Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
          4.4. Verotuet
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,4 mrd. euroa v. 2021. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 45,2 mrd. euroa (85 %). Valtion verotulojen arvioidaan supistuvan 3,8 % v. 2021 eli 1,8 mrd. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden. Tulot ilman lainanottoa alenevat vastaavasti 2,1 mrd. euroa.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2019—20211)

    v. 2019
tilinpäätös
v. 2020
varsinainen
talousarvio
v. 2021
esitys
 
Muutos 2020—2021
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 45 272 46 995 45 186 -1 809 -4
12. Sekalaiset tulot 6 044 5 906 5 717 -188 -3
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 843 2 494 2 389 -106 -4
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 107 98 143 45 46
  Yhteensä 53 266 55 493 53 435 -2 058 -4
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 1 793 2 198 10 761 8 563 390
  Yhteensä 55 059 57 691 64 197 6 505 11

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Oheisessa kuviossa on esitetty valtion verotulojen kehitys keskeisimpien verolajien osalta v. 2007—2021. Verotulojen kasvu on viime vuosina ollut maltillista, ja v. 2020 ne pienenevät merkittävästi koronaviruspandemian talousvaikutusten takia. Verotulot kääntyvät kasvuun taloudellisen aktiviteetin elpyessä v. 2021. Osa vuoden 2020 verotuotoista maksetaan vasta vuoden 2021 puolella, kun verojen maksujärjestelyn ehtoja kevennettiin määräaikaisesti. Maksujärjestelyiden vaikutus kasvattaa valtion vuoden 2021 verotuottoa yhteensä arviolta 0,5 mrd. euroa. Tästä vaikutuksesta selvästi suurin osa tulee arvonlisäveroon liittyvistä maksujärjestelyistä. Valmisteverotuksen verotusmenettelyissä tapahtuvan muutoksen takia valmisteverojen maksu myöhentyy vuoden 2021 alusta lähtien, minkä arvioidaan puolestaan siirtävän verotuloa seuraavaan vuoteen n. 0,6 mrd. euroa. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 12 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021, mikä pienentää valtion verotuottoa n. 0,6 mrd. euroa v. 2021.

Arvonlisävero muodostaa valtion suurimman yksittäisen tulonlähteen. Sen tuotto määräytyy pitkälti yksityisen kulutuksen kehityksen perusteella. Yhteisöveron tuotto on riippuvainen yritysten tuloskehityksestä ja sille on tyypillistä voimakkaat suhdannevaihtelut. Talouskasvun elpyminen näkyykin voimakkaimmin yhteisöveron tuotossa. Pitkällä aikavälillä yhteisöveron tuottoa on vähentänyt osaltaan se, että verokilpailun vuoksi yhteisöverokantaa on alennettu, kun tavoitteena on ollut varmistaa Suomen säilyminen kilpailukykyisenä investointikohteena. Energiaveron tuotto on kehittynyt verrattain vaimeasti, vaikka energiaveroihin on tarkastelujaksolla tehty korotuksia. Nimellisten verotasojen korotusten vastapainona energiaverokertymää on pienentänyt veropohjien kehitys sekä korkeammin verotettujen energiatuotteiden korvautuminen kevyemmin verotetuilla. Valmisteverotuksen verotusmenettelyiden muutokset alentavat energiaverotuottoja kertaluonteisesti n. 0,4 mrd. euroa v. 2021.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2021 (milj. euroa)

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2021 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallituksen veropolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Tiivistämällä veropohjaa mahdollistetaan matalat verokannat ja tasapuolinen verotus, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia.

Verotuksessa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Tähän liittyy energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Osana kestävän kehityksen verouudistusta energiantuotannon päästöohjausta lisätään poistamalla energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero EU:n sallimalle minimitasolle.

Hallitusohjelman mukaisesti verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen. Tavoitteena on rahoittaa hallitusohjelman pysyviä menolisäyksiä ja samalla ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Terveyttä pyritään edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta. Ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain indeksitarkistus.

Hallitus on sitoutunut siihen, että se ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Muutokset vuonna 2021

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 225 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Lisäksi veropohjaa tiivistetään v. 2021 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla n. 20 milj. euroa. Vaikutuksen arvioidaan näkyvän kuitenkin pääosin vasta vuoden 2022 verotuotossa veronmaksuaikataulujen takia. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavien vähäarvoisten tuotteiden verovapaus poistuu vuoden 2021 aikana.

Yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimusyhteistyötä tuetaan yhteisöverosta tehtävällä lisävähennyksellä vuosina 2021—2024. Tähän liittyvän hallituksen esityksen mukaan vähennyksen arvioidaan pienentävän valtion yhteisöverokertymää vuonna 2021 n. 6 milj. eurolla ja yhteisöveron maksuunpanoa vuositasolla n. 8 milj. eurolla.

Hallitusohjelmassa linjattua energiaverouudistusta aletaan toteuttaa vuoden 2021 aikana. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n minimitasolle. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja pienennys aloitetaan v. 2021. Näiden toimien arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla 43 milj. eurolla.

