Talousarvioesitys 2021
10. Maaseudun kehittäminen
Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.
Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu vakinaisesti noin kolmannes väestöstä. Väestökehityksen seuranta pohjautuu pysyvää asutusta kuvaavaan tilastoituun väkilukuun, joka perustuu vuoden viimeisen päivän tilanteeseen eikä siten huomioi ihmisten liikkuvuutta. Monipaikkaisuuden puuttuvan tietoperustan vuoksi yhteiskunnan suunnittelu ja palvelurakenteet sekä erilaiset järjestelmät eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon lisääntyvästä liikkumisesta syntyvää monipaikkaisuutta. Maaseudun kannalta tämä on ongelmallista, koska maaseudun tilastoitu väkiluku on vähentynyt jo pitkään, vaikka kausiväestö on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Maaseudulla on kausittain edelleen yli 1,1 milj. ihmistä enemmän kuin tilastoidun väkiluvun perusteella on arvioitu.
Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Maaseutualueilla on keskeinen merkitys myös ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisten haasteiden ratkaisussa. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.
Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa.
Suomen ruokajärjestelmä perustuu kotimaiselle maataloustuotannolle, jonka merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä. Käytetyistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan monia tuontipanoksia (mm. täydennysvalkuaista, öljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, koneita ja laitteita sekä niiden varaosia). Maataloutta harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ja peltoala ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina.
Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.
Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 20 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt noin 48 hehtaaria (luomutilat noin 59 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.
Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista valitsee tuotannollisen erikoistumisen sijasta toiminnan monipuolistamisen, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.
Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että tiloille saadaan tuotannon jatkajia. Investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristön tilaa.
Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Viime vuosien kasvukausien heikkojen sääolosuhteiden vaikutukset heijastuvat tilojen talouteen vielä useamman vuoden ajan. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Alkuvuonna 2020 voimakkaasti ja nopeasti laajentunut koronaviruskriisi on nostanut esiin uusia, ennakoimattomia haasteita ja riskejä myös ruuantuotannolle. Uudenlainen epävarmuus hankaloittaa elintarvikemarkkinoiden ennakointia ja edellyttää panostuksia tuotanto- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseen.
Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan.
Vuosien 2018—2021 pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet ja niiden EU-osuudet (milj. euroa)1)
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
20212) arvio |
|
| Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) | 58 | 60 | 62 | 67 |
| — valtion osuus | 34 | 35 | 36 | 39 |
| — EU:n osuus | 24 | 25 | 26 | 28 |
| Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40) | 322 | 322 | 321 | 319 |
| EU-tulotuki (30.20.41) | 522 | 524 | 524 | 524 |
| Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43) | 294 | 294 | 304 | 310 |
| — valtion osuus | 171 | 171 | 176 | 180 |
| — EU:n osuus | 123 | 123 | 128 | 130 |
| Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (30.20.44) | 543 | 543 | 545 | 545 |
| — valtion osuus | 448 | 448 | 450 | 451 |
| — EU:n osuus | 95 | 95 | 95 | 94 |
| Yhteensä viljelijätuet | 1 739 | 1 743 | 1 756 | 1 765 |
| — valtion osuus | 975 | 976 | 983 | 989 |
| — EU:n osuus | 764 | 767 | 773 | 776 |
| — EU:n osuus, % | 44 | 44 | 44 | 44 |
1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2018—2021 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua ao. tukivuoden alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun.
2) Vuoden 2021 arviossa ei ole otettu huomioon heinäkuussa 2020 saavutettua ratkaisua EU-rahoituksesta.
