Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 64,2 mrd. euroa, mikä on 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu huomioon ottaen hallinnonalojen (pääluokat 21—35) määrärahat kasvavat n. 10 % vuoden 2020 varsinaisesta talousarviosta.

Hallinnonalojen menotasoa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna nostavat mm. koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen liittyvät menot (1,7 mrd. euroa), monitoimihävittäjien hankintaan liittyvät menot (1,5 mrd. euroa), vuoden 2020 lisätalousarvioiden päätösten heijastevaikutukset vuodelle 2021 (1,0 mrd. euroa), kuntien tukeminen (0,3 mrd. euroa) ja suhdanneluonteiset menot (0,8 mrd. euroa). Indeksikorotusten menoja kasvattava vaikutus on 0,4 mrd. euroa ja valtion palkkaratkaisun 0,1 mrd. euroa.

Talousarvioesityksessä hallitusohjelman mukaisten pysyvien menolisäysten vaikutus on n. 1,3 mrd. euroa, n. 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisia tulevaisuusinvestointeja on vuodelle 2021 budjetoitu n. 440 milj. euroa, n. 310 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Valtionvelan korkomenot (pääluokka 36) ovat valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta 0,1 mrd. euroa alemmat kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2019—20211)

    v. 2019
tilinpäätös
v. 2020
varsinainen
talousarvio
v. 2021
esitys
 
Muutos 2020—2021
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 123 127 129 1 1
22. Tasavallan presidentti 17 16 19 3 16
23. Valtioneuvoston kanslia 268 219 222 3 1
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 130 1 260 1 288 28 2
25. Oikeusministeriön hallinnonala 956 963 1 005 43 4
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 518 1 529 1 568 39 3
27. Puolustusministeriön hallinnonala 3 105 3 173 4 873 1 701 54
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 762 18 403 19 468 1 065 6
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 375 6 876 7 012 136 2
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 614 2 694 2 628 -65 -2
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 130 3 505 3 486 -20 -1
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 365 2 866 3 829 963 34
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 14 545 14 903 17 603 2 701 18
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 206 286 303 17 6
36. Valtionvelan korot 1 193 873 765 -109 -12
  Yhteensä 55 306 57 691 64 197 6 505 11

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hallitus totesi vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita vuotta 2020, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä mm. koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.

Vuonna 2021 palataan noudattamaan valtiontalouden menokehystä, mutta koska koronavirustilanne on poikkeusolojen ja valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeenkin jatkunut vaikeana, on vielä vuoden 2021 ajan käytössä koronavirustilanteeseen liittyviä poikkeuksia. Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuoden 2021 talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioissa. Tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan myös ylimääräinen 500 milj. euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Koronavirustilanteeseen liittyen lisäksi kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä luokiteltiin kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta (ks. Kehyksen ulkopuoliset menot).

Huhtikuussa 2020 hallitus päätti aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on v. 2021 määräaikaisesti 500 milj. euroa alkuperäistä suurempi. Poikkeusolojen mekanismi on kehyssäännössä tarkoitettu käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin.

Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2021—2023 menokehys muutettiin vuoden 2021 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2021 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 110 milj. eurolla. Tähän sisältyy myös valtion palkkaratkaisun vaikutus.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2021 2022 2023
       
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2020:      
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) -5,7 -9,8 -9,9
   Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot 128,9    
   Muut kehykseen kuuluvat menot -13,3 -12,9 -12,6
Yhteensä 110,0 -22,7 -22,5

Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2021 kehystasoa 962 milj. euroa. Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2021 2022 2023
         
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet.
Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99.
1,9    
27.10.18 Ajoitusmuutos sanomaverkon tuotteistuksessa -1,2    
30.70.40 Ajoitusmuutos käynnissä olevien tilusjärjestelyhankkeiden toimeenpanossa 1,0 -1,0  
31.10.20 Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteenohjauksen ja -hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut (v. 2020—2037). Läpivirtauserä, vastaava tulo kertyy momentille 12.31.30 pääosin v. 2021 ja 2021. 2,7 12,3 12,3
31.10.30 Ajoitusmuutos Länsimetron ja Tampereen raitiotien 2. vaiheen valtionavustuksissa -21,3 19,8 1,6
32.01.03 Ajoitusmuutos ONNI-hankkeessa   -1,5  
32.20.41 Ajoitusmuutos energiatuen myöntämisvaltuuden kohdentumisessa.   6,0 6,0
32.20.45 Ajoitusmuutos investointitukien maksatuksiin liittyen 5,5    
32.20.49 Kolmeen investointihankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi 4,2    
33.20.50,
33.20.52
Työttömyysturvan jatkaminen 31.12.2020 asti ja starttirahan kauden jatkaminen. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla. -10,5 -1,9  
33.10.54 Opiskelupaikkojen lisääminen toisella asteella vanhuspalvelulain hoitajamitoitukseen liittyen, sekä korkeakoulujen opiskelijapaikkojen lisäys (LTA IV 2020). Vaikutus asumistukeen, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla. -20,0 -28,5 -25,0
  Poikkeusolojen mekanismi 500,0    
  Kehysvaraus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin 500,0    
  Yhteensä 962,4 5,2 -5,2

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2021 kehystaso on 51 975 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 50 696 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2021 jakamaton varaus on 107 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2021 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten, 372 milj. euroa tulevaisuusinvestointeja ja muita rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavia kokonaisuuksia varten ja 500 milj. euroa kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.

Vaalikauden kehys vuodelle 2021, milj. euroa

  2021
   
Kehyspäätös 16.4.2020 50 903
Hinta- ja kustannustasotarkistukset 110
Rakenteelliset tarkistukset 962
Tarkistettu kehystaso 51 975
   josta: lisätalousarviovaraus 300
   josta: varaus tulevaisuusinvestointeihin ja muihin
rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttaviin kokonaisuuksiin
372
   josta: varaus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin
koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin
500

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Poikkeuksena kehyssääntöön luokiteltiin kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta. Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksia nostettiin 12 mrd. euroon, minkä johdosta momentin 32.40.47 arviota tappiokorvausmenoista korotettiin merkittävästi. Lisäksi momenteilta 32.20.40 ja 32.30.42 rahoitettavien pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksia on korotettu huomattavasti vuoden 2020 lisätalousarvioissa. Tilanteen merkittävän epävarmuuden ja poikkeusolojen myötä käytössä olleen valmiuslain johdosta valtuuksien nostoon liittyvä osuus menoista päätettiin luokitella kehyksen ulkopuoliseksi tietoisena poikkeuksena hallituksen kehyssääntöön. Vuoteen 2021 arviolta kohdistuva määrärahavaikutus on 415 milj. euroa.

