Talousarvioesitys 2021
4.1. Keskeiset veroperustemuutokset
Pääministeri Marinin hallituksen veropolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Tiivistämällä veropohjaa mahdollistetaan matalat verokannat ja tasapuolinen verotus, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia.
Verotuksessa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Tähän liittyy energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Osana kestävän kehityksen verouudistusta energiantuotannon päästöohjausta lisätään poistamalla energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero EU:n sallimalle minimitasolle.
Hallitusohjelman mukaisesti verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen. Tavoitteena on rahoittaa hallitusohjelman pysyviä menolisäyksiä ja samalla ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Terveyttä pyritään edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta. Ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain indeksitarkistus.
Hallitus on sitoutunut siihen, että se ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.
Muutokset vuonna 2021
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 225 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Lisäksi veropohjaa tiivistetään v. 2021 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa.
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla n. 20 milj. euroa. Vaikutuksen arvioidaan näkyvän kuitenkin pääosin vasta vuoden 2022 verotuotossa veronmaksuaikataulujen takia. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavien vähäarvoisten tuotteiden verovapaus poistuu vuoden 2021 aikana.
Yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimusyhteistyötä tuetaan yhteisöverosta tehtävällä lisävähennyksellä vuosina 2021—2024. Tähän liittyvän hallituksen esityksen mukaan vähennyksen arvioidaan pienentävän valtion yhteisöverokertymää vuonna 2021 n. 6 milj. eurolla ja yhteisöveron maksuunpanoa vuositasolla n. 8 milj. eurolla.
Hallitusohjelmassa linjattua energiaverouudistusta aletaan toteuttaa vuoden 2021 aikana. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n minimitasolle. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja pienennys aloitetaan v. 2021. Näiden toimien arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla 43 milj. eurolla.
Terveyden edistämiseksi myös tupakan (+50 milj. euroa) ja alkoholin (+50 milj. euroa) verotusta kiristetään. Viennin edellytysten turvaamiseksi väylämaksun puolitusta jatketaan (-48 milj. euroa). Lisäksi arpajaisveroa alennetaan (-87 milj. euroa).
Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1990—2021 (kokonaisveroaste)
