Talousarvioesitys 2021
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, jota kehitetään pitkäjänteisesti. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomi pitää huolen puolustuksen riittävästä resursoinnista. Resursoinnissa noudatetaan valtioneuvoston puolustusselontekoa vuodelta 2017.
Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta. Tavoitteena on vahvistaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Hallitusohjelman mukaan poistuvat meri- ja ilmavoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti (HX-hanke ja Laivue 2020). Hankintasopimus Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta solmitaan vuonna 2021.
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu normaaliolojen ja poikkeusolojen suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty ylimmän johdon turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| Tuotokset | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 0401) | 20 300 | 20 600 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 31+42) | 30 | 30 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 17 4113) | 19 000 | 19 300 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
6,2 | 6,8 | 6,9 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 777 | 8 800 | 8 800 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 624 | 1 850 | 1 850 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 370 | 1 300 | 1 200 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (859 v. 2019).
2) Sisältää myös muut kuin sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet.
3) Tavoitteena on kouluttaa vähintään 18 000 reserviläistä. Puolustusvoimien tulosyksiköt voivat kouluttaa omiin tarpeisiinsa perustuen enemmän reserviläisiä ottaen huomioon käytössä olevien resurssien riittävyys.
| Laadunhallinta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin tehostaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa, tilannekuvan muodostamisessa sekä kansainvälisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi
- — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sekä digitaalisen turvallisuuden kehittäminen sisältäen hallinnon toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| Toiminnallinen tehokkuus | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 45 | 44 | 45 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 153 | 174 | 172 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 56 963 | 57 954 | 59 722 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 12 | 12 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 104 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä. Puolustusvoimille asetetut henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa
- — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan uuden lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| Henkisten voimavarojen hallinta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
| Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat |
12 290 | 12 314 | 12 354 |
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 11 971 | 11 958 | 12 108 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 6,7 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2019 toteutuma |
2020 ennakoitu |
2021 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. HX ja Laivue 2020) | 850 | 36,2 | 1 002 | 40,1 | 974 | 38,3 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. HX ja Laivue 2020) | 422 | 563 | 581 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 50 | 32 | 15 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 378 | 407 | 378 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 681 | 29,0 | 701 | 28,0 | 712 | 28,0 |
| Kiinteistömenot | 267 | 11,4 | 265 | 10,6 | 269 | 10,6 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 550 | 23,4 | 533 | 21,3 | 586 | 23,1 |
| Yhteensä (pl. HX ja Laivue 2020) | 2 348 | 100 | 2 501 | 100 | 2 541 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (HX) | 20 | 1 480 | ||||
| Laivue 2020 -hankinta | 123 | 206 | 209 | |||
| Yhteensä | 2 471 | 2 727 | 4 230 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 955 078 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2021 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2025 enintään 149 946 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 990,5 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 816,0 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 392,7 milj. euroa, kiinteistömenot 268,5 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 149,5 milj. euroa sekä muut toimintamenot 363,8 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 5 600 | 5 600 | ||||
| Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 754 | 8 754 | ||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 1 500 | 4 800 | 6 300 | |||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 34 899 | 8 250 | 43 149 | |||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 90 965 | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 131 624 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 141 718 | 32 695 | 10 773 | 10 241 | 195 427 | |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 13 412 | 99 654 | 23 360 | 9 015 | 4 505 | 149 946 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 13 412 | 99 654 | 23 360 | 9 015 | 4 505 | 149 946 |
| Valtuudet yhteensä | 155 130 | 132 349 | 34 133 | 19 256 | 4 505 | 345 373 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa noin 80 henkilötyövuodella vuoteen 2020 verrattuna lähinnä hallitusohjelman mukaisesta henkilöstölisäyksestä ja sopimussotilaiden määrän muutoksesta johtuen.
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2021—2025.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 953 983 | 1 962 224 | 1 990 459 |
| Bruttotulot | 30 229 | 29 976 | 35 381 |
| Nettomenot | 1 923 754 | 1 932 248 | 1 955 078 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 228 885 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 237 381 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 2 130 | 2 240 | 2 190 |
| — muut tuotot | 14 943 | 15 364 | 15 284 |
| Tuotot yhteensä | 17 073 | 17 604 | 17 474 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 16 197 | 16 390 | 16 370 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 253 | 301 | 306 |
| Kustannukset yhteensä | 16 450 | 16 691 | 16 676 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 623 | 913 | 798 |
| Kustannusvastaavuus, % | 104 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 155 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 778 | 1 068 | 953 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) | 2 000 |
| Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019) | 300 |
| Kiinteistöomistuksen valvonta (1 htv) | 80 |
| Kustannustasotarkistus (2019) | -5 862 |
| Kustannustasotarkistus (2021) | 16 585 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan valmistelu (siirto momentilta 27.10.19) | 1 000 |
| Määräaikainen henkilöstö (Elvytys) | 2 500 |
| PHRAKL:n TUVE-hanke ja asianhallintajärjestelmä | -2 000 |
| Siirto momentille 27.10.18 | -9 282 |
| Sopimussotilaat | 1 900 |
| Sopimussotilaat (Elvytys) | 2 500 |
| Sotilastiedustelulaki | 2 300 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (pyöristysero) | 1 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -4 818 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -10 660 |
| Palkkausten tarkistukset | 26 286 |
| Yhteensä | 22 830 |
| 2021 talousarvio | 1 955 078 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 31 004 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
| 2020 talousarvio | 1 932 248 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 932 250 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 790 751 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 242 436 000 euroa.