Terveyden edistämiseksi myös tupakan (+50 milj. euroa) ja alkoholin (+50 milj. euroa) verotusta kiristetään. Viennin edellytysten turvaamiseksi väylämaksun puolitusta jatketaan (-48 milj. euroa). Lisäksi arpajaisveroa alennetaan (-87 milj. euroa).

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1990—2021 (kokonaisveroaste)

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1990—2021 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten lisäksi veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevassa Taloudellisessa katsauksessa esitetystä valtiovarainministeriön ennusteesta.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

    2018 2019 2020 2021
     
  vuosimuutos, %  
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot   4,9 3,2 -0,2 2,4
— palkkatulot   4,2 3,7 -2,0 2,9
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet   0,3 1,8 8,3 0,1
— pääomatulot   5,4 4,9 -10,5 5,8
Ansiotasoindeksi   1,7 2,1 1,7 2,5
Toimintaylijäämä   1,4 1,9 -8,4 7,4
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja   2,6 1,5 -3,5 5,4
Arvonlisäveron pohja   2,5 1,8 -2,3 6,1
Bensiinin kulutus   -0,7 -1,8 -5,9 0,2
Dieselöljyn kulutus   3,5 -1,8 -0,5 -0,9
Sähkön kulutus   4,3 -4,1 -3,9 3,6
Verollisen alkoholin kulutus   0,9 -2,6 1,0 -2,8
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)   117 900 109 000 97 000 110 000
Kuluttajahintaindeksi   1,1 1,0 0,4 1,2

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Kuten edellä todettu, talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön talousennusteeseen ja sen mukaiseen arvioon veropohjien kehityksestä. Ennustetusta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset verokertymään riippuvat siitä, mihin tekijöihin poikkeama perustuu. Vaikutukset muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän makrokehitystä koskeva ennustepoikkeama on lähtöisin kotimaisesta kysynnästä verrattuna ulkoisen kysynnän kautta tuleviin muutoksiin. Toteutuneen kehityksen perusteella arvioidaan, että talouskasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi valtion rahoitusasemaa n. 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2021 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa vaikuttaisi valtion rahoitusasemaan 0,7 mrd. euroa.

Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 428 (ml. maksut), josta valtio 122
  Eläketulot 1%-yks. 143, josta valtio 37
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 39
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 53, josta valtio 36
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 125
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 5
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 9
  Bensiinin kulutus 1 % 13
  Dieselin kulutus 1 % 15
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 14
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 10

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 194 kappaletta vuodelle 2021. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa.

4.5. Muiden tulojen arviot

  2019
tilinpäätös
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
2020—2021
muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 6 044 5 906 5 717 -3
— siirto valtion eläkerahastosta 1 894 1 940 1 949 0
— EU-tulot 1 110 1 180 1 136 -4
— Rahapelitoiminnan tuotto (STM, OKM, MMM) 1 099 1 082 877 -19
— muut 1 942 1 705 1 755 3
  2019
tilinpäätös
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
2020—2021
muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 1 843 2 494 2 389 -4
— korkotulot 47 44 47 7
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 515 2 176 2 086 -4
— osuus Suomen Pankin voitosta 143 100 100 0
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 138 174 155 -11

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2021 arvioidaan 5 717 milj. euroa eli 189 milj. euroa vuoden 2020 varsinaista talousarviota pienemmäksi. Merkittävimmän yksittäisen erän sekalaisista tuloista muodostaa valtion eläkerahastosta valtion budjettitalouteen tehtävä 1 949 milj. euron suuruinen tuloutus. Sekalaisiin tuloihin luetaan EU:lta saatavat tulot. Alkavan uuden rahoituskehyskauden (2021—2027) ensimmäisenä vuotena EU:lta arvioidaan kertyvän sekalaisia tuloja 1 136 milj. euroa. Niistä yli ¾ liittyy maatalouden ja maaseudun kehittämiseen. Sekalaisiin tuloihin kirjataan myös rahapelitoiminnan voittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön saamat osuudet, joiden yhteissumman arvioidaan alenevan 877 milj. euroon v. 2021. Kehitykseen vaikuttaa Veikkaus Oy:n tuloksen pieneneminen pelihaittojen torjumiseen liittyvien toimenpiteiden, koronavirustilanteen ja markkinaosuuden pieneneminen.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia ennakoidaan kertyvän 2 389 milj. euroa, mikä on 106 milj. vuoden 2020 varsinaista talousarviota vähemmän. Suurimman tuloerän siitä muodostavat osinkotulot ja osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja yhteensä 1,1 mrd. euroa, josta hallitusohjelman mukaisten tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen liittyvien myyntien osuus on n. 0,7 mrd. euroa. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksesta. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2021 oletetaan tuloutukseksi 100 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 155 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 120 milj. ja Senaatti-kiinteistöjen 35 milj. euroa.