Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

9. Budjetin ulkopuolinen valtiontalousPDF-versio

9.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2021 olevan n. 5,4 mrd. euroa ja menojen 5,1 mrd. euroa. Rahastotalouden tuloja pienentää korkotulojen ja voitontuloutusten aleneminen. Rahastotalouden nettomääräiseksi ylijäämäksi muodostuu 0,4 mrd. euroa. Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä 2,0 mrd. euroa v. 2021. Tämä selittyy lähes kokonaan Valtion eläkerahastosta tehtävällä siirrolla, jolla osaltaan rahoitetaan talousarvioon sisältyviä eläkemenoja. Rahastoihin ehdotetaan puolestaan siirrettäväksi yhteensä 0,6 mrd. euroa. v. 2021, josta suurin osa liittyy Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen Valtion televisio- ja radiorahaston kautta.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2019 2020** 2021**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 562 414 408
Sekalaiset tulot 154 184 92
Eläkemaksut 1 457 1 484 1 497
Korkotulot ja voiton tuloutukset 606 499 478
Siirrot talousarviosta 522 623 609
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 301 3 204 3 084
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 013 1 884 2 351
Tulot yhteensä 5 314 5 088 5 434
       
Kulutusmenot 118 288 130
Siirtomenot 1 034 1 129 1 069
Korkomenot 1 1 1
Siirrot talousarvioon 1 972 1 946 1 951
Muut menot 38 37 30
Menot pl. rahoitustaloustoimet 3 164 3 401 3 181
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 476 1 957 1 893
Menot yhteensä 4 640 5 358 5 074
       
Nettorahoitusylijäämä/alijäämä 674 -270 360

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa.

Talousarviovuoden alussa rahasto on velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2020 alussa n. 3,6 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 17,0 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 13,3 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,0 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa alle 0,03 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,3 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,3 mrd. euroa. Takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä.

Vuonna 2021 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 400 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 2 000 milj. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 156,9 milj. euroa. Vuonna 2021 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 2,5 milj. euroa, joka vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2021 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka vastaa n. 14,7 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. VER on luonteeltaan puskurirahasto. Rahaston varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirron talousarvioon arvioidaan olevan 2,0 mrd. euroa v. 2021. Eläkemaksuja VER:lle kertyy v. 2021 n. 1,5 mrd. euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin rahastoon kertyy maksutuloja.

Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Rahaston hallituksen hyväksymän strategian mukaan tavoitteeseen pyritään viimeistään v. 2033. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2019 lopussa 92,7 mrd. euroa.

VER:n sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa 20,6 mrd. euroa, mikä oli 22 % suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2019 lopussa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 37,3 %, osakesijoituksia 50,9 % ja loppuosa muita sijoituksia sekä johdannaisten vaikutusta. Koronakriisi heikensi alkuvuonna 2020 taloudellista toimeliaisuutta ennen näkemättömällä tavalla, minkä seurauksena VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.6.2020 oli vuoden vaihteesta pudonnut 6,3 % 19,3 mrd. euroon.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (1966/657) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen. Yhtenä käyttökohteena ovat rahastosta myönnetyt kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset.

Vuonna 2021 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 113 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2020 siirtyväksi arvioidut erät. Valtion vuoden 2021 talousarvioon sisältyy 65 milj. euron siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon. Maatilatalouden kehittämisrahastossa ja talousarviossa käytettävissä olevat varat riittävät v. 2021 tavoitteiden mukaisten investointien rahoitukseen. Maatilatalouden kehittämisrahastosta arvioidaan myönnettävän v. 2021 avustuksia 65 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston sijoitustoiminnan voitosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR 1 -tutkimusreaktori. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat tulevaisuudessa käytettävissä, mikäli em. jätehuoltovelvolliset eivät täyttäisi ydinjätehuoltoon liittyviä velvollisuuksiaan. Varautumisrahaston tase on vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan n. 2,7 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinenergialain (990/1987) mukaan ydinlaitosten haltijoilta kerättävä maksu on 390 euroa vuosina 2021—2025 kultakin nimellislämpötehon megawatilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävä maksu 0,1 % vuosina 2021–2025 lain 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä. Ydinlaitosten haltijoilta kerättävien maksujen arvioidaan olevan 6,1 milj. euroa (v. 2020: 8,8 milj. euroa) ja jätehuoltovelvollisilta kerättävien maksujen 2,9 milj. euroa (v. 2020: 3,5 milj. euroa). Kerättävien maksujen arvioidaan olevan v. 2021 yhteensä n. 9,0 milj. euroa. Maksujen väheneminen johtuu tutkimusohjelmista rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden suunnitellusta vähenemisestä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannusten rahoittaminen jatkuu kuitenkin vuoteen 2025 asti. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyminen ja Teollisuuden Voima Oyj:n varautumisvelvollisuuden kasvaminen v. 2020 tasapainottaa jätehuoltovelvollisilta v. 2021 kerättävien maksujen em. maksukertoimen pienenemisestä johtuvaa vähenemistä

