Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

7. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden laatu sekä lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä. Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa ja keskeisenä elementtinä on palvelulupaus.

7.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Tavoitteena on hallinnon selkeä rakenne, ohjaustapa ja johtamisjärjestelmä. Kykyä muutokseen, riskienhallintaan ja asiakaslähtöisyyteen vahvistetaan. Tulevaisuudessa palvelut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös parempi poikkihallinnollinen toimivuus. Palvelut ovat alueellisesti saatavilla, kun asiakkaiden tarpeet ja tehtävien hoitaminen sitä edellyttävät.

Valtion alue- ja paikallishallintoa kehitetään kohti nykyistä tiiviimpää valtakunnallisten ja alueilla toimivien virastojen palveluverkkoa ja julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Johtamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ja johtamisen uudistumista. Kehittämisen konkreettisina tavoitteina on vahvistaa julkisen johtamisen kokonaisuutta yli sektorirajojen ja kykyä ennakoida ja hallita toimintaympäristön muutoksia, tukea johtajia onnistumaan tehtävissään ja lisätä johtajien ammatillista kehittymistä ja liikkuvuutta eri tehtävissä. Tätä varten jatketaan mittavia johtamisvalmennusohjelmia, joihin osallistuu myös kuntajohtajia.

Määräaikaisesti virkoihin nimitetyn valtionhallinnon ylimmän johdon palvelussuhdeturvaa kehitetään laajentamalla erikseen budjetoitujen palkkamenojen momentin käyttötarkoitusta. Momentilta voidaan maksaa virkasuhteen päättymisestä johtuvan korvauksen (erokorvaus) lisäksi valtion virkamieslain erityissäännöksen mahdollistaman, enintään kahden vuoden määräaikaisen nimityksen aiheuttamia palkkausmenoja.

Tietojohtamisen kehittämistä jatketaan Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden yhteistyönä Tietokiri-hankkeessa. Valtiokonttoria ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet) koskevat muutokset mahdollistavat uuden analysointi- ja raportointipalvelun täysimääräisen toiminnan. Tietojohtamisen toimintatapoja vahvistamalla ja osaamista kehittämällä vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä tiedon hyödyntämiseen perustuvaa toimintakulttuuria.

Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2021 aikana käynnistetään valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) merkittävä päivittäminen ja valmistaudutaan Puolustusvoimien kehittämisvaiheessa olevan tuotannonohjausjärjestelmän (PVERP 2.0) integroi­miseen Kieku-järjestelmään. Valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän uusiminen aloitetaan ja myös valtion rekrytointipalvelu uusitaan. Matka- ja kulunhallinnan palveluita kehitetään ja tietojärjestelmän uudistamista valmistellaan. Hankinnoissa jatketaan tilauksesta–maksuun -prosessin ja siihen liittyvän Handi-palvelun kehittämistä tavoitteena automaatioasteen nostaminen laskujen käsittelyssä. Palkeiden työn osuutta henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosesseissa pyritään lisäämään ja näin vahvistamaan henkilöstöhallinnon laatua, yhtenäisyyttä sekä tuottavuutta.

Osaamisen kehittämistä vahvistetaan tuomalla uusia sisältöjä koko valtionhallinnon kattavaan sähköiseen eOppiva-oppimisympäristöön. Järjestelmällä on jo yli 40 000 käyttäjää ja tavoitteena on kasvattaa käyttäjämäärää edelleen. Osaava-järjestelmän käyttöä laajennetaan ja haetaan ratkaisua erityisesti turva-alan organisaatioille, jotka toistaiseksi ovat Osaavan ulkopuolella. Osaavan avulla tuetaan johtamista, valmentavaa työotetta sekä osaamisen uudistumista. Valtion HR-toimintojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuoteen 2029 mennessä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet jatkaa talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tarjoaa osaamistaan myös virastojen projekteihin. Palkeet ja Valtori testaavat tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tällä tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Senaatti-kiinteistöt jatkaa toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vuonna 2021 aloitetaan uusittujen valtion toimitila- ja kiinteistöstrategioiden toimeenpano.

Senaatti-kiinteistöjen yhteyteen perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 alusta. Toimintojen häiriötön jatkuminen muutostilanteessa turvataan.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa laaditaan kansallinen julkisten hankintojen strategia, jonka tavoitteena on edistää strategista johtamista, osaamista ja kyvykkyyksiä, tiedolla johtamista, markkinoiden toimivuutta, innovaatioita sekä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään siten, että se mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia.