Toisena poikkeuksena kehyssääntöön koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina, tilapäisesti vuotta 2021 koskien. Tähän on talousarvioesityksessä varattu 1,7 mrd. euroa.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 13,5 mrd. euroa, joka on 3,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Suhdanneluonteiset menot kasvavat 0,8 mrd. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu nopeasti heikentyneestä taloustilanteesta ja työttömyyden kasvusta. Finanssisijoitukset kasvavat 0,4 mrd. euroa, mistä 0,3 mrd. euroa on pääomasijoitusta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan pienenevän 0,1 mrd. euroa valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2021 esitys
   
Suhdanneluonteiset menot 5 165
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille 393
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 124
Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot 825
Korkomenot 765
Finanssisijoitukset 740
Tekniset läpivirtauserät 326
Arvonlisäveromäärärahat 1 532
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 543
Siirto kriisinratkaisurahastoon 9
Poikkeusolojen vaikutukset 415
Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 2021 1 665
Yhteensä 13 500

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Koronavirustilanteeseen ja keväällä 2020 päätettyihin lisätalousarvioihin liittyvät määrärahojen lisäykset

Koronavirukseen liittyviin välittömiin kustannuksiin, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon ja matkustamisen terveysturvallisuuteen, ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle yhteensä n. 1,7 mrd. euron määrärahavarauksia.

Hallitus on koronavirustilanteesta johtuen päättänyt vuoden 2020 lisätalousarvioissa merkittävistä toimenpiteistä/menolisäyksistä mm. talouden elpymisen tukemiseksi. Toimilla on heijastevaikutuksia myös vuodelle 2021. Päätösperäisten määrärahalisäysten lisäksi suhdanneluonteisten menojen (esim. työttömyysturva, asumistuki, perustoimeentulotuki) taso pysyy korkeana heikentyneen taloustilanteen seurauksena.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä talouden elpymiseen liittyviä määrärahoja kohdistuu vuodelle 2021 kaikkiaan 0,9 mrd. euroa. Summa sisältää mm. yritysten kehittämishankkeiden maksatuksia ja 300 milj. euroa Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion elvytyspäätösten määrärahavaikutus vuodelle 2021 on n. 92 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuoden 2020 lisätalousarviot kasvattavat Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen maksatuksia n. 36 milj. eurolla v. 2021.

Rahapelitoiminnan tuotot

Viime vuosiin verrattuna Veikkaus Oy:n tuloutuksen talousarvioon arvioidaan alenevan tuntuvasti. Kehitykseen vaikuttavat pelihaittojen torjuntaan liittyvät toimet sekä Veikkaus Oy:n markkinaosuuden supistuminen, jonka taustalla on kilpailun kiristyminen digitaalisen pelaamisen osalta.

Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajille osoitetaan v. 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatio, yhteensä 347 milj. euroa, rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus tuloutukseen 80 milj. euroa), kehysvaikutteisin budjettivaroin (152,2 milj. euroa, josta 141,5 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja 10,7 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla) ja siirrolla jakamattomien voittojen kokonaisuudesta (114,8 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla).

Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina vuotta 2019 alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti budjettivaroin.

Harmaan talouden torjunta

Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen pienentämiseksi. Talousarvioesityksessä harmaan talouden toimenpideohjelmaan kohdistetaan hallinnonaloille yhteensä 3,3 milj. euroa.

Harmaan talouden torjunnan määrärahat hallinnonaloittain v. 2021, 1 000 euroa

Hallinnonala 2021
   
OM 462
SM 550
VM 1 210
MMM 150
TEM 887
STM 70
Yhteensä 3 329

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 221,7 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokkaan sisältyvät muun muassa valtioneuvoston kanslian sekä oikeuskanslerinviraston toimintamenot, ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenot, puoluetuet sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahat.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 130,4 milj. euroa. Lisäystä momentilla on 5,1 milj. euroa vuoteen 2020 nähden. Toimintamenomomentille ehdotetaan yhdistettäväksi pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat 865 000 euroa. Toimintamenoissa on lisäystä aiheutuen Senaatti-kiinteistöjen vuokrien tarkistuksesta, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen päätelaitepalvelu Valtin hinnankorotuksesta, ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisuista, kalustehankinnoista ja palkkausten tarkistuksesta. Toimintamenoissa on lisäystä myös Presidentti Koiviston muistomerkin suunnitteluun, Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlallisuuksien koordinoimiseen sekä Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen -tutkimushanketta varten. Vähennystä toimintamenoissa on johtuen v. 2020 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä sekä momenttiin kohdistetuista aiemmista säästöpäätöksistä.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,6 milj. euroa, missä on 0,2 milj. euroa lisäystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3,9 milj. euroa, joka on n. 0,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Kasvua vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon on 28 milj. euroa. Hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan ulkoministeriön hallinnonalalle yhteensä 10,3 milj. euroa v. 2021. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 21 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 239 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Vuonna 2021 edustustoverkon toimintaa vahvistetaan mm. avaamalla yksi uusi suurlähetystö.

Ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menoihin ehdotetaan 3,0 milj. euroa. Tärkeimpänä hankkeena on v. 2020—2022 toteutettava Villa Lanten peruskorjaus.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,6 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2021 olevan enimmillään 500 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan v. 2021 n. 130 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 1,0 milj. euroa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan v. 2021 n. 0,49 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 711 milj. euroa ja 671 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 89 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 2,4 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,0 mrd. euroa, mikä on 42,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääasiassa palkkausten tarkistuksista ja lisäpanostuksista tietohallintoon.

Oikeusvaltion toimintaa ja tulevaa kehitystä taattaessa oikeudenhoidon riittävät resurssit pyritään turvaamaan ja oikeudenkäyntejä sujuvoittamaan. Tuomioistuimille ehdotetaan 2,7 milj. euron lisärahoitusta oikeudenkäynnin sujuvoittamiseksi. Vesi- ja ympäristöasioiden ruuhkan purkuun ehdotetaan 1,7 milj. euron lisäystä. Syyttäjälaitokselle ehdotetaan 2,5 milj. euron tasokorotusta rikosvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankkihankkeen (AIPA) toteuttamiseen ehdotetaan 5,0 milj. euron lisäystä. Tavoitteena on sujuvoittaa oikeudenkäyntejä ja keventää oikeusprosessia mm. digitalisaation avulla.

