Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

2. Talouden näkymätPDF-versio

2.1. Suhdannenäkymät

Covid-19-pandemia on supistanut alkuvuonna 2020 Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien alhaisen luottamuksen, epävarmuuden kasvun ja heikon vientinäkymän vuoksi.

Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 4,5 % v. 2020. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua. Työllisyys supistuu 2 % ja työllisyysaste laskee 71,2 prosenttiin. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8 prosenttiin.

Talouden ennustetaan toipuvan alkuvuoden 2020 pysähdyksestä asteittain. BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,6 % v. 2021. Tavaroiden kulutuksen arvioidaan palautuvan normaalitasolleen v. 2021, mutta kuluttajien varovaisuuden ennakoidaan vaikuttavan vielä palveluiden kulutukseen. Investointien toipumista heikentää asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät globaalin pandemian jatkumisesta, mutta kääntyvät kasvuun v. 2021. Työllisten määrä supistuu v. 2021 vielä hieman, jolloin työllisyysaste on 71,0 %.

Koheneva taloudellinen toimeliaisuus ja työllisyyden asteittainen paraneminen nostanevat palkkaliukumia v. 2021, ja nimellisansiot nousevat 2,5 %. Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä kuitenkin heijastuu inflaatioon tulevina vuosina.

Kansantalouden kehitys

  2018* 2019* 2020** 2021**
         
BKT:n arvo, mrd. euroa 233,7 240,6 232,6 242,2
BKT, määrän muutos, % 1,5 1,1 -4,5 2,6
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 8,0 8,2
Työllisyysaste, % 71,7 72,5 71,2 71,0
Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,1 1,0 0,4 1,2
Pitkä korko, 10 v, % 0,7 0,1 -0,2 -0,1

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2022

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2022

2.2. Julkisen talouden näkymät

Koronavirustilanteesta seurannut talouden taantuma ja epidemian haittojen vähentämiseksi tehdyt toimet kasvattavat julkisen talouden alijäämää v. 2020 huomattavan paljon. Alijäämän arvioidaan olevan n. 18 mrd. euroa.

Julkinen talous jää taantumaan jälkeen heikompaan tilaan kuin ennen epidemian alkua. Lähivuosina näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Valtion ja paikallishallinnon mittavat alijäämät kasvattavat velkasuhdetta myös tulevina vuosina.

Julkisen talouden kestävyyttä heikentävät rakenteelliset tekijät eivät ole kadonneet vaan vaikuttavat jatkuvasti suhdanteista riippumatta. Väestön ikääntyminen on jo kasvattanut eläkemenoja sekä hoito- ja hoivamenoja, ja samankaltainen kehitys jatkuu kuluvalla vuosikymmenellä ja edelleen sen jälkeen. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jota ei ole vielä ratkaistu.

Valtionhallinto kantaa suurimman osan koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien kustannuksista. Finanssipolitiikka on voimakkaasti elvyttävää kuluvana vuonna. Vuodesta 2021 lähtien valtiontalouden alijäämä alkaa pienentyä, kun talous kasvaa ja iso osa tukitoimenpiteistä loppuu.

Paikallishallinnon tilanne pysyy vaikeana. Paikallishallinnon rahoitusasemaa rasittaa väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeen ja menojen kasvu. Käsillä oleva taantuma supistaa verotuloja, mutta toisaalta kuluvana ja ensi vuonna valtio tukee kuntataloutta koronavirustilanteen vuoksi voimakkaasti.

Työeläkelaitosten ylijäämä sulaa v. 2020 tilapäisesti lähes kokonaan, kun työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti ja työllisyystilanteen heikkeneminen supistaa maksutuloja. Työeläkelaitosten ylijäämä jää myös tulevina vuosina puolen prosentin tuntumaan, kun eläkemenojen kasvu jatkuu ja alhainen korkotaso hidastaa työeläkelaitosten omaisuustulojen kasvua.

Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa heikentävät runsaat lomautukset, työttömyyden lisääntyminen ja työttömyysturvaan tehdyt väliaikaiset laajennukset. Muiden sosiaaliturvarahastojen tilannetta helpottaa v. 2021 lomautettujen määrän aleneminen sekä työttömyysvakuutusmaksun korottaminen.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntynyt jyrkkään kasvuun ja nousee v. 2020 yli 10 prosenttiyksikköä n. 70 prosenttiin. Velkasuhteen äkillinen kasvu johtuu bruttokansantuotteen supistumisesta sekä etenkin valtionhallinnon alijäämän mittavasta kasvusta. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde nousee yli 75 prosenttiin.

Julkisen talouden tämän hetken merkittävimmät riskit linkittyvät läheisesti yleiseen talouskehitykseen. Nyt näyttää siltä, että talouskasvu olisi toipumassa tämän vuoden loppupuolelta alkaen. Mahdollinen epidemian uusi aalto, yleisen epävarmuuden kasvu sekä mahdollisesti jälleen kiristettävät sulkutoimet voisivat kuitenkin hidastaa talouden toipumista ja heikentää julkista taloutta. Lisäksi julkisen talouden ehdolliset vastuut ja erityisesti takausten huomattava kasvu muodostavat riskin julkiseen talouteen. Takausvastuiden keskittyminen tietyille toimialoille ja yrityksille lisää takausvastuisiin liittyviä riskejä. Takausvaltuuksia myös kasvatetaan kuluvana vuonna osana yrityksille kohdistettuja tukitoimia. Vastuiden mittava laukeaminen kasvattaisi julkisia menoja ja nopeuttaisi entisestään velkasuhteen kasvua.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

% BKT:sta 2018 2019* 2020** 2021**
         
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,4 42,2 41,9 42,7
Julkisyhteisöjen menot 53,4 53,3 59,8 57,6
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -0,9 -1,0 -7,7 -5,0
— Valtionhallinto -1,2 -1,2 -7,2 -4,4
— Paikallishallinto -0,9 -1,1 -0,4 -1,0
— Työeläkelaitokset 1,0 1,1 0,1 0,4
— Muut sosiaaliturvarahastot 0,2 0,3 -0,2 -0,1
Perusjäämä -0,7 -0,8 -7,7 -5,0
Rakenteellinen jäämä -1,4 -1,7 -5,3 -3,6
Julkisyhteisöjen bruttovelka 59,6 59,2 70,2 72,8
Valtionvelka1) 44,9 44,2 53,3 55,6

1) VM:n kansantalousosaston arvio valtion velasta eroaa budjetoidun perusteella arvioidusta.

Keskeiset muutokset suhteessa kevään 2020 julkisen talouden suunnitelmaan

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2020 julkisen talouden suunnitelmaan 1)

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2021
   
Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2020 -4,0
Valtio:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,2
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon -1,3
Muiden tekijöiden vaikutus -0,5
Paikallishallinto:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,4
Muiden tekijöiden vaikutus 0,2
Työeläkerahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,2
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,3
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,2
Muut sosiaaliturvarahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Muiden tekijöiden vaikutus -0,2
Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2020 -5,0

1) Pyöristyksistä johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.