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) toimeenpannaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien muiden politiikkalohkojen ja rahastojen tavoin monivuotisina kokonaisuuksina. Tuleva rahastokausi kattaa vuodet 2021—2027. Koska EU:n rahoituksesta saavutettiin sopimus vasta heinäkuussa 2020, uuden rahoituskauden säädöksiä ei ole voitu vielä antaa. Tämän vuoksi uusien toimenpiteiden käyttöönotto viivästyy ainakin vuodella, mahdollisesti kahdella vuodella. Alustavien siirtymäkautta koskevien säädösten perustella siirtymäkaudella vuonna 2021 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toimenpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella. Talousarvioesityksessä ei ole tässä vaiheessa otettu huomioon uuden rahoituskauden määrärahatasoja. Momenttien 30.10.40, 30.10.43, 30.10.64, 30.20.40, 30.20.41, 30.20.43 ja 30.20.44 osalta talousarvioesitystä täydennetään sen jälkeen, kun komission päätös siirtymäkauden määrärahoista ja säännöistä on saatu.
Siirtymäkaudella jatketaan tulevan tukijärjestelmän suunnittelua. EU:n rahoituskehyksen ja lainsäädännön hyväksymisen jälkeen viimeistellään EU:n komissiolle toimitettava uuteen rahoituskauteen liittyvä yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelma. Se sisältää EU:n kokonaan rahoittamat ja osarahoittamat toimenpiteet sekä niihin liittyvät kansalliset tuet ja niiden rahoitussuunnitelman.
Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.
Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä.
Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, ilmastovaikutukset, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.
Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla. Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa (Ruoka2030) toimeenpannaan parhaillaan. Hallitusohjelman mukainen Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi on asetettu ja sen tavoitteena on luoda yhteinen tavoitetila ja strategia ruokaketjun tulevaisuudelle.
Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavan ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä huomioidaan kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Ohjelma tukee Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa oman sektorinsa osalta hallitusohjelmaan kirjattuja biokaasun edistämistoimia. Erityisiä painopisteitä ovat hajautetun biokaasutuotannon edistäminen sekä ravinteiden kierrätys osana biokaasun tuotantokokonaisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2021 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.
- — Kaikilla on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
- — Suomalaisen ruuan kysyntä ja vienti kasvavat
- — Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen
- — Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti ja kestävästi
- — Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti
- — Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
- — Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina
- — Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
- — Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa
- — Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
- — Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
- — Osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
- — Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
- — Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
- — Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla
- — Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistuvat
- — Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
- — Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii
- — Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Maaseudun kehittäminen1)
| 2005 | 2010 | 2015 | 2017 | 2018 | |
| Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %2) | 32,2 | 37,3 | 37,4 | 36,3 | - |
| Työllisyysaste yhteensä2) | 64,3 | 65,0 | 64,5 | 65,0 | - |
| — harvaan asuttu maaseutu | 54,8 | 57,7 | 58,3 | 59,8 | - |
| — ydinmaaseutu | 62,4 | 63,2 | 63,4 | 64,2 | - |
| — kaupunkien läheinen maaseutu | 68,0 | 68,8 | 68,6 | 69,2 | - |
| — kaupungit | 65,1 | 65,5 | 64,6 | 64,9 | - |
| Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % | 32,0 | 31,0 | 29,7 | 29,0 | 28,7 |
| Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % | 39,5 | 38,4 | 37,2 | 36,8 | 36,5 |
| Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % | 35,5 | 33,9 | 33,2 | 32,3 | 32,5 |
1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit).
2) Vuoden 2018 tietoja ei ole vielä saatavilla.
Maaseutuohjelma (EU-osarahoitteiset)1)
| 2007—2013 toteutuma |
2014—2019 toteutuma |
2014—2020 tavoite |
|
| Luodut uudet työpaikat | 7 948 | 3 160 | 5 700 |
| Tuetut yritykset, kpl | 10 599 | 2 811 | 6 550 |
| Koulutuksiin osallistuneet, hlö | 39 456 | 15 827 | 25 000 |
| Maatalouden investoinnit, kpl | 1 771 | 5 863 | 7 000 |
| Aloitustuet, kpl | 2 942 | 824 | 2 700 |
1) Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014—2020 toteutuma esitetään päättyneiden hankkeiden osalta.