Sakon muuntorangaistusten uudistamisesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä 8,8 milj. euron lisäystä tuomioistuimille, Syyttäjälaitokselle sekä Rikosseuraamuslaitokselle.

Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään tehokkaasti. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuuden parantamiseksi ja palveluihin ohjaamisen tehostamiseksi koko maassa ehdotetaan oikeusapu- ja edunvalvontapiireille 0,6 milj. euron lisäystä. Velallisten neuvonnan tehostamiseen ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä ulosottolaitokselle.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimille ja oikeusavulle 5,9 milj. euron lisärahoitusta vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Yleisen edunvalvonnan tarvetta lisää väestön ikääntyminen. Päämiesmäärän kasvusta johtuen edunvalvontatoimistoille ehdotetaan 1,9 milj. euron lisäystä.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 3,3 milj. euron lisäystä lainsäädäntömuutoksista aiheutuviin menoihin. Hämeenlinnan uuden naisvankilan vuokramenoihin ehdotetaan lisäystä 1,85 milj. euroa ja vankiloiden turvatekniikan uusimiseen 3,2 milj. euron lisäystä. Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa vähentää Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarvetta 5,0 milj. euroa.

Hallitusohjelman tehokkaan toteuttamisen turvaamiseksi sekä valtioneuvoston lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistamiseksi oikeusministeriölle ehdotetaan 1,0 milj. euron lisäystä.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,6 mrd. euroa, mikä on 39 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 54 %, Rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 %, maahanmuuton 13 % sekä hallinnon 10 %.

Arpajaishallinnon ja rahapelipolitiikan valmistelua vahvistetaan tilapäisesti, samoin pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EU-yhteyksiä. Radikalisaation ehkäisyyn varataan 0,3 milj. euroa.

Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto 150 asiantuntijaan mahdollistetaan. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa.

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallinnan EU-rahoituksen osalta varaudutaan uuteen rahoituskauteen 2021—2027 ja edellisen ohjelmakauden loppuunsaattamiseen.

Poliisitoimi

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 848,2 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä poliisin toimintakyvyn turvaamiseen ja 465 000 euroa harmaan talouden ja talousrikostutkinnan vahvistamiseen sekä 4,1 milj. euron lisäystä vahvistamaan resursseja rikostutkinnassa, erityisesti ihmiskaupan torjunnassa, talousrikostorjunnassa, IT-rikostorjunnassa ja harva-alueiden turvallisuuspalveluissa. Lisäksi on huomioitu toimitilakustannusten kasvu.

Poliisin toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Poliisitoimessa painotetaan poliisin toimintavalmiutta myös heikon palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjuntaa, erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Poliisimiesten määrän arvioidaan olevan 7 380 poliisimiestä v. 2021, kun kokonaishenkilötyövuosimäärä poliisilla (ilman Suojelupoliisia) arvioidaan olevan 10 072. Poliisikoulutuksen aloittaneiden määrä pidetään edelleen 400 uudessa opiskelijassa. Maksullisen lupahallinnon tuotto- ja kustannusarvio ovat kumpikin v. 2021 n. 50 milj. euroa, ja sähköisen asioinnin käyttöasteen arvioidaan olevan n. 80 %.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 276,6 milj. euroa. Talousarvioesitys sisältää hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen rajaturvallisuuden suoristuskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamisesta. Vuodelle 2021 lisätään tämän mukaisesti 1 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan määrärahaa operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen 10 milj. euroa ja toimitilaturvallisuuden parantamiseen 2,5 milj. euroa.

Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä muutetaan Rajavartiolaitoksen tehtäviä ja velvoitteita siten, että Rajavartiolaitos osoittaa henkilöstöä ja kalustoa raja- ja merivartioviraston käyttöön. EU-velvoitteiden takia ehdotetaan Rajavartiolaitokselle seuraavaa lisärahoitusta: 2,45 milj. euroa mm. ETIAS-matkustajatieto- ja lupajärjestelmään, 0,3 milj. euroa SIS-säädösmuutoksiin ja 3,48 milj. euroa eurooppalaisen raja- ja merivartioston joukkojen ja muun toiminnan menoihin.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 79 milj. euroa. Ehdotuksessa on huomioitu hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyvyn ja voimavarojen varmistamisesta. Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja valtakunnallisista järjestelyistä huolehtiminen sekä Pelastusopiston toiminta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

Maahanmuutto

Maahanmuuttoon ehdotetaan 207 milj. euroa. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisämäärärahaa mm. työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun 8 milj. euroa ja UMA-järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen 4 milj. euroa. Pakolaiskiintiö nostetaan 1 050 henkilöön, mikä huomioidaan määrärahassa. Laadukkaat ja nopeat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 4,9 mrd. euroa, joka on 1,7 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa (+54 %). Lisäys aiheutuu pääosin monitoimihävittäjähankinnan (HX) rahoituksen alkamisesta, palkkausten tarkistuksista sekä hinta- ja kustannustasotarkistuksista. Vähennykset aiheutuvat pääosin Senaatti-kiinteistöjen virastokohtaisesta vuokrien tasauksesta ja tuottavuussäästöstä.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 87 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 38 % (pl. HX ja Laivue 2020). Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 12 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 1 592 milj. euroa v. 2021 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 10 278 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020).

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 955 milj. euroa, joka on 23 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. palkkausten tarkistukset, hinta- ja kustannustasotarkistukset, sotilastiedustelulain toimeenpano, Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen sisältäen sopimussotilaat, kertausharjoitusten määrän lisääminen sekä vuokrien tasaus.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 791 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä Laivue 2020 -hankkeen rahoitusosuuden vuosivaihtelusta.

Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjien hankinta ehdotetaan budjetoitavan kokonaisuutena vuodelle 2021 siten, että momentti sisältää uuden alkavan tilausvaltuuden 9,4 mrd. euroa sekä 579 milj. euroa siirtomäärärahaa. Hankkeesta aiheutuvat menot jakaantuvat vuosille 2021—2031. Vuodelle 2021 ehdotetaan 1 479 milj. euroa, josta 900 milj. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta ja 579 milj. euroa edellä mainittua siirtomäärärahaa. Ehdotettavalla kokonaisrahoituksella 9 979 milj. euroa hankitaan ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman edellyttämät monitoimihävittäjät, aseet, ampumatarvikkeet ja muut järjestelmät sekä niihin liittyvä testaus, käyttöönotto, koulutus sekä maksetaan muita hankinnasta välittömästi aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi rahoitus kattaa suorituskyvyn edellyttämää maanpuolustukselle kriittistä toimitila-, alue-, tietosuoja- ja turvallisuusrakentamista.

