Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteetPDF-versio

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Kestävyystiekartan mukaisesti keskeiset keinot julkisen talouden vahvistamiseksi ovat:

  • — Työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen
  • — Talouskasvun edellytysten vahvistaminen
  • — Julkisen hallinnon tuottavuuden vahvistaminen sekä kustannustehokkuutta lisäävät toimet
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Työllisyyttä lisätään ja työttömyyttä vähennetään mm. vuoden 2020 alussa voimaan tulleella työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostolla, uudistamalla palkkatukisäännöksiä, laajentamalla oppivelvollisuutta, alentamalla varhaiskasvatusmaksuja sekä siirtymällä kohti pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Lisäksi hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020. Hallitus jatkaa työllisyystoimien valmistelua niin, että seuraava osa työllisyyttä tukevista toimista voidaan päättää hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2021.

Talouskasvun edellytyksiä tuetaan mm. vahvistamalla tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Linjaukset päätetään syksyllä eduskunnalle annettavassa selonteossa.

Julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannustehokkuutta vahvistetaan julkisia hankintoja, tilahallintoa ja digitalisaatiota koskevin toimenpitein sekä lisäämällä sote-palvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lakiesitykset eduskunnalle joulukuussa 2020. Hallituksen tavoite on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus niin, että järjestämisvastuu siirtyy sote-maakunnille 1.1.2023. Uudistuksen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen riippuu siitä, missä määrin sote-maakunnat pystyvät kustannustehokkaaseen toimintaan ja miten niitä siihen valtion toimesta ohjataan. Säästöjen syntyminen 2020-luvun aikana on kuitenkin epävarmaa, sillä uudistukseen sisältyy merkittäviä muutoskustannuksia. Menojen kasvun hillinnän edellytykset paranevat vuosikymmenen lopulla ja 2030-luvulla.

Budjettiriihessä 16.9.2020 tehtyjä linjauksia täydennetään kehysriihessä 2021, kun kestävyystiekartta viimeistellään. Myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen kansallinen kohdentaminen linkittyy kestävyystiekartan toimeenpanoon.

Jos valmisteltavat rakenteelliset uudistukset ja kasvua vauhdittavat uudistukset eivät riitä vahvistamaan julkista taloutta tavoitellusti, hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia toimenpiteitä tai turvautumaan myös julkisiin tuloihin ja menoihin nopeasti vaikuttaviin toimiin.

Hallitusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Hallitusohjelman mukaiset pysyvät menolisäykset ovat n. 1,3 mrd. euroa vuoden 2021 tasolla (1,1 mrd. euroa v. 2020) verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Panostukset kohdentuvat mm. sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin.

Pysyvät menolisäykset katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin. Verotusta koskevilla ratkaisuilla pyritään edistämään myös ilmastotavoitteita. Hallitus tiivistää veropohjaa ja korottaa välillisiä veroja. Vuonna 2021 alkoholin, tupakan ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään hallitusohjelman mukaisesti. Samalla sähköveroa alennetaan luokan II osalta EU:n minimiin. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason mukaiset indeksitarkistukset. Veroperustemuutosten vuositason yhteisvaikutus vähentää valtion verotuloja n. 0,3 mrd. euroa vuoden 2021 osalta. Tämän lisäksi valtion verokertymää pienentää kuntien yhteisöveron jako-osuuden kasvattaminen kuntatalouden tukemiseksi.

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka ei lisää julkisia menoja enää v. 2023. Vuodelle 2021 tästä kokonaisuudesta on tähän mennessä kohdennettu n. 440 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta kohdennetaan lähes 80 milj. euron lisäpanostukset v. 2021.

Tulevaisuusinvestointiohjelman seuraavassa vaiheessa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen ja tulevaisuusinvestointien rahoitus yhdistetään rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Siltä osin kuin rahoitusta osoitetaan hallituksen alkuperäisiin tulevaisuusinvestointikohteisiin, tavoitteena on sisällyttää vuoden 2021 määrärahoja koskevat esitykset talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelun pohjalta täydentävään talousarvioesitykseen. Määrärahoihin sisällytetään esimerkiksi ammatillisen koulutuksen resursseja, varhaiskasvatusta, jatkuvaa oppimista, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä, luonnonsuojelua ja harvaan asutun maaseudun kehittämistä koskevat esitykset.

Alun perin tulevaisuusinvestoinneille osoitettua varausta katsotaan rakenne- ja suhdannepoliittisesti järkeväksi kohdentaa myös muihin tarkoituksiin kuin hallitusohjelmassa listattuihin kohteisiin. Siltä osin kuin näin toimitaan, ei menoja rahoiteta omaisuustuloin. Markkinatilanteen vuoksi myös jo aiemmin päätettyjen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen liittyviä osakemyyntejä on lykätty siten, että niiden oletetaan ajoittuvan vuosille 2021—2022.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkinen talous on alijäämäinen koko hallituskauden ajan, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 76 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Ilman julkista taloutta vahvistavia toimia velkasuhde jatkaa kasvuaan koko 2020-luvun ajan. Talouskasvu pysyy vaimeana ja sekä valtion että kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa, kun väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja.

Poikkeuksellisista olosuhteista johtuen julkisen talouden suunnitelmassa ei 16.4.2020 asetettu rahoitusasematavoitteita julkisen talouden rahoitusasemalle tai julkisen talouden alasektoreille. Näin ollen tavoitteiden saavuttamista ei myöskään voida arvioida.