Talousarvioesitys 2021
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta sekä pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Tehostetaan näiden suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa ja kehitetään uusia ja vaikuttavia toimia vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesiensuojelun tehostamisohjelman (Veden vuoro -ohjelma) toteutusta jatketaan. Ohjelmassa vähennetään ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta ja niistä aiheutuvia riskejä vesistökunnostuksin, maa- ja metsätalouden toimenpitein, saneeraamalla Itämeren hylkyjä, kehittämällä kaupunkivesien hallintaa sekä vahvistamalla kuormituksen vähentämiseen liittyvää tietoperustaa. Vedenalaisen meriluonnon inventoinneilla tuetaan Itämeren suojelutoimien kohdentamista ja ohjataan luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua. Kehitetään vesien- ja merenhoidon tiedonhallintaa. Jatketaan yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi ja osallistutaan Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämis- sekä HELCOM:n ravinteidenkierrätysstrategian laatimistyöhön.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä.
Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden (2017—2019) aikana on selvitetty hyviä ympäristövaikutusten arviointikäytäntöjä arktisilla alueilla. Näitä koskevia suosituksia nostetaan esiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
Käynnistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2021—2030 ja valmistellaan alueellisia toimintaohjelmia. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä etenkin osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta.
Viimeistellään valtioneuvoston vahvistettavaksi päätös Helmi-elinympäristöohjelmaksi 2021—2030. Jatketaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti Helmi-ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa ennallistamalla metsiä ja soita sekä kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lehtoja ja lintukosteikkoja. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Luontotyyppien ja lajien uusien uhanalaisuusarviointien sekä luonto- ja lintudirektiivien raportointien perusteella kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi. Tuloksista viestitään aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan mm. turvaamalla kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Suomen arvokkaat perinnebiotoopit inventoidaan ja niiden hoitoa tehostetaan.
Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden selvityksiä ja puhdistuksia edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen osoitetuilla määrärahoilla ja öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Aloitetaan käytöstä poistettujen tai hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) tarkemmat kohdetutkimukset sekä vastuuselvitykset.
Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin sekä jatketaan riskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä. Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman ohjelmakausi päättyy 2020. Arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja tarvittaessa laaditaan uusi ohjelma.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 toimeenpannaan.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan ja vaikutetaan aktiivisesti EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön päivittämiseen vastaamaan korotettua 2030 päästövähennystavoitetta ja uutta 2050 hiilineutraaliustavoitetta.
Annetaan hallituksen esitys ilmastolain (609/2015) muuttamisesta, jolla vahvistetaan ilmastolain ohjausvaikutusta. Valmistellaan uusi ilmastolain edellyttämä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU), jonka kustannustehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan osaltaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä sekä tuetaan samalla niiden toimeliaisuutta ja uusien työpaikkojen luomista.
Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelman suunnitelman mukaisesti. Ohjelma perustuu energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Vuonna 2021 toteutetaan ohjelmaa suunnitellusti mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista. Jatketaan yleisöviestintää, jossa herätetään kansalaisten kiinnostusta rakennusmateriaaleihin ja terveelliseen asumiseen ja mm. koulurakentamiseen.
Jatketaan toimia kokonaisvaltaiseen kiertotalouteen siirtymiseksi mm. Kiertotalousohjelman toimia toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen planeetan rajoissa materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.
Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) toimeenpanoa, jolla tehostetaan biomassojen ja jätevesien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä, edistetään haitta-aineita vähentävien menetelmien ja ravinteita kierrättävien yhteistyökokonaisuuksien syntymistä sekä ravinteiden kierrätyksen uudenlaisia ohjauskeinoja fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.
Ympäristönsuojelulain 182 a §:n mukaan valtion valvontaviranomainen voi ryhtyä välttämättömiin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, jos pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jos tarvittavien toimien suorittaminen ei kuulu pelastuslain nojalla pelastustoimintaan. Toimiin voidaan ryhtyä, jos toimien toteuttamista ei voida varmistaa tavanomaisessa hallintopakkomenettelyssä tai jos toiminnasta vastaavaa tahoa ei saada selville. Säännös tuli voimaan 1.1.2019.
Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
| 2021 talousarvio | 1 900 000 |
| 2020 talousarvio | 4 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 18 200 000 |
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 31 340 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 120 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Määrärahalla tehostetaan METSO-ohjelman toteutusta ja soiden suojelua sekä inventoidaan ja seurataan uhanalaisia ja luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä, perinnebiotooppeja sekä Natura-alueiden harjumetsiä. Tehdään puuttuvat Natura-alueiden tilan arvioinnit ja tarvittavia suunnitelmia. Toteutetaan luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Toimeenpannaan lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja käynnistetään pölyttäjäseuranta.