Lisäksi talousarvioesitys sisältää kaksi muuta alkavaa tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 866,1 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2021 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2021—2028. Tilausvaltuudella mm. hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita, ylläpidetään Hornet-kaluston suorituskykyä, maapuolustuksen johtamisjärjestelmiä sekä aloitetaan Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 149,9 milj. euron tilausvaltuutta, jolla turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2021—2025.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 59 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 19,5 mrd. euroa, joka on 1,1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu osittain EU-jäsenmaksun määrärahan kasvusta. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 27 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 1,3 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 5,4 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 621 milj. euroa. Menoihin sisältyy 12,5 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 26 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 53 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 480 milj. euroa investointien painottuessa perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 112 milj. euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 50,5 milj. euroa, Tilastokeskuksen toimintamenot 50,9 milj. euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 milj. euroa.

Verohallinnon Katso-palvelu tullaan korvaamaan ja siirtämään Digi- ja väestötietovirastolle. Tämän johdosta tehdään 512 000 euron määrärahan siirto virastojen välillä.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 57,9 milj. euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 43 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,7 mrd. euroa, joka on 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 174 milj. euroa (2,4%). Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä palautetaan valtionosuuksiin 30 milj. euroa. Vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 13,7 milj. euroa v. 2021.

Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Tästä 20 milj. euroa kohdistuu valtionosuuden harkinnanvaraiseen korotukseen, jolloin harkinnanvaraisen korotuksen kokonaismäärä nousee 30 milj. euroon.

Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,36 mrd. euroa.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 8 Kuntatalous.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan 2,4 mrd. euroa, joka on 330 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Arvio Suomen maksuosuudesta perustuu Eurooppa-neuvoston heinäkuussa 2020 saavuttamaan yhteisymmärrykseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021—2027) maksumäärärahojen tasosta ja uudesta omien varojen järjestelmästä. Rahoituskehyksen hyväksymiseksi vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyminen. Lisäksi omien varojen järjestelmän voimaantulo edellyttää omien varojen päätöksen ratifioinnin kansallisissa parlamenteissa. Suomen osuus koostuu todennäköisesti uudesta, yksinkertaistetusta arvonlisäveropohjaisesta sekä bruttokansantuloon perustuvasta jäsenmaksuosuudesta. Lisäksi omien varojen järjestelmää täydennetään uudella kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvalla omalla varalla. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli nykyisin käytännössä tullit eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahatasoksi ehdotetaan 7,0 mrd. euroa, mikä on 136,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Veikkaus Oy:n tuotto urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen on viimeisimmän arvion mukaan 392 milj. euroa, mikä sisältää arpajaisveron alenemisen (42,4 milj. euroa). Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan hallinnonalalle vuonna 2021 kehysvaikutteisin budjettivaroin yhteensä 141,5 milj. euroa.

Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus, mihin varataan 22 milj. euroa v. 2021. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan 10 milj. eurolla perusopetuksessa ja toisella asteella. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen ehdotetaan 14,5 milj. euroa. Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon rahoitusta vahvistetaan.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 829 milj. euroa, joka on 204 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu mm. lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen budjetoinnin muutoksesta toiseen lukuun. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamista jatketaan. Varhaiskasvatuslain uudistamiseen ehdotetaan 15 milj. euroa.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 102 milj. euroa, joka on 163 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lähihoitajien koulutukseen lisätään opiskelijavuosia 27 milj. eurolla hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi. Jatketaan toimia opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi sekä opetuksen ja ohjauksen tuen vahvistamiseksi. Uusien koulutuksen järjestäjien mukaantuloon opetusmetsäkompensaation piiriin varataan 0,5 milj. euroa.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 360 milj. euroa, joka on 78 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan tieteen edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 27,5 milj. euroa.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 660 milj. euroa, joka on 42 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Jatketaan opintotukijärjestelmän kehittämistä siten, että järjestelmä edistää suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Opintolainahyvityksen ja opintolainojen valtiontakaukseen varatun määrärahatarpeen arvioidaan kasvavan yhteensä 15 milj. eurolla.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 576 milj. euroa, joka on 91 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan kasvusta valtaosa aiheutuu taiteen perusopetuksen budjetointimuutoksesta. Lisämäärärahoja ehdotetaan Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen. Ehdotetaan valtuutta Kansallismuseon lisärakennuksen vuokrasopimusta varten.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan taiteen edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 60,5 milj. euroa.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 156 milj. euroa, joka on 10 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Jatketaan liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 39,3 milj. euroa.

Nuorisotyö

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 76 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan nuorisotyön edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 14,2 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,63 mrd. euroa, jossa on vähennystä 65,2 milj. euroa verrattuna vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat lisääntyvät 4,3 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä lisäpanostuksista tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous

Vuonna 2021 alkaa uusi EU-rahastokausi, joka kattaa vuodet 2021—2027. Siirtymäkautta koskevien säädösten perustella siirtymäkaudella v. 2021 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toimenpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella.

Maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 68,8 milj. eurolla 389,7 milj. euroon pääosin tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahan tarvemuutoksista johtuen. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jonka toimeenpanoa jatketaan v. 2021.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 14,5 milj. eurolla 1,81 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu tukiohjelmien toimeenpanoon liittyvistä muutoksista. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden määrärahat kasvavat 12,5 milj. eurolla vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu lähinnä maankäyttösektorin määrärahojen kehysten mukaisesta kasvusta.

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Luvun määrärahat kasvavat 1,9 milj. eurolla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Kiinteistö- huoneisto- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikkatietojen yhteentoimivuudella ja kansallisella paikkatietoinfrastruktuurilla edistetään paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 3,5 mrd. euroa määrärahaa, saman verran kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnon kustannukset nousevat 7 %, johtuen ensisijaisesti arvonlisäveroarvion korotuksesta uusista liikennehankkeista johtuen. Perusväylänpitoon, yksityistieavustuksiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitetut määrärahat vähenevät johtuen vuodelle 2020 tehtyjen kertaluonteisten lisäysten poistumisesta talousarviosta. Lisäksi liikenneväylien infra-avustushankkeiden määrärahat ovat edellistä vuotta pienemmät hankkeiden määrärahatarpeiden ajoituksesta johtuen, vaikka uusia hankkeita aloitetaankin mm. MAL-sopimuksiin liittyen. Kehittämishankkeiden rahoitus sen sijaan kasvaa 20 %.

Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 58 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 23 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa. Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitusta lisätään 2,34 milj. eurolla, eurooppalaisen merenkulun yhdennetyn tiedonhallintajärjestelmän suunnitteluun osoitetaan 0,5 milj. euroa ja ilmailun turvaamisen tehtäviin 0,1 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäverkkoihin osoitetaan runsaan 2 mrd. euron rahoitus, josta perusväylänpidon osuus on 1,36 mrd. euroa. Perusväylänpidon rahoituksella pyritään varmistamaan, ettei korjausvelka kasva ja että olemassa olevaa korjausvelkaa voidaan vähentää. Perusväylänpidossa painotetaan väyläverkon kuntoa parantavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta lisääviä investointeja.

Väyläverkon kehittämiseen osoitetaan 658 milj. euroa, mikä pitää sisällään varsinaisten kehittämishankkeiden lisäksi elinkaarihankkeet, maa- ja vesialueiden hankinnat, liikenneväylien infra-avustukset ja yksityistieavustukset sekä avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Uusina hankkeina aloitetaan vt 4 Äänekoski—Viitasari -tieosuuden kehittäminen, Tampere—Jyväskylä -radan parantamisen 1. vaihe, Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen sekä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen. Hankkeille osoitetut valtuudet ovat yhteensä 205,5 milj. euroa ja niiden yhteenlaskettu määrärahavaikutus vuodelle 2021 on 30 milj. euroa.

Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 783 milj. euroa, josta meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen 89 milj. euroa, avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 18,7 milj. euroa sekä saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen 19,1 milj. euroa. Laajakaistaohjelmaa jatketaan 5 milj. euron lisärahoituksella. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen osoitetaan 108,2 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 20 milj. euron tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.

Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 543,3 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,83 mrd. euroa, joka on 963 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kertaluonteisista koronavirustilanteen vuoksi lisätyn rahoituksen maksatuksista ja hallitusohjelman mukaisista lisäpanostuksista. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 21 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 34 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 25 %, yritysten erityisrahoituksen 16 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 5 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 819 milj. euroa, joka on 39 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 13 milj. euroa johtuu palkkausten tarkistuksista.

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan uusiin tehtäviin lisäystä 3,4 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyvistä tehtävistä, pitkään perhevapailla olevien työllistymisen kokonaisuudesta, pk-yritysten rekrytointituen maksatuksista, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen resursoinnin vahvistamisesta ja uusiutuvan energian direktiivin (REDII) toimeenpanon myötä tulevasta uudesta neuvontatehtävästä.

TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan työllisyyden kuntakokeiluun 1,1 milj. euron lisäystä, Ohjaamoiden vahvistamiseen 2,5 milj. euron lisäystä ja Kohti oppisopimusta -mallin toimeenpanoon 0,2 milj. euron lisäystä. Työllisyyden kuntakokeilut on tarkoitus käynnistää 1.1.2021. Määrärahatasoa alentaa digitaaliseen kehittämiseen varatun kertaluonteisen lisäyksen poistuminen.

Talousarvioesitykseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) muuttamisesta ja kemikaalilain (599/2013) muuttamisesta. Ensimmäiseen lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset markkinavalvonnan yhteyspisteestä, tuoteyhteyspisteestä sekä toimivaltuuksista näiden tehtävien hoitamiseksi. Samalla hallituksen esityksellä siirretään myös tekstiili- ja jalkinemerkintöjä koskeva markkinavalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja tehostetaan merkintöjen valvontaa. Näihin lisätehtäviin ehdotetaan 246 000 euron lisäystä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin. Lisäksi kemikaalilain muutoksesta johtuvasta CLP-asetuksen toimeenpanoon ehdotetaan lisäystä 80 000 euroa.

Energiaviraston toimintamenoihin ehdotetaan vuosien 2021—2024 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna yhteensä 520 000 euron lisäystä mm. uuden lainsäädännön mukana tuleviin lisätehtäviin sekä tietojärjestelmäinvestointeihin. Hallituksen esitys sähkömarkkinalain muuttamiseksi annetaan v. 2020, mikä lisää sähköverkon kehittämissuunnitelmien valvontatehtäviä. Uusien tehtävien ja laajentuneen tehtäväkentän vaatimiin tietojärjestelmäinvestointeihin ehdotetaan 280 000 euron lisäystä.

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan yhteensä 0,9 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 400 000 euroa kohdentuu yritystietojen julkisuuden lisäämiseen Patentti- ja rekisterihallituksessa, 300 000 euroa harmaata taloutta koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen sekä lainsäädäntö- ja projektiresurssien vahvistamiseen työ- ja elinkeinoministeriössä sekä 187 000 euroa kilpailutusjärjestelmän tarjoustietojen saatavuuden varmistamiseen Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Teknologian tutkimuskeskuksen valtionavustukseen ehdotetaan 12 milj. euron korotusta, jolla vahvistetaan keskuksen osallistumista EU:n uuteen Horizon Europe -puiteohjelmaan.

Uudistuminen ja vähähiilisyys

Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,29 mrd. euroa, jossa on 357 milj. euroa lisäystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäyksestä 260 milj. euroa johtuu koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatuksista.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 336 milj. euron valtuutta. Vakavan elinkeinoelämää kohdanneen toimintaa lamauttaneen koronakriisin jälkeen tarvitaan edelleen lisää panostuksia yritysten kykyyn uudistua, kehittää ja innovoida.

Energiantuen valtuudeksi ehdotetaan 160 milj. euroa. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemista ehdotetaan aikaistettavan vuodelta 2022 lisäämällä energiatuen myöntämisvaltuutta 30 milj. eurolla jo vuoden 2021 talousarviossa. Aikaistamalla tukipäätöksiä vuodella voidaan aikaistaa energiasektorin investointeja ja siten osaltaan elvyttää talouskehitystä.

