toisella asteella vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen turvaamiseksi 1.8.2020 alkaen 7 000
Tarvearvion muutos 130 900
Yhteensä 137 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 1 623 300 000
2020 II lisätalousarvio 177 000 000
2020 talousarvio 1 485 400 000
2019 tilinpäätös 1 477 300 000

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 57 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 6 500
Yhteensä 6 500

2021 talousarvio 57 300 000
2020 talousarvio 50 800 000
2019 tilinpäätös 47 634 096

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 782 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 109 500
Yhteensä 109 500

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 782 200 000
2020 II lisätalousarvio 169 300 000
2020 talousarvio 672 700 000
2019 tilinpäätös 693 000 000

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 468 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 49 %, sairausvakuutusrahaston osuus 40 % ja kansaneläkerahaston osuus 11 % vuonna 2021. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 289 357 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 107 300 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 67 200 000
Liikkumavara 4 000 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
Yhteensä 468 557 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimallin purku -1 300
Ansiotason kehitys 8 500
Eläkekulujen kasvu 2 500
Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja tulonsovitusmallin käyttöönotto 800
Pysyvät resurssitarpeet 2 000
Toimitilojen perusparannukset -4 200
Työnantajan sairausvakuutusmaksun nousu 500
Työttömyysasteen kasvun vaikutus resurssitarpeisiin 17 700
Välttämättömät panostukset tietoturvan kehittämiseen 1 400
YTHS:n opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja maksujen perinnästä aiheutuvat henkilöstökulut ja ICT-ratkaisut 480
JTS-miljardin tuottavuussäästö -123
Yhteensä 28 257

2021 talousarvio 468 557 000
2020 II lisätalousarvio 41 000 000
2020 talousarvio 440 300 000
2019 tilinpäätös 392 760 000