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Aikaisempien vuosien taloustaantuma on aiheuttanut sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen. Maksun tuotto on alentunut n. 40 milj. euroon vuodessa. Covid-19-pandemian johdosta alkuvuonna 2020 osittain pysäytetty maailmantalous tulee aiheuttamaan merkittävän pudotuksen tuloutettavaan maksuun.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuutta normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Koronavirusepidemian aikana Huoltovarmuusrahastoa on hyödynnetty terveydenhuollon materiaalisessa varautumisessa. Lisäksi resursseja on kohdistettu laivaliikenteen tukemiseen tavarakuljetusten varmistamiseksi poikkeuksellisessa tilanteessa.

Eräiden öljytuotteiden hintataso elpyi v. 2019, minkä seurauksena aikaisempina tilikausina tehtyjä arvon alennuksia palautettiin 43 milj. euron arvosta. Alkuvuonna 2020 tapahtuneesta historiallisesta öljytuotteiden hintojen romahduksesta johtuen on syytä varautua siihen, että seuraavassa tilinpäätöksessä joudutaan taas tekemään kattavia alaskirjauksia.

Rahaston taseen loppusumma oli 2 048 milj. euroa v. 2019.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2019 lopussa n. 25,1 mrd. euroa. Nostettua riskiä oli 11,1 mrd. euroa ja nostamatonta (ml. tarjoukset) 14,0 mrd. euroa, joka tulee suurimmalta osin nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla. Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 1,9 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varustamoiden osuus oli vuoden 2019 lopussa 54 % ja televastuiden 16 %. Vastuiden voimakas nousu vuodesta 2014 lähtien on johtunut pääosin telakoiden ja varustamoiden suurista risteilijätilauksista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut. Vastuukanta sisältää näitä tilauksia, jotka ajallisesti voivat hajautua lähes 10 vuoden päähän. Edelleenkin merkittävimpänä toimialakeskittymänä voidaan pitää telakka- ja varustamosektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimiala- ja maakasaumat luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa ja näitä pyritään suojaamaan mahdollisuuksien mukaan. Riskejä on suojattu jälleenvakuutussopimuksilla, jotka kattavat n. 6 % vastuukannasta. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä, Chile ja Espanja. Vastuukannasta n. 75 % sijoittuu vähäriskisiin ns. korkean tulotason maihin ja 25 % poliittisen riskin maihin (OECD maaluokat 1—7). Vuonna 2019 vastuista 66 % oli parhaimmissa riskiluokissa (A1—B1) ja loput muissa riskiluokissa (B2+—C). Vuoden 2018 loppuun verrattuna portfolion riskiluokkajakauma on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2019 lopussa varoja n. 686 milj. euroa. Yhdessä Finnvera Oyj:n vienti- ja erityistakuurahaston n. 825 milj. euron kanssa rahastot muodostavat n. 1,5 mrd. euron puskurivarat kattamaan vientitakuu- ja erityistakauskannan. Jo ennestään velkaantuneiden kehittyvien ja köyhien maiden tilanne heikkenee covid-19-pandemian johdosta, minkä arvioidaan johtavan myös takaisinperintäsaamisten vähenemiseen. Rahastoon kertyy vuosittain tuloja n. 2—3 milj. euron arvosta pääasiassa takaisinperintäsaamistuloina.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät, epävarmuus maailman taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä ja yksittäiset suurten yhtiöiden tapahtumat vaikuttavat riskitasoon. Mahdolliset tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja mahdolliset luottotappiot saattavat kasvaa erityisesti covid-19-pandemian aiheuttaman talouden hidastumisen seurauksena. Pandemian vaikutusten johdosta yritysten riskiluokituksia on jouduttu heikentämään, mikä on vaikuttanut rahastoitujen varojen tarpeeseen. Kehittyvien ja köyhien maiden markkinoilla on havaittu ongelmia. Riski yksittäisiin isoihin luottotappioihin on kasvanut covid-19-pandemian johdosta erityisesti alussektorilla. Arviot tarkentuvat yhtiöiden tulosraportointien myötä. Kokonaisvaikutuksiin liittyy epävarmuutta ja ne tarkentuvat myöhemmin.