Työllisyys ja yrittäjyys

Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 944 milj. euroa. Vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lisäys on 107 milj. euroa. Lisäys aiheutuu pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysten kehittämishankkeiden maksatuksen lisääntymisestä sekä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen kasvusta.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 297 milj. euroa, joka on 24 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen vauhdittamiseen ehdotetaan 2 milj. euroa, jossa laajennetaan kohderyhmään maahanmuuttajavanhemmat. Kokeiltaviin palveluihin sisältyisi muun muassa uravalmennuksia, joihin sisältyisi kieli- ja tulkkauspalveluita sekä lastenhoitopalveluita. Lisäksi pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 7,65 milj. euroa ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 milj. euroa. Momentille kohdistuu kertaluonteisten siirtojen palautuksia n. 21 milj. euroa.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 12 milj. euroa, jossa on vähennystä 9 milj. euroa vuoteen 2020 verrattuna johtuen kertaluonteisen sopimusperusteisen yhteistyön rahoituksen poistumisesta.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenoihin ehdotetaan 121 milj. euroa, jossa on kasvua 43 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu päästöoikeuden hinnan muutoksesta.

Yritysten erityisrahoitus

Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 599 milj. euroa, jossa on lisäystä 477 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 155 milj. euroa johtuu Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin ja korkotukeen ehdottavasta lisämäärärahasta. Koronavirustilanteen johdosta Finnveran kotimaan rahoituksen valtuuksia korotettiin ja luotto- ja takaustappioiden korvausprosenttia nostettiin 50 prosentista 80 prosenttiin, mikä lisää valtion menoja.

Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 300 milj. euron määrärahaa käytettäväksi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion valtuuden maksatukseen.

Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Kotoutumiseen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 9 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan väheneminen johtuu kuntien moniammatilliseen osaamiskeskustoimintaan ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin kohdennettavan rahoituksen pienenemisestä sekä pääluokan sisäisistä siirroista.

Valtion korvauksiin kotouttamisesta ehdotetaan 171 milj. euroa, mikä on 14 milj. euroa vähemmän kuin v. 2020. Korvaukset laskevat 21 milj. eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskusta ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannusten laskusta. Toisaalta korvauksiin ehdotetaan yhteensä 7 milj. euron lisäystä. Lisäys aiheutuu mm. alaikäisten yksintulleiden jälkihuollon ikärajan nostamisesta 21 vuodesta 25 vuoteen, haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten ottamisesta Suomeen ja pakolaiskiintiön nostamisesta 200 henkilöllä 1 050 henkilöön.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 17,6 mrd. euroa, joka on 2,7 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahalisäykset aiheutuvat koronavirustilanteesta sekä työttömyyden ja lomautettujen määrän arvioidusta kasvusta. Koronavirustilanne ja siitä johtuva talouden heikkeneminen vaikuttavat merkittävästi Kelan etuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja perustoimeentulotukeen.

Koronavirukseen liittyviin välittömiin kustannuksiin, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon ja matkustamisen terveysturvallisuuteen, ehdotetaan yhteensä n. 1,7 mrd. euroa. Tästä hybridistrategian edellyttämään testaukseen ja jäljittämiseen ehdotetaan 1,4 mrd. euroa, testausteknologiaan liittyviin investointeihin 30 milj. euroa, ja rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin muihin kuin testaukseen liittyviin lisäkustannuksiin 30 milj. euroa. Tämän lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin muihin kuin testauksesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan 200 milj. euroa.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto muuttuu 1.1.2021 alkaen. Jatkossa Kela järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut, jotka Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa. Samalla säätiön tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien käytössä.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 29 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 25 %, työttömyysturvaan 16 %, sairausvakuutukseen 12 %, kuntien järjestämään sosiaaliterveydenhuoltoon 12 % sekä avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,5—1,4 % pääluokan määrärahoista.

Terveysalan kasvustrategian tukemiseen (kansalliset osaamiskeskittymät mukaan lukien kansallinen genomikeskus) ehdotetaan yhteensä 5 milj. euron määrärahaa. Vuonna 2020 käynnistyneen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaan ehdotetaan 3,2 milj. euroa. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan 5 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen ja toteutukseen ehdotetaan 10,4 milj. euroa.

Joka toinen vuosi jaettavaan kansainväliseen tasa-arvopalkintoon ehdotetaan 0,5 milj. euroa, seuraavan kerran palkinto jaetaan v. 2021. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla, jolla koordinoidaan toimenpiteitä tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi eri osa-alueilla.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 4,5 mrd. euroa, joka on 211 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin koronavirustilanteesta aiheutuvasta työttömyyden kasvusta, joka lisää yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen etuuskuluja ja Kelan toimintakuluja.

Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 469 milj. euroa, jossa on lisäystä 28,8 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Työllisyys

Työttömyysturvaan ehdotetaan määrärahoja 2,8 mrd. euroa, joka on 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu koronavirustilanteen aiheuttamasta työttömien ja lomautettujen määrän kasvusta.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2018 2019 2020 2021
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 0,86 0,77 1,34 1,52
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,65 0,50 0,45 0,50
ylempi maksu 2,60 2,05 1,70 1,90
         
Työeläkevakuutus        
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu 17,80 17,40 17,002) 16,95
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaushoitovakuutus        
— Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) 1,53 1,61 1,65 1,58
Palkansaajat ja yrittäjät 0,00 0,00 0,68 0,61
         
Työtulovakuutus        
— Päivärahamaksu        
Palkansaajat 1,53 1,54 1,18 1,36
alle 14 603 euron vuosituloista 0,00 0,00 0,00 0,00
Yrittäjät 1,64 1,77 1,33 1,56
alle 14 603 euron vuosituloista 0,06 0,23 0,15 0,20
Työttömyysvakuutus 1,90 1,50 1,25 1,40
         
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 6,35 6,75 7,15 7,15
53 vuotta täyttäneet 7,85 8,25 8,65 8,65
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 24,1 24,1 24,1 24,1
53 vuotta täyttäneet 25,6 25,6 25,6 25,6

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2020 raja on 2 125 500 euroa ja v. 2021 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti 14,4 prosenttiin 1.5.—31.12.2020.

Sairausvakuutus

Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan 2,1 mrd. euroa, joka on 165 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu tarvearvion muutoksesta.

Eläkkeet

Eläkkeiden rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 5,0 mrd. euroa, mikä on 91 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Koronavirustilanteen johdosta yrittäjien työtulojen arvioidaan alenevan, joka lisäisi valtion osuutta yrittäjille maksettavista eläkkeistä.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

  2018 2019 2020 2021
         
TyEL-indeksi 2 548 2 585 2 617 2 637
KEL-indeksi 1 617 1 617 1 633 1 641
KHI-indeksi, % 1,1 1,0 0,4 1,2
Palkkakerroin 1,391 1,417 1,446 1,468

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 241,3 milj. euroa, joka on 81,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 48,6 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 16 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 9,9 milj. euroa rintamalisiin ja 162,4 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 3,4 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 milj. euroa.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahat ovat 2,0 mrd. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen n. 1,7 mrd. euroa. Lisäys johtuu aiemmin kuvatuista, koronavirukseen välittömästi liittyvistä kustannuksista, opiskeluterveydenhuollon menoista ja hanketoiminnan määrärahan kasvusta.

