Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä.

Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 298 milj. euroa ja viherryttämistukeen 151,8 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 44 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 8,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 9 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 53 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 68,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 106,9 108,51)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus 2,0 -
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,0 56,0
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 5,4

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 128 692 133 429 137 707 4 278 3
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 984 23 376 23 455 79 0
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74 126 76 519 78 978 2 459 3
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 343 1 343 1 943 600 45
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 1 240 1 240 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 25 930 27 652 27 652 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 4 309 4 539 4 439 -100 -2
10. Maaseudun kehittäminen 406 175 458 509 389 683 -68 826 -15
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 84 976 88 326 55 050 -33 276 -38
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 12 169 15 000 15 000 0
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 40 500 45 300 31 300 -14 000 -31
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 47 767 62 767 67 767 5 000 8
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 22 500 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 266 5 326 5 326 0
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 843 1 843 1 843 0
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 40 092 40 092 39 892 -200 0
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 905 4 055 3 805 -250 -6
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 100 6 100 4 000 -2 100 -34
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 144 057 189 700 165 700 -24 000 -13
20. Maa- ja elintarviketalous 1 839 526 1 821 298 1 806 926 -14 372 -1
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 73 362 76 440 75 984 -456 -1
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 6 488 5 948 5 948 0
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 322 700 323 000 323 100 100 0
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 513 394 526 200 526 200 0
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 355 710 153 200 297 710 144 510 94
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 548 288 624 788 551 888 -72 900 -12
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 752 10 910 10 910 0
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 945 4 045 3 669 -376 -9
48. Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 1 000 500 100
49. Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v) 4 000 4 000 0
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 170 200 400 200 100
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 90 300 -90 300 -100
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 717 5 767 6 117 350 6
40. Luonnonvaratalous 185 904 226 972 239 328 12 356 5
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 100 3 200 3 300 100 3
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 14 171 17 608 14 259 -3 349 -19
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 450 29 045 43 452 14 407 50
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 6 986 11 766 8 636 -3 130 -27
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 1 401 1 745 1 745 0
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 375 5 600 5 600 0
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 8 850 8 850 11 250 2 400 27
(43.) Valtion rahoitusosuus Ähtärin eläinpuisto Oy:lle jättiläispandojen kuluihin (siirtomääräraha 2 v) 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 49 632 56 230 53 230 -3 000 -5
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 027 7 027 8 027 1 000 14
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 39 160 39 160 42 171 3 011 8
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) 1 360 1 360 0
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 751 14 810 13 878 -932 -6
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 194 9 311 9 400 89 1
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 332 1 132 1 132 0
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 476 21 488 21 888 400 2
64. Metsähallitus 7 507 8 692 8 115 -577 -7
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 7 507 8 692 8 115 -577 -7
70. Maanmittaus ja tietovarannot 46 436 44 669 46 563 1 894 4
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 280 42 169 43 563 1 394 3
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 156 2 500 3 000 500 20
Yhteensä 2 614 241 2 693 569 2 628 322 -65 247 -2
  Henkilöstön kokonaismäärä 4 341 4 406 4 422