Talousarvioesitys 2021
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,83 mrd. euroa, joka on 963 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kertaluonteisista koronavirustilanteen vuoksi lisätyn rahoituksen maksatuksista ja hallitusohjelman mukaisista lisäpanostuksista. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 21 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 34 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 25 %, yritysten erityisrahoituksen 16 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 5 %.
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 819 milj. euroa, joka on 39 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 13 milj. euroa johtuu palkkausten tarkistuksista.
ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan uusiin tehtäviin lisäystä 3,4 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyvistä tehtävistä, pitkään perhevapailla olevien työllistymisen kokonaisuudesta, pk-yritysten rekrytointituen maksatuksista, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen resursoinnin vahvistamisesta ja uusiutuvan energian direktiivin (REDII) toimeenpanon myötä tulevasta uudesta neuvontatehtävästä.
TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan työllisyyden kuntakokeiluun 1,1 milj. euron lisäystä, Ohjaamoiden vahvistamiseen 2,5 milj. euron lisäystä ja Kohti oppisopimusta -mallin toimeenpanoon 0,2 milj. euron lisäystä. Työllisyyden kuntakokeilut on tarkoitus käynnistää 1.1.2021. Määrärahatasoa alentaa digitaaliseen kehittämiseen varatun kertaluonteisen lisäyksen poistuminen.
Talousarvioesitykseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) muuttamisesta ja kemikaalilain (599/2013) muuttamisesta. Ensimmäiseen lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset markkinavalvonnan yhteyspisteestä, tuoteyhteyspisteestä sekä toimivaltuuksista näiden tehtävien hoitamiseksi. Samalla hallituksen esityksellä siirretään myös tekstiili- ja jalkinemerkintöjä koskeva markkinavalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja tehostetaan merkintöjen valvontaa. Näihin lisätehtäviin ehdotetaan 246 000 euron lisäystä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin. Lisäksi kemikaalilain muutoksesta johtuvasta CLP-asetuksen toimeenpanoon ehdotetaan lisäystä 80 000 euroa.
Energiaviraston toimintamenoihin ehdotetaan vuosien 2021—2024 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna yhteensä 520 000 euron lisäystä mm. uuden lainsäädännön mukana tuleviin lisätehtäviin sekä tietojärjestelmäinvestointeihin. Hallituksen esitys sähkömarkkinalain muuttamiseksi annetaan v. 2020, mikä lisää sähköverkon kehittämissuunnitelmien valvontatehtäviä. Uusien tehtävien ja laajentuneen tehtäväkentän vaatimiin tietojärjestelmäinvestointeihin ehdotetaan 280 000 euron lisäystä.
Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan yhteensä 0,9 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 400 000 euroa kohdentuu yritystietojen julkisuuden lisäämiseen Patentti- ja rekisterihallituksessa, 300 000 euroa harmaata taloutta koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen sekä lainsäädäntö- ja projektiresurssien vahvistamiseen työ- ja elinkeinoministeriössä sekä 187 000 euroa kilpailutusjärjestelmän tarjoustietojen saatavuuden varmistamiseen Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.
Teknologian tutkimuskeskuksen valtionavustukseen ehdotetaan 12 milj. euron korotusta, jolla vahvistetaan keskuksen osallistumista EU:n uuteen Horizon Europe -puiteohjelmaan.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,29 mrd. euroa, jossa on 357 milj. euroa lisäystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäyksestä 260 milj. euroa johtuu koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatuksista.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 336 milj. euron valtuutta. Vakavan elinkeinoelämää kohdanneen toimintaa lamauttaneen koronakriisin jälkeen tarvitaan edelleen lisää panostuksia yritysten kykyyn uudistua, kehittää ja innovoida.
Energiantuen valtuudeksi ehdotetaan 160 milj. euroa. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemista ehdotetaan aikaistettavan vuodelta 2022 lisäämällä energiatuen myöntämisvaltuutta 30 milj. eurolla jo vuoden 2021 talousarviossa. Aikaistamalla tukipäätöksiä vuodella voidaan aikaistaa energiasektorin investointeja ja siten osaltaan elvyttää talouskehitystä.
Työllisyys ja yrittäjyys
Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 944 milj. euroa. Vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lisäys on 107 milj. euroa. Lisäys aiheutuu pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysten kehittämishankkeiden maksatuksen lisääntymisestä sekä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen kasvusta.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 297 milj. euroa, joka on 24 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen vauhdittamiseen ehdotetaan 2 milj. euroa, jossa laajennetaan kohderyhmään maahanmuuttajavanhemmat. Kokeiltaviin palveluihin sisältyisi muun muassa uravalmennuksia, joihin sisältyisi kieli- ja tulkkauspalveluita sekä lastenhoitopalveluita. Lisäksi pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 7,65 milj. euroa ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 milj. euroa. Momentille kohdistuu kertaluonteisten siirtojen palautuksia n. 21 milj. euroa.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 12 milj. euroa, jossa on vähennystä 9 milj. euroa vuoteen 2020 verrattuna johtuen kertaluonteisen sopimusperusteisen yhteistyön rahoituksen poistumisesta.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenoihin ehdotetaan 121 milj. euroa, jossa on kasvua 43 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu päästöoikeuden hinnan muutoksesta.
Yritysten erityisrahoitus
Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 599 milj. euroa, jossa on lisäystä 477 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 155 milj. euroa johtuu Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin ja korkotukeen ehdottavasta lisämäärärahasta. Koronavirustilanteen johdosta Finnveran kotimaan rahoituksen valtuuksia korotettiin ja luotto- ja takaustappioiden korvausprosenttia nostettiin 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä lisää valtion menoja.
Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 300 milj. euron määrärahaa käytettäväksi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion valtuuden maksatukseen.
Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Kotoutumiseen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 9 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan väheneminen johtuu kuntien moniammatilliseen osaamiskeskustoimintaan ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin kohdennettavan rahoituksen pienenemisestä sekä pääluokan sisäisistä siirroista.
Valtion korvauksiin kotouttamisesta ehdotetaan 171 milj. euroa, mikä on 14 milj. euroa vähemmän kuin v. 2020. Korvaukset laskevat 21 milj. eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskusta ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannusten laskusta. Toisaalta korvauksiin ehdotetaan yhteensä 7 milj. euron lisäystä. Lisäys aiheutuu mm. alaikäisten yksintulleiden jälkihuollon ikärajan nostamisesta 21 vuodesta 25 vuoteen, haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten ottamisesta Suomeen ja pakolaiskiintiön nostamisesta 200 henkilöllä 1 050 henkilöön.