Maa- ja elintarviketalous
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020—2021 tavoite |
|
| Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) | 18 600 | 20 200 | 15 800 | kasvaa |
| Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta | ||||
| — liha yhteensä | 80 | 80 | 80 | kasvaa |
| — maitotuotteet yhteensä | 68 | 67 | 67 | kasvaa |
| Täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste (%)2) | 16,5 | 14,5 | 12,6 | kasvaa |
| Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)3) | 3 715 | 3 804 | 3 702 | kasvaa |
| Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)4) | 27 999 | 28 866 | 29 713 | kasvaa |
| Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)5) | 1 625 | 1 552 | 1 751 | kasvaa |
1) Lähde: Luke. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,85 henkilöä tilaa kohti vuonna 2018). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2019 luku on ennuste.
2) Arvio perustuu kotimaisen rypsin, rapsin, härkäpavun ja herneen tuotantoon verrattuna eri valkuaiskasvien tuontimäärään.
3) Lähde: Luke. Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2019 luku on ennuste.
4) Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto. Vuoden 2019 luku on arvio.
5) Lähde: Tulli/ETL. Luvut eivät sisällä rehuja.
Maatalouden ympäristökuormitus
| 2000—2006 keskim. |
2007—2013 keskim. |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019—2021 tavoite |
|
| Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) | 53,8 | 46,3 | 48,8 | 53,7 | 46,0 | <46,0 |
| Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1) | 7,6 | 4,0 | 4,3 | 5,8 | 5,9 | <5,0 |
| Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) | 6,6 | 6,5 | 6,7 | 6,6 | 6,6 | <6,6 |
| Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) | 8,2 | 8,3 | 8,6 | 8,7 | 8,8 | <8,8 |
| Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) | 31,5 | 31,7 | 29,91 | 29,01 | 28,8 | <28,8 |
1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).
2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Kasvihuonekaasupäästöt 2018 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle" 13.3.2020.
3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Kasvihuonekaasupäästöt 2018 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle" 13.3.2020.
4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2020 14.3.2020.
Luomu- ja lähiruoka
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020—2021 tavoite |
|
| Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten1) | ||||
| — lukumäärä (kpl) | 1 657 | 1 628 | >1 628 | kasvaa |
| — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) | 653,9 | 699,1 | >699,1 | kasvaa |
| Luomuviljelty peltoala (%)2) | 11,4 | 13,1 | 13,5 | kasvaa |
| Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)2) | 974 | 1 037 | 1 036 | kasvaa |
| Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) | 742 | 749 | 784 | kasvaa |
1) Tilastokeskus. Tilastojen valmistumisen aikatauluista johtuen 2019 tiedot ei saatavilla.
2) Lähde: Ruokavirasto/luomuvalvonta. HUOM: sisältää myös siirtymävaiheen pinta-alan.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020—2021 tavoite |
|
| Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl)1) | 13 | 5 | 1 | 0 |
| Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) | 50 | 52 | 58 | kasvaa |
| Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) | 47 | 67 | 42 | alle 45 |
| — niissä sairastuneiden määrä (kpl) | 983 | 1 415 | 708 | alle 1 000 |
| Salmonellan esiintyvyys (%) | ||||
| — elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa | alle 1 | alle 1 | alle 1 | alle 1 |
| — elintarviketuotantoeläinten rehuissa | 0 | 0 | 0 | 0 |
| OIVA-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneet kohteet (%) | 87 | 87 | 87 | yli 85 |
| Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%) | ||||
| — maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut) | 90 | 93 | 93 | yli 95 |
| — luonnonmukainen ruokaketju | 98 | 99 | 98 | yli 95 |
| — otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta | 88 | 82 | 70 | yli 85 |
1) Sisältää myös eläintautitapaukset luonnonvaraisilla eläimillä.
Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan Makerasta. Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014—2020 toimenpiteitä sovelletaan vuonna 2021, mutta rahoitus tulee rahoituskauden 2021—2027 varoista. Rahaston taloudellista tilannetta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).
MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)
| 2019 tilinpäätös |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| MAKERA | |||
| Käytettävissä olevat varat yhteensä | 116,01 | 227,75 | 119,54 |
| — omat tulot1) | 13,38 | 10,92 | 10,30 |
| — lainojen ja avustusten peruutukset | 0,10 | 0,10 | 0,10 |
| — tulot EU:lta + sekalaiset tulot | 3,02 | 1,30 | 1,14 |
| — edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä | 99,51 | 48,63 | 108,00 |
| — muut tulot | - | - | - |
| — siirto talousarviosta | - | 166,80 | - |
| LAINAT, yhteensä | |||
| MAKERAsta (valtionlainat) | 0,24 | 0,50 | 0,90 |
| Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41) | 250,00 | 250,00 | 250,00 |
| AVUSTUKSET (vuosien 2020 ja 2021 osalta myöntövaltuus) | |||
| MAKERAsta2) | 53,29 | 103,00 | 65,00 |
| EU-osarahoitteiset avustukset (mom. 30.10.40) | 97,20 | 30,00 | 68,00 |
| KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41) | 12,20 | 15,00 | 15,00 |
1) Muun muassa lainojen lyhennykset ja korot. Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.
2) Makeran johtokunta on hyväksynyt vuodelle 2020 myöntövaltuutta 98 milj. euroa. Lisäksi on käytettävissä 5 milj. euroa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Makeraan osoitettua rahoitusta.
Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 55 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja siirtymäkautta 2021 toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä siirtymäkauteen 2021 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 68 000 000 eurolla.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.
Selvitysosa:Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2021 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.
Siirtymäkauden 2021 avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 68 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan 13 000 000 euroa ja investointiavustuksia 55 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021 on 42 %.
Momentin vuoden 2021 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
| Yhteensä, josta | 55 050 000 |
| — EU-osuus | 21 441 000 |
| — valtion osuus | 29 609 000 |
| — kokonaan kansallisesti rahoitettavat biokaasu- ja lannankäsittelyinvestoinnit | 4 000 000 |
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 20211) | 20221) | 2023 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 49,0 | 22,5 | 8,6 | 80,1 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 17,0 | 40,8 | 10,2 | 68,0 |
| Menot yhteensä | 66,0 | 63,3 | 18,8 | 148,1 |
1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä. Vuoden 2021 sitoumuksista aiheutuneet menot ovat laskennallisesti kohdistettu vuosille 2021—2023.
Lisäksi momentille on hallitusohjelman (HO 2019) mukaisesti kohdennettu 4 000 000 euron rahoitus kokonaan kansallisesti maksettaviin biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointeihin.
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys1) | Määräraha1) | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2015—2019 | budjetoitu 2020 |
esitys2) 2021 |
| Aloitus- ja investointiavustukset | 174,800 | 262,200 | 437,000 | 277,644 | 84,826 | 51,050 |
1) Luvut eivät sisällä kokonaan kansallisesti rahoitettaviin biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointeihin varattua määrärahaa, joka on yhteensä 7,5 milj. euroa vuosina 2020—2021.
2) Vuonna 2021 määrärahaa tarvitaan yhteensä 66,0 mlj. euroa, jolloin osa momentin menoista katetaan edeltävältä vuodelta siirtyvällä erällä. Vuonna 2021 tarvittavasta määrärahasta siirtymäkauden 2021 sitoumusten perusteella arvioidaan maksettavan 17,0 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien rahoittaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 500 |
| Maaseutuohjelman kertaluonteinen rahoitusmuutos vuonna 2020 (siirto momentille 30.10.43) | -5 000 |
| Maaseutuohjelman kertaluonteinen rahoitusmuutos vuonna 2020 (siirto momentille 30.20.44) | -25 000 |
| Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | -3 776 |
| Yhteensä | -33 276 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 55 050 000 |
| 2020 talousarvio | 88 326 000 |
| 2019 tilinpäätös | 84 976 000 |
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.
Vuonna 2021 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.
Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2019 lopussa yhteensä n. 1,49 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2021 keskimääräiseksi korkotueksi 1 % korkotukilainojen pääomasta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 myönnetyt korkotukilainat | 13,1 | 11,6 | 9,8 | 8,3 | 84,1 | 126,9 |
| Vuonna 2021 myönnettävät korkotukilainat | 0,7 | 1,6 | 1,9 | 1,7 | 28,7 | 34,6 |
| Menot yhteensä | 13,8 | 13,2 | 11,7 | 10,0 | 112,81) | 161,5 |
1) Vuodesta 2025 lähtien korkotuen määrän arvioidaan olevan 3 % korkotukilainojen pääomasta.
| 2021 talousarvio | 15 000 000 |
| 2020 talousarvio | 15 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 12 169 097 |
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 31 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Luopumistuella edistettiin yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena oli myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää ollut mahdollista Euroopan unionissa.
Vuonna 2021 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kolmesta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläkejärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.
Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2021
| Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana | Eläkkeitä maksussa v. 2021 lopussa, arvio | Keskimääräinen korvaus v. 2021, arvio | ||
| Tukimuoto | Tiloja | Luopujia | kpl | euroa/kk |
| Luopumiseläke | 6 602 | 248 | ||
| Luopumistuki 2007—2010 | 2 467 | 4 298 | 106 | 617 |
| Luopumistuki 2011—2014 | 2 067 | 3 277 | 1 217 | 897 |
| Luopumistuki 2015—2018 | 626 | 849 | 513 | 1 053 |
| Yhteensä | 5 160 | 8 424 | 8 438 | |
Vuosina 2020 ja 2021 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)
| 2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Luopumiseläkkeet | 20,84 | 18,55 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 | 0,10 | - |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 | 1,10 | 0,61 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 | 14,78 | 11,50 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 | 6,26 | 6,70 |
| Hoitokulu1) | 0,94 | 0,83 |
| Yhteensä | 44,02 | 38,192) |
1) Sosiaali- ja terveysministeriö on 11.1.2019 antamallaan päätöksellä (Dnro STM/5132/2018) vahvistanut hoitokulun perusteet vuosille 2019—2022.
2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -14 000 |
| Yhteensä | -14 000 |
| 2021 talousarvio | 31 300 000 |
| 2020 talousarvio | 45 300 000 |
| 2019 tilinpäätös | 40 500 000 |
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2021 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021).
Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.
Vuonna 2019 eläinten hyvinvointikorvaukseen oli sitoutunut n. 6 100 kotieläintuotannon harjoittajaa. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna mukana on 53 % nautatiloista, 70 % sikatiloista, 54 % lammas- ja vuohitiloista sekä 71 % siipikarjatiloista.
Vuonna 2021 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 67 767 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 28 462 000 euroa ja kansallista osuutta 39 305 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021 on 42 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2019 |
budjetoitu 2020 |
esitys 2021 |
| Eläinten hyvinvointikorvaukset | 162,960 | 225,040 | 388,000 | 303,479 | 62,767 | 67,767 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maaseutuohjelman kertaluonteinen rahoitusmuutos vuonna 2020 (siirto momentilta 30.10.40) | 5 000 |
| Yhteensä | 5 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 67 767 000 |
| 2020 talousarvio | 62 767 000 |
| 2019 tilinpäätös | 47 767 000 |
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 326 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin 40 % maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.
Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:
1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokajärjestelmään perustuvan markkina- ja kuluttajalähtöisen yritystoiminnan kilpailukyvylle ja jalostusasteen kasvulle sekä kannattavuuden, tuottavuuden ja tuotantorakenteen parantumiselle.
2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja.
3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokajärjestelmän vastuullisuutta.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2021 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja neuvontajärjestöjen välisessä tulossopimuksessa.
| 2021 talousarvio | 5 326 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 500 000 |
| 2020 talousarvio | 5 326 000 |
| 2019 tilinpäätös | 5 266 000 |
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito | 987 000 |
| Neuvontatyön tukeminen ja porotalouden koetoiminta | 856 000 |
| Yhteensä | 1 843 000 |
| 2021 talousarvio | 1 843 000 |
| 2020 talousarvio | 1 843 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 843 000 |
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 39 892 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kohdennetaan 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi tuloja vastaavasti voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen (mom. 30.01.05) sekä 240 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin (mom. 30.01.01).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron alentamisen vaikutus | 3 200 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen | 10 700 |
| Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutoksen vaikutus vuodelle 2021 | -8 400 |
| Tasomuutos | -5 700 |
| Yhteensä | -200 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 39 892 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 40 092 000 |
| 2019 tilinpäätös | 40 092 000 |
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 805 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta ja eri toimijoiden yhteistyötä.