Valtion rahoitus terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen on 25 milj. euroa. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on 96 milj. euroa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttama opiskeluterveydenhuolto laajenee korkeakoulujen ohella ammattikorkeakouluihin. Toimintaa varten valtio osoittaa rahoitusta 65,8 milj. euroa uudelta momentilta 33.60.35.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseen on varattu 122,9 milj. euroa valtionavustusmomentilla 33.60.39. Määräraha on n. 25 milj. euroa suurempi kuin edellisen vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtionavustusta myönnetään hankkeisiin, joilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua ja palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen myönnetään 27,8 milj. euron valtionavustus FinnHEMS Oy:lle. Palvelun tuottamista valtion omana toimintana valmistellaan.

Turvakotitoimintaan varattuun määrärahaan ehdotetaan 1,0 milj. euron tasokorotusta, minkä jälkeen rahoitus olisi 23,55 milj. euroa vuodessa.

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 2 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 8 Kuntatalous.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan määrärahoja 37,3 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pneumokokkirokotteen laajentamisesta osalle riskiryhmistä.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maataloustuottajien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 5,7 milj. euroa edellisestä vuodesta, 118,9 milj. euroon. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Lomitustoiminnan hallintomenot ovat runsaat 19 milj. euroa, missä on huomioitu Välitä viljelijästä -hanketoimintaan osoitettu 2 milj. euron määräraha. Lisäksi momentille on lisätty kertaluonteisesti 2 milj. euroa lomitusalueiden yhdistämisestä johtuviin menoihin. Lomitusalueiden yhdistäminen ja määrän vähentäminen pienentävät hallintomenoja pidemmällä aikavälillä ja parantavat toiminnan laatua.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 362,4 milj. euroa. Määrärahan 17,6 milj. euron vähennys liittyy Veikkaus Oy:n alentuneeseen tuottoarvioon.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 302,9 milj. euroa, joka on 17 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 23 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 63 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 13 %.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 27 milj. euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaa vähintään 12 milj. euroa. Helmi-ohjelman kokonaisbudjetti edellä mainittu soidensuojelu mukaan lukien on 46 milj. euroa. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoitusta vahvistetaan luonnonsuojelutehtävien osalta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä. Vuonna 2021 vesiensuojelun tehostamiseen ehdotetaan yhteensä 15 milj. euroa.

Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan ehdotuksen mukaan rahoitusta 0,7 milj. euroa. Muovitiekartan toimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Jätealan ja tuotetietojen seurantajärjestelmän kehittämiseen ja raportoinnin ja seurannan ylläpitoon varataan määrärahaa.

Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa.

Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan 0,75 milj. euroa.

Vanhojen kaivannaisalueiden kohdetutkimuksiin ja riskinarviointiin ehdotetaan 1 milj. euroa. Valtion talousarvion ulkopuoliselle Öljysuojarahastolle ehdotetaan siirrettävän 4 milj. euroa öljyvahinkojen korvaamisesta ja pelastustoimelle öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 milj. euroa, mihin sisältyy puurakenteisiin ARA-kerrostaloihin kohdennettava korotettu avustus. Vuonna 2021 tuettaisiin puurakentamista myös MAL-seutujen ulkopuolella rakennettavien puurakenteisten ARA-kohteiden käynnistysavustuksilla, joihin ehdotetaan enintään 1 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 800 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään n. 157,6 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 2,5 milj. euroa.

Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja tietoalustan luomista jatketaan ehdotuksen mukaan 7,3 milj. eurolla. Määrärahalla tuetaan kuntien digitaalisen rakennetun toimintaympäristön kehittämistä ja valtakunnallisiin rakenteisiin kytkeytymistä.

Kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä ehdottamalla 10 milj. euron avustusmäärärahaa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin ehdotetaan 40 milj. euroa. Korjausavustuksiin ehdotetaan yhteensä talousarviosta ja Valtion asuntorahastosta 33,5 milj. euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2019—20211)

    v. 2019
tilinpäätös
v. 2020
varsinainen
talousarvio
v. 2021
esitys
 
Muutos 2020—2021
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 830 6 810 7 018 207 3
15-17 Eläkkeet 4 764 4 881 4 904 23 0
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 790 789 2 270 1 480 188
20-28 Muut kulutusmenot 1 834 2 178 2 149 -29 -1
29 Arvonlisäveromenot 1 199 1 279 1 532 252 20
01-29 Kulutusmenot 15 417 15 937 17 872 1 934 12
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 11 166 12 195 14 609 2 414 20
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 391 3 576 4 191 615 17
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 12 641 13 283 14 104 822 6
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 6 834 6 758 6 969 212 3
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 819 1 110 972 -138 -12
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 789 3 015 3 300 285 9
30-69 Siirtomenot 37 640 39 937 44 146 4 209 11
70-73 Kaluston hankinta 14 28 10 -18 -66
74-75 Talonrakennukset 34 23 26 3 11
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 16 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 496 464 538 74 16
70-79 Reaalisijoitukset 560 551 609 58 11
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 155 137 263 126 92
87-89 Muut finanssisijoitukset 288 207 477 270 130
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 443 344 740 395 115
70-89 Sijoitusmenot 1 003 895 1 348 453 51
90-92 Valtionvelan korot 1 191 860 755 -105 -12
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 55 63 76 13 21
90-99 Muut menot 1 246 923 831 -92 -10
Yhteensä 55 306 57 691 64 197 6 505 11

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta kansantalouden tuottavuus paranee, korkean lisäarvon työpaikat lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Marinin hallitusohjelma, tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) Visio ja tiekartta vuoteen 2030 (laadittu v. 2017) sekä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän huhtikuussa 2020 hyväksymä kansallisen t&k- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartta vuoteen 2030.

TIN:n visio kokoaa yleistasolla tiede- ja innovaatiopolitiikan neljä kehittämisteemaa: osaamispohjan varmistaminen; uudistumista tukevat strategiset valinnat; osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen sekä kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä.

