Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
              22. Vapaaehtoinen paluu
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa:Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiiviseen, hallittuun ja ennakoituun maahanmuuttoon. Maahanmuuton hyötyjä tavoitellaan kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, kaupankäynnin kasvun ja huoltosuhteen paranemisen kautta. Tarkoituksena on turvata ulkomaisen työvoiman saatavuus ja ehkäistä turvallisuusriskejä.

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia. Vastaanottokeskusten palveluiden laadun ja toimintatapojen yhdenmukaisuus sekä keskusten turvallisuus pyritään varmistamaan. Järjestelmän kapasiteetti on mitoitettu 3 500 uutta turvapaikanhakijaa ajatellen, minkä ohella varaudutaan hakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun. Kiintiöpakolaispolitiikkaa toteutetaan uudelleensijoittamalla Suomeen vuosittain kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä. Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan hallitusohjelman mukaisesti 1 050 henkilöön vuonna 2021. Kansainvälisen suojelun järjestelmää koskeviin tavoitteisiin pyritään myös aktiivisella osallistumisella yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.

Laadukkailla ja sujuvilla lupaprosesseilla turvataan päätösten oikeusvarmuus ja laatu sekä enimmäiskäsittelyaikojen noudattaminen. Oleskeluluvan saaneet ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin. Palautukset toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen palautuskiellon periaatetta ja palautuksia edistetään yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Maahanmuuttovirastolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Virasto on maahanmuuton asiantuntija julkisessa keskustelussa. Maahanmuuttovirasto muodostaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttaa niiden kautta aktiivisesti viraston tehtäviä ja tavoitteita tukevalla tavalla
  • — Ajantasainen tilannekuva vastaa ennakoivasti turvallisuusympäristön vaatimuksiin
  • — Oleskelulupa- ja kansalaisuusprosessit ovat laadukkaita ja sujuvia sekä niiden automatisaatiota lisätään
  • — Perusoikeuksia toteuttava turvapaikkaprosessi on sujuva ja laadukas ja se turvaa lapsen edun ensisijaisuuden ja palautuskiellon toteutumisen.
Tunnusluvut ja mittarit 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%) 98,9 >97 >97
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 75 60 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 102 100 100
Vastaanoton tunnuslukuja      
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 83 75 75
Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa 6 405 5 400 3 800
Vastaanottokeskusten lukumäärä 40 32 30
Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin 9 478 7 500 6 300
Vastaanottokeskuksiin majoitettuja keskimäärin 5 992 4 400 3 700
Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin 47 50 50
Yksityismajoituksessa keskimäärin 3 486 3 100 2 600

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 198 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilöstömenot 62 65 63
Toimitilamenot 5 9 8
ICT-menot 15 10 15
Muut menot 18 16 14
Yhteensä 100 100 100

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Tuotokset      
Ratkaistut asiat 142 985 143 000 143 000
Panokset      
Toimintamenot (1 000 euroa)      
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 64 053 55 265 67 198
Henkilötyövuodet      
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 1 039 870 950
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) 140 164 151
— taloudellisuus (nettomenot euroa/päätös) 515 500 500
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 65 71 75

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2019—2021

  2019
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2020
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2021
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät 103 384 103 766 101 000 102 200 101 000 102 200
— työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 22 005 21 916 21 000 21 500 21 000 21 500
— opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 11 383 11 048 11 000 11 000 11 000 11 000
— perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 22 865 23 626 22 000 22 500 22 000 22 500
— muut asiat2) 47 131 47 176 47 000 47 200 47 000 47 200
Kansainvälinensuojelu 6 417 9 389 7 000 9 500 7 000 9 500
Maasta poistaminen 3 020 3 364 3 000 3 300 3 000 3 300
Kansalaisuusasiat 14 496 13 165 14 500 14 500 14 500 14 500
Passit ja matkustusasiakirjat 13 755 13 301 13 500 13 500 13 500 13 500
Yhteensä 141 072 142 985 139 000 143 000 139 000 143 000

1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, startup-yrittäjä.

2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.

Käsittelylle asetetussa tavoiteajassa ratkaistut hakemukset

  2019
Tavoite
(vrk)
2019
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2020
Tavoite
(vrk)
2020
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2021
Tavoite
(vrk)
2021
Ratkaistu
tavoiteajassa (%)
             
— työntekijän oleskelulupa, (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 1201) 51 1201) 70 90 100
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa 60 62 60 60 30 100
— opiskelijan oleskelulupa 30 50 90 85 30 100
Kansainvälinen suojelu1) 1801) 75 1801) 70 1801) 100
Kansalaisuus 365 94 365 90 365 100

1) Lakisääteinen

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilötyövuodet 1 039 870 950
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 9,4 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,5 3,6 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 87 776 78 213 90 198
Bruttotulot 23 477 23 000 23 000
Nettomenot 64 299 55 213 67 198
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 25 501    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 822    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 20 075 20 000 20 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 18 184 12 500 14 500
— osuus yhteiskustannuksista 12 497 15 500 12 300
Kustannukset yhteensä 30 681 28 000 26 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -10 606 -8 000 -6 800
Kustannusvastaavuus, % 65 71 75

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan lisäys Maahanmuuttoviraston toimintaan -500
Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö 100
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentilta 26.40.21) 873
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän resurssien turvaaminen 118
Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilön tasoon 130
Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purku sekä automaatiokehitys 8 000
UMA-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen 4 000
Välttämättömät ICT-menot -2 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -169
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 139
Palkkausten tarkistukset 1 294
Yhteensä 11 985

2021 talousarvio 67 198 000
2020 IV lisätalousarvio 52 000
2020 talousarvio 55 213 000
2019 tilinpäätös 39 620 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 107 614 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2021 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 166 487 299 155 747 403 149 157 000
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) 41 41 41
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) 47 45 44
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) 345 340 340
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) 454 260 260
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk 276 250 250
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) 16 15 15

1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanoton asiakasmenot yhteensä 100 904 000
Lasten edustaminen 150 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 4 180 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 2 380 000
Yhteensä 107 614 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentille 26.40.01) -873
Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilön tasoon 380
Vastaanoton menot -5 500
Tasomuutos -3 826
Yhteensä -9 819

2021 talousarvio 107 614 000
2020 talousarvio 117 433 000
2019 tilinpäätös 127 601 000

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 1 885
Ostopalvelut 1 685
Yhteensä 3 570

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -460
Yhteensä -460

2021 talousarvio 3 570 000
2020 talousarvio 4 030 000
2019 tilinpäätös 530 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 28 543 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha  
— Täysi vastaanottoraha 17 126 000
— Vastaanottoraha 2 481 000
— Lasten vastaanottoraha 5 138 000
Täydentävä vastaanottoraha 2 911 000
Käyttöraha 785 000
Toimeentulotuki 102 000
Yhteensä 28 543 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toiminnan arvonlisäverollisuus -300
Tasomuutos -1 872
Yhteensä -2 172

2021 talousarvio 28 543 000
2020 talousarvio 30 715 000
2019 tilinpäätös 25 341 762