1) Vuonna 2021 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 866 115 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2021).
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2021 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2021 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 27 299 | 25 772 | 20 587 | 20 087 | 32 684 | 126 429 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 288 276 | 241 028 | 236 060 | 187 410 | 106 868 | 1 059 642 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 18 795 | 3 550 | 22 345 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 30 920 | 15 700 | 1 000 | 1 000 | 48 620 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 365 290 | 286 050 | 257 647 | 208 497 | 139 552 | 1 257 036 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 171 442 | 209 626 | 200 291 | 176 456 | 108 300 | 866 115 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 171 442 | 209 626 | 200 291 | 176 456 | 108 300 | 866 115 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 536 732 | 495 676 | 457 938 | 384 953 | 247 852 | 2 123 151 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää mukaan lukien raskas raketinheittimistö
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä ja paikallispuolustusta
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjunta- ja vaikuttamiskykyjä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskykyä uudishankkeilla ja peruskorjauksin
- — ylläpidetään ja kehitetään vaikuttamisen, miinoittamisen sekä raivaamisen suorituskykyjä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
- — toimeenpannaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn kehittämistä
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2021 käytettävän 536 732 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 242 436 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2021 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston suorituskykyä. Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa hankitaan maapuolustuksen johtamisjärjestelmiä. Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän tietojärjestelmiä uusitaan elinkaaren päättyessä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JURMO-luokan veneiden korjaus | -2 000 |
| Kustannustasotarkistus (2019) | -272 |
| Kustannustasotarkistus (2021) | 11 855 |
| Laivue 2020 | 3 646 |
| Monitoimihävittäjien hankinta | -10 000 |
| Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) | -1 200 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 9 282 |
| Yhteensä | 11 311 |
| 2021 talousarvio | 790 751 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -747 000 |
| 2020 talousarvio | 779 440 000 |
| 2019 tilinpäätös | 790 472 000 |
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 479 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja tilapäisiin vuokrakustannuksiin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 900 000 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 579 000 000 |
| 03. | Indeksimenot | - |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 479 000 000 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyviä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 400 000 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Monitoimihävittäjillä korvataan Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 900 000 | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 4 500 000 | 9 400 000 |
| Menot yhteensä | 900 000 | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 4 500 000 | 9 400 000 |
|---|
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Indeksi- ja valuuttakurssimuutokset budjetoidaan tuleviin talousarvioesityksiin vuoden 2021 talousarviossa hyväksytyn tilausvaltuuden ja hyväksyttyjen menojen lisäyksenä tai vähennyksenä.
Monitoimihävittäjien suorituskykyyn sisältyvä kiinteistörakentaminen sisältää sotilaalliselle maanpuolustukselle kriittistä toimitila-, alue-, tietosuoja- ja turvarakentamista. Tähän liittyvä suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti ja siinä voidaan soveltaa annuiteettimenetelmää (kertakorvaus) silloin, kun kyse on hankkeen suorituskyvyn käyttöön saamiseksi liittyvistä tila-, alue- tai rakenneratkaisujen rahoittamisesta.
Monitoimihävittäjien hankinnasta saattaa kertyä tuloja, joita ovat muun muassa ennakkomaksujen vakuuksien realisoinnit, ennakon korot viivästysajalta, vahingonkorvaukset ja sopimussakot. Mahdollisia tuloja käytetään monitoimihävittäjien suorituskyvyn rakentamisessa aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa muun muassa kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HX 2021 -tilausvaltuus | 900 000 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus | 570 000 |
| Monitoimihävittäjien hankinnan valmistelu (siirto momentille 27.10.01) | -1 000 |
| Yhteensä | 1 469 000 |
| 2021 talousarvio | 1 479 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 10 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | — |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
| Toiminnallinen tehokkuus | 2020 ennakoitu |
2021 tavoite |
| Taloudellisuus | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (euroa) | 103 | 110 |
| Tuottavuus | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (vrk) | 774 | 706 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | ||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (vrk) | 48 000 | 48 000 |
| Laadunhallinta | ||
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (vrk) | 3 500 | 3 500 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | ||
| Oppilastyytyväisyys asteikolla 1—5 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | ||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,00 | 4,00 |
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa muun muassa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muutosten (868/2019) takia.
| 2021 talousarvio | 4 852 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 4 852 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 152 000 |