4H-toiminnan painopisteitä ovat yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen (mm. ”Kolme askelta työelämään” -toimintamalli), ruokakasvatus sekä metsä- ja luontokasvatus.
4H-järjestöissä on yhteensä n. 220 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa n. 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n. 52 000.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2021 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja 4H-järjestöjen välisessä tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (4H-nuorisotyö) (EK) | -250 |
| Yhteensä | -250 |
| 2021 talousarvio | 3 805 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 talousarvio | 4 055 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 905 000 |
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen
5) kyläkaupat monipalvelukeskuksina -hankeavustusten maksamiseen
6) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet | 750 000 |
| Kylätoiminnan valtionapu | 1 100 000 |
| Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -hanke | 2 000 000 |
| Maaseutupolitiikan neuvosto | 75 000 |
| Saaristoasiain neuvottelukunta | 75 000 |
| Yhteensä | 4 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hama-kehittämisen rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 000 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kylätoiminnan valtionapu) (EK) | -100 |
| Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -hanke | 2 000 |
| Yhteensä | -2 100 |
| 2021 talousarvio | 4 000 000 |
| 2020 talousarvio | 6 100 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 100 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 165 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja siirtymäkautta 2021 toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja siirtymäkauden 2021 toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä siirtymäkauteen 2021 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 108 507 000 eurolla, josta osoitetaan 30 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 70 307 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten sekä 8 200 000 euroa teknistä apua varten.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2020 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.
Selvitysosa:Momentin varoin rahoitettavat maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyvät toimet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2021 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021).
Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on vuosina 2014—2023 käytettävissä ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja siirtymäkauden 2021 toimeenpanoa varten 981 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta on käytetty noin 467 henkilötyövuotta vuoden 2019 loppuun mennessä.
Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille perustuu maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä jokaiselle valitulle Leader-ryhmälle määriteltyyn suuntaa antavaan rahoitukseen paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä hyväksyttyihin suunnitelmiin alueellisten varojen kohdentamiseksi muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Vuoden 2021 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Yhteensä, josta | 165 700 000 | 108 507 000 |
| — EU-osuus | 74 500 000 | 49 507 000 |
| — valtion osuus | 91 200 000 | 59 000 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 138,7 | 73,7 | 4,6 | 217,0 |
| Vuoden 2021 sitoumukset1) | 16,4 | 65,1 | 27,0 | 108,5 |
| Yhteensä | 155,1 | 138,8 | 31,6 | 325,5 |
|---|
1) Vuoden 2021 sitoumuksista aiheutuneet menot ovat laskennallisesti kohdistettu vuosille 2021—2023.
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Määräraha | |||||
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämis- valtuus 2021 |
maksettu 2014—2019 |
budjetoitu 2020 |
esitys 20211) |
|
| Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma yhteensä | 912,000 | 108,507 | 466,903 | 189,600 | 165,200 |
| — josta tekninen apu | 70,000 | 8,200 | 25,173 | 20,000 | 8,200 |
| Ohjelmien korjaukset | - | - | 4,249 | 0,100 | 0,500 |
| Kaikki yhteensä | 912,000 | 108,507 | 471,152 | 189,700 | 165,700 |
1) Vuonna 2021 tarvittavasta määrärahasta siirtymäkauden 2021 sitoumusten perusteella arvioidaan maksettavan 16,4 milj. euroa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021 momenttien (30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44) toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla.
Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | -24 000 |
| Yhteensä | -24 000 |
Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 165 700 000 |
| 2020 talousarvio | 189 700 000 |
| 2019 tilinpäätös | 144 056 640 |