Tuottavuuden edistäminen

Osana julkisen hallinnon tuottavuushanketta lisätään myös valtionhallinnon tuottavuutta. Eri toimenpiteiden kautta arviolta saatavaa tuottavuuden kasvua vastaavasti jatketaan toimintamenojen 0,5 % vuosittaista vähentämistä perustuen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 % tavoite.

7.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittämisessä korostuu v. 2021 hallitusohjelman mukaisesti digitalisaation ja digitaalisen turvallisuuden edistäminen sekä tietopolitiikka ja näitä tavoitteita toimeenpanevat hankkeet. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta sekä Suomen ohjaaminen kohti ennakointikykyistä, ihmiskeskeistä ja yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa. Julkisen hallinnon palvelutuotannon kehittämisessä otetaan käyttöön tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ja osallistetaan kehittämiseen myös palveluiden käyttäjät.

Digitalisaation edistämisohjelmalla tähdätään siihen, että vuoteen 2023 mennessä kansalaisilla ja yrityksillä on käytössään laadukkaat, kattavat ja saavutettavat digitaaliset julkiset palvelut. Lisäksi elinkeinonharjoittajien viranomaisasiointi pyritään siirtämään ensisijaisesti sähköisiin kanaviin. Digitukea tarjotaan koko maassa kansalaisille ja yrityksille helpottamaan asiointia.

Digitaalinen henkilöllisyys -hankkeessa toteutetaan yhdenvertaisesti jokaiselle Suomen julkishallinnon palveluissa asioivalle henkilölle helppokäyttöinen ja saavutettava tunnistusratkaisu. Lisäksi luodaan uusi fyysiseen asiointiin tarkoitettu henkilöllisyysasiakirja eli ns. mobiilihenkilökortti.

Digitaalista turvallisuutta tehostetaan mm. keväällä 2020 annetun digitaalista turvallisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanolla, riskiarvioon perustuvien toimintamallien vahvistamisella, virkamiesten ja kansalaisten osaamisen kehittämisellä sekä digitaalisen turvallisuuden säädösvalmistelulla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

Julkisten tietovarantojen avaamista ja käyttöä edistetään mm. laatimalla tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategiset tavoitteet sekä tukemalla tiedon laajempaa avaamista. Samalla toimeenpannaan myös kansallisesti avoimen datan (PSI) direktiivin vaatimuksia. Muita keskeisiä julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittämisen kokonaisuuksia ovat mm. kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI, joka saattaa julkisten palveluiden tarvitsijat sekä niiden tarjoajat tekoälyn avulla entistä sujuvammin yhteen, mobiilin viranomaisviestintäpalvelun kehittäminen (Virve 2.0) sekä ohjaustoimenpiteet Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuloksellisuuden ja tuottavuuden varmistamiseksi.

7.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2021 n. 76 100 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat 4,7 mrd. euroa.

Valtion sopimuskaudelle 1.4.202028.2.2022 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti v. 2020 palkkoja on tarkistettu 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella 1,10 %. Vuonna 2021 palkkoja tarkistetaan 1.5.2021 lukien 1,00 prosentin virastoerällä ja 1.6.2021 lukien yleiskorotuksella 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa kuukaudelta. Sopimusratkaisussa sovittiin myös kilpailukykysopimukseen perustuneiden valtionhallinnon työajan pidentämisratkaisujen purkamisesta 1.10.2020 alkaen. Työajan pidennyksen poistumista korvaavat järjestelyt ovat virastotyönantajien käytettävissä vuoden 2021 alusta. Vuosille 2020 ja 2021 sovittujen korotusten ja muutosten johdosta virastojen toimintamenomäärärahoja on lisätty tässä talousarvioesityksessä yhteensä n. 129 milj. eurolla.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2018—2021

Tunnusluku 2018 2019 20201) 20211)
         
Henkilöstön lukumäärä 74 300 75 300 76 100 76 100
Muutos edell. vuodesta, % 1,5 1,3 1,1 0,0
Henkilötyövuodet, lukumäärä 72 885 73 902 74 601 74 736
Muutos edell. vuodesta, % 1,4 1,4 0,9 0,2
Palkkasumma, milj. euroa 3 578 3 707 3 839 3 935
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 308 4 465 4 628 4 744
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 975 4 085 4 138 4 233
Palkkojen sivukulut, % 52,6 52,0 54,6 54,6
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 677 4 764 4 881 4 910
Naisten osuus, % 49,2 49,4 49,5 49,6
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46 46 46 46

1) Vuosien 2020 ja 2021 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset ja muu henkilöstön muutoksen ennuste, kilpailukykysopimuksen kustannuksia muuttavat vaikutukset sekä valtion sopimusratkaisusta johtuvat muutokset.