Normaalitilanteessa vuoden 2020 aikana Finnvera Oyj:n kokonaisvastuiden määrän olisi arvioitu kasvavan ottaen huomioon vientitakuuvastuiden enimmäismäärän noston 27 mrd. eurosta 38 mrd. euroon v. 2019 (laki valtion vientitakuista 422/2001, 10 §). Talouden tilan nopeasta heikentymisestä johtuen uusi arvio on, että vastuumäärä ei kasva odotetusti ja nostettujen vastuiden määrä saattaa alentua. Lisäksi vastuukanta saattaa kehittyä riskipitoisempaan suuntaan tulevaisuudessa ottaen huomioon muiden tekijöiden ohella myös valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 6 §:n mukaisen erityisriskinoton lisäämisen 5 mrd. euroon.

Rahoitusvakausrahasto

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF). SRF kartutetaan tavoitetasolleen vuoteen 2023 mennessä, jonka jälkeen rahastoon kerätään varoja vain, mikäli sitä on ollut tarpeen käyttää kriisinratkaisutoimien yhteydessä.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa (vuodet 2015—2024). Tulevien vuosien talletussuojamaksujen arvioidaan pysyvän lähellä vuoden 2020 maksujen tasoa. Rahoitusvakausvirasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos talletussuojarahaston varoja on tarpeen käyttää tallettajien saamisten turvaamiseksi.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Liikenne- ja viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradiovero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siirrolla, jonka suuruus v. 2021 on 543,3 milj. euroa. Rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtineen parlamentaarisen ryhmän esityksen mukaisesti.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU-komission säätelemää maatalouden interventiotoimintaa. Vuonna 2021 varaudutaan maltilliseen interventioon, mutta erityisesti brexitistä aiheutuvien odotettavissa olevien markkinahäiriöiden sekä koronatilanteen aiheuttaman markkinatilanteen ennakoitavuuden heikkenemisen vuoksi interventiotoiminnan laajuuteen liittyy epävarmuutta. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2021 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 0,4 milj. euroa, jotka katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2021 olevan n. 11,2 milj. euroa.

Palosuojelurahaston keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Rahastolla on merkittävä rooli pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana pelastustoimen toimialalla.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Vuonna 2019 rahastosta maksettiin korvauksia 16 milj. euroa. Öljysuojamaksun määräaikaisen korotuksen (2011—2016) ja torjuntaviranomaisten arvioitua hitaammin toteutuneiden hankintojen vuoksi rahaston oma pääoma on 36,5 milj. euroa. Öljysuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta, maksun tuotto v. 2019 oli 6,8 milj. euroa.

Vuonna 2021 Öljysuojarahastoon ehdotetaan siirrettävän 4 milj. euroa valtion talousarviosta kattamaan öljyntorjunnan ylläpidosta ja mahdollisista öljyvahingoista aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahaston pääomarajan määräaikaisen korotuksen päätyttyä ja lain mukaisen pääomarajan ylityttyä on öljysuojamaksun keräämisestä luovuttu. Talousarviosiirrolla katetaan rahaston lakisääteisiä velvoitteita väliaikaisesti. Öljysuojarahaston tulopohjaa ja rahaston asemaa tarkastellaan osana käynnissä olevaa ympäristövahinkojen toissijaisten vastuujärjestelmien kehittämisen lainsäädäntöhanketta.