TKI-tiekartan tuella tavoitellaan korkeaan osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Siihen liittyvillä toimilla parannetaan kotimaisen tki-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä tki-investointien lisäämiseen. Kartta sisältää kolme strategista kehittämiskokonaisuutta: osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori. Kumppanuusmallin tarkoituksena on luoda houkutteleva ympäristö ja kannusteet tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja muiden tki-toimijoiden pitkäjänteiselle yhteistyölle.

T&k- ja innovaatiorahoitusta kohdennetaan eritoten tärkeimpiin, talouden uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin. Hallitusohjelman tiede- ja innovaatiopoliittisten strategisten tavoitteiden mukaan Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin ja on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida.

Koronakriisin seurauksena päätettiin vuoden 2020 alkupuolella mittavista yritysten tukitoimista useammassa lisätalousarviossa. Business Finlandin avustusvaltuuksia lisättiin koronavaikutusten torjumiseksi 980 milj. eurolla. T&k:n kannalta olennaista oli lisärahoitus mm. suuryritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseksi ja uuden kumppanuusmallin käynnistämiseksi. Lisäksi pk-yritysten kehitystoimintaan suunnattiin 300 milj. euron lainavaltuuden lisäys. Suomen Akatemialle osoitettiin 91 milj. euroa lisärahoitusta mm. kriisi- ja huoltovarmuuteen liittyvään tutkimukseen, lippulaivaohjelmaan ja tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen.

Yksityisen ja julkisen sektorin t&k-menot kasvoivat v. 2019, samoin kuin v. 2018. Ennakkotietojen mukaan t&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen (t&k-intensiteetti) oli 2,72 % v. 2019, kun v. 2018 suhde oli 2,76 %.

Valtion t&k-rahoitusvolyymi on noussut vuodesta 2016 alkaen, mutta t&k-intensiteettiin sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta ennen koronakriisiä. Vuonna 2019 valtion t&k-rahoituksen intensiteetti oli 0,84 %. Varsinaisen talousarvion mukaan v. 2020 intensiteetti nousee t&k-lisäpanostusten ja bkt:n laskun myötä (0,89 %). Hallitus esittää, että valtion t&k-rahoitusvolyymi jatkaa kasvuaan v. 2021 n. 45 milj. eurolla t&k-intensiteetin pysyessä suunnilleen edellisvuoden tasolla (pl. koronatukien myöhemmin täsmentyvä vaikutus).

Hallituksen tavoitteena on, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan hallinnonalarajat ylittävää koordinaatiota ja johtamista vahvistetaan läpi valtionhallinnon. Tämä on oleellista mm. julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja uusia kumppanuusmalleja kehitettäessä. Hallitus tavoittelee uusia miljardiluokan ekosysteemejä ja parantaa edellytyksiä luoda globaalisti menestyviä innovaatioita. Hallitus valmistelee esityksen laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan ylimääräisestä verovähennyksestä vuosille 2021—2024.

Kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön panostetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämislinjauksia (2017—2025). Suomen Akatemia noudattaa kansainvälisen yhteistyön laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen linjauksia (2017—2021). Linjaukset palvelevat myös valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen.

Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä.

Julkisen tiedon avoimuudesta tulee tietopolitiikan keskeinen periaate. Julkiselle hallinnolle ja julkisille yrityksille luodaan toimintamalli julkisten tietojen jakamiseen entistä systemaattisemmin. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2017—2021) toteuttaminen jatkuu. Lisäksi vuoden 2021 aikana Suomessa otetaan käyttöön yksi eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokone.

Vuoden 2020 keväällä käytiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen väliset neuvottelut, joissa sovittiin vuosille 2021—2024 korkeakoulujen yhteiset tavoitteet sekä korkeakoulukohtaiset toimet, vahvuusalat ja tutkintotavoitteet. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä jatketaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä sidosryhmien kanssa laatiman Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanoa jatketaan. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa ja nostaa t&k-intensiteettiä.

Ministeriöiden välistä yhteistyötä jatketaan terveysalan kasvustrategian toteuttamiseksi ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Alan kansallisten osaamiskeskusten perustamista ja toiminnan käynnistymistä vauhditetaan.

Innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä palveluja kehitetään. Samalla edistetään referenssimarkkinoiden kehittymistä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista pyritään nostamaan 10 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa1)

  2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
2020—2021
muutos
2020—2021
muutos, %
         
Yliopistot2) 690 703 13 2
Ammattikorkeakoulut 73 73 0 0
Valtion tutkimuslaitokset 194 206 13 7
— josta VTT3) 80 90 10 13
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 957 982 25 3
         
Suomen Akatemia 424 449 25 6
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Business Finland 620 611 -9 -1
— josta t&k-rahoitus4) 478 473 -4 -1
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 1 044 1 060 16 2
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 11 11 0 0
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 25 25 0 0
Yhteensä 2 037 2 078 41 2
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 895 1 940 45 2
— muut t&k-rahoituserät 168 ~168 0 0
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta 2 063 2 108 45 2
Arvio valtion t&k-rahoitusintensiteetistä 0,89 % 0,88 %    

1) Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2020 ja 2021 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) T&k-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2021 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tämä parantaa eri vuosien tietojen verrattavuutta ja myös yhtenevyyttä Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

3) VTT:n t&k-rahoitus on arvio, joka perustuu talousarvioesityksen tietojen ohella Tilastokeskuksen aineistoihin. Luku tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2021.

4) Business Finlandin rahoituksesta huomattava osuus kohdistuu muuhunkin kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävälle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2021 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteena on elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, toiminnan uudistuminen ja liiketoimintaympäristön kehittäminen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, oppimismahdollisuuksien kehittäminen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantaminen sekä niiden alueiden tukeminen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä rahoitettavien Interreg-ulkorajaohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan Unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Alue- ja rakennepolitiikan varoja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2021 yhteensä 200 milj. euroa. Tässä ovat mukana ohjelmakausilta 2014—2020 ja 2021—2027 Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta sekä Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta saatavat tulot.

Vuodelle 2021 budjetoidaan uusia ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksia yhteensä 351 789 000 euroa. Vuonna 2020 käyttämättä jääneistä ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuksista voi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2021.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2021—2027 (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena
   
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 362,5
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 1 043,9
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 289,7
Interreg-ohjelmat 51,0
Interreg-ulkorajaohjelmat 70,0
Yhteensä 2 817,1