9.2. Liikelaitokset

Valtion liikelaitostoiminta v. 2021

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
  milj. € muutos, % milj. € liikevaihdosta (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 637,0 1,9 38,0 6,0 1,5 64,0 350 455
(konserni) 646,0 1,3 45,0 7,0 1,4 63,0   483
Metsähallitus 112,1 -0,7 98,6 88,0 3,8 98,0 8 164
(konserni) 351,8 5,3 110,6 31,0 4,4 98,0   558
Yhteensä 749,1   136,6       358 619

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Metsähallituksesta on 15.4.2016 muodostettu valtion liikelaitos (laki Metsähallituksesta 234/2016, laki valtion metsätalousosakeyhtiöistä 235/2016), jonka toiminta ei enää perustu lakiin valtion liikelaitoksista (1185/2002). Metsähallitukseen ei myöskään sovelleta valtion liikelaitoksesta annettua lakia (1062/2010).

Metsähallituksen yleistehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi ja toimia tuloksellisesti. Metsähallituksen liiketoiminnan toimialana on sen hallintaan osoitetun valtion maa- ja vesiomaisuuden taloudellinen hyödyntäminen sekä maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyvää liiketoimintaa harjoittavien tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden hallinnointi. Metsähallitus turvaa osaltaan puuraaka-aineen saantia omien luonnonvarasuunnitelmiensa puitteissa ottaen huomioon toimintaansa koskevat muut yhteiskunnalliset velvoitteet.

Metsätaloutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa Metsähallitus harjoittaa omistamiensa tytäryhtiöiden kautta. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta on yhtiöitetty valtion kokonaan omistamaan Metsähallitus Metsätalous Oy:öön. Metsähallituksen hallinnassa on n. 12,6 milj. hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, joiden tasearvo on n. 3,8 mrd. euroa. Tästä tuottovaatimuksen alaista peruspääomaa on n. 2,6 mrd. euroa. Vuonna 2021 Metsähallituskonsernin ennakoitu liikevaihto on 351,8 milj. euroa ja vuositulos 110,6 milj. euroa. Vuoden 2021 tuloutus valtiolle on 120,0 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille. Senaatti-kiinteistöt voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. Senaatti-kiinteistöjen tuloutus valtiolle v. 2021 on 35 milj. euroa.

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2021, milj. euroa

Liikelaitos Senaatti-
kiinteistöt
Metsähallitus Yhteensä
       
Tuloutukset talousarvioon      
— takausmaksut 0,5 - 0,5
— korot 3,7 - 3,7
— voiton tuloutukset 35,0 120,0 155,0
— lainojen takaisinmaksut 18,3 - 18,3
Yhteensä 57,5 120,0 177,5
       
Erityistehtävien määrärahat - 69,3 69,3

9.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Valtion omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijainen tavoite on yhtiöiden kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen ja vakaan osinkotason turvaaminen.

Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtio-omistaja edellyttää, että valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuuasioissa ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Kaikki yhtiöt jatkavat yritysvastuun kehittämistä koko liiketoimintaansa ohjaavana teemana, osana strategiaa, riskiarviointeja sekä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä sekä asettavat sille mitattavat tavoitteet.

9.4. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka jaoteltuna

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on v. 2021 edelleen syvästi alijäämäinen, 5 % suhteessa BKT:hen. Syvä alijäämä johtuu valtion budjettitaloudesta, mutta myös kunnat ja kuntayhtymät ovat alijäämäisiä. Ydinsektorin ulkopuoliset yksiköiden alijäämä pysyy edellisvuosien tasolla n. 0,4 % suhteessa BKT:hen.

Julkinen velka kasvaa alijäämien myötä nopeasti, mutta hitaammin kuin v. 2020. Velasta suurin osa on valtion budjettitalouden velkaa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on myös velkaa merkittävästi. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden velka koostuu lähinnä kiinteistöyhtiöiden ja kunnallisten yhtiömuotoisten ratahankkeiden velasta. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden velka kasvaa hitaasti alijäämän verran vuosittain. Julkisyhteisöjen alasektoreihin kuuluvista yksiköistä löytyy lista Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka suhteessa BKT:hen jaoteltuna ydinsektoreihin ja ydinsektoreiden ulkopuolisiin yksiköihin

  2018 2019 2020 2021
         
Julkisyhteisöt yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,9 -1,0 -7,7 -5,0
Velka suhteessa BKT:hen 59,6 59,2 70,2 72,8
         
Ydinsektorit yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,6 -0,6 -7,3 -4,6
Velka suhteessa BKT:hen 57,4 56,9 67,4 69,7
         
Ulkopuoliset yksiköt yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,3 -0,4 -0,4 -0,4
Velka suhteessa BKT:hen 2,3 2,3 2,8 3,1