Määrärahaa käytetään pääosin Helmi-elinympäristöohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan etenkin soiden, lintukosteikkojen, perinnebiotooppien, pienvesien, metsäisten elinympäristöjen ja muiden uhanalaisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan myös luonnonsuojelua edistävän luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.
Maatalouden ympäristökorvausten kohdentamisen tueksi viedään päätökseen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi koko maassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Toteutetaan maa-ainesten kestävään käyttöön ja maa-ainesten ottoalueiden kunnostukseen liittyviä hankkeita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 31 340 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2020 talousarvio | 30 340 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 690 000 |
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 24 435 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
6) ympäristötiedon tuottamiseen
7) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon
9) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä
10) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun
12) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
13) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 2 500 000 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 5 390 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 4 125 000 |
| Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 2 350 000 |
| Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen | 1 200 000 |
| Kiertotalouden edistäminen | 620 000 |
| Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet | 5 910 000 |
| Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit | 2 340 000 |
| Yhteensä | 24 435 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään 7 890 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), pohjavesien ja pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi.
Määrärahasta käytetään ympäristöhallinnon tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan 4 125 000 euroa.
Määrärahasta käytetään 620 000 euroa kiertotalouden strategiseen edistämisohjelmaan ja muuhun kiertotalouden edistämiseen.
Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen. Määrärahasta 1 000 000 euroa käytetään vanhojen kaivannaisjätealueiden kohdetutkimuksiin ja riskinarviointiin (KAJAK-ohjelma).
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, uuden keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon, kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen sekä ilmastopaneelin toimintaan. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen kohdennetaan 5 000 000 euroa.
Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys: pilaantuneiden maiden kunnostus | -400 |
| Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen (HO 2019) | 200 |
| Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen | 4 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus: Vanhat kaivosalueet ja öljypilaantuneet alueet | 1 000 |
| Ravinteiden kierrätys -hanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 500 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | -500 |
| Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit (HO 2019) | 1 000 |
| Yhteensä | 3 800 |
| 2021 talousarvio | 24 435 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 3 700 000 |
| 2020 talousarvio | 20 635 000 |
| 2019 tilinpäätös | 18 175 000 |
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 60 142 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotooppien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha), % 1) | - | 15 | 45 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista, %1) | - | 62 | 65 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl1) | - | 150 | 25 |
| Hyvässä ja keskinkertaisessa kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet % | - | 74 | 80 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (kpl) | 8 180 000 | 8 300 000 | 8 400 000 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 305 | 314 | 322 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,38 | 4,42 | 4,43 |
1) Uusi mittari, joka ei ollut vielä käytössä vuonna 2019.
- — tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja
- — osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää
- — laatii NATA-arviointeja ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien kehittämisestä ja tietosisältöjen laadun parantamisesta
- — priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu- ja käyttöarvojen mukaan
- — ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä
- — vähentää retkeily- ja opastuspalveluiden korjausvelkaa
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 6 300 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys: Kolin kansallispuisto; pysäköintialue | -150 |
| Eduskunnan lisäys: kulttuurikohteiden korjausvelka | -900 |
| Eduskunnan lisäys: luontokohteiden kunnostus (useita eri kohteita) | -2 350 |
| Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) | 2 000 |
| Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennus ja perusnäyttelyn uudistus | -1 145 |
| Vallisaaren viemäritöiden aikaistus | 900 |
| Palkkausten tarkistukset | 465 |
| Yhteensä | -1 180 |
| 2021 talousarvio | 60 142 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2020 talousarvio | 61 322 000 |
| 2019 tilinpäätös | 36 347 000 |
60. Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 10 § ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin sekä pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla Öljysuojarahasto korvaa öljyvahingosta ja torjunta- ja ennallistamiskustannuksista sekä pelastustoimelle torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia.
| 2021 talousarvio | 4 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 18 542 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
5) Puurakentamisen ohjelmaan, jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä, aiheutuvien menojen maksamiseen
6) Kestävä kaupunki -ohjelmaan, jolla edistetään kestävää kaupunkikehitystä, aiheutuvien menojen maksamiseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 3 500 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 12 000 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen | 1 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Puurakentamisen ohjelma | 2 000 000 |
| Kestävä kaupunki -ohjelma | 1 500 000 |
| Yhteensä | 18 542 000 |
Määrärahasta käytetään 13 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.
Määrärahasta käytetään 2 000 000 euroa puurakentamisen ohjelman toteuttamiseen. Vuonna 2021 toteutetaan ohjelmaa suunnitellusti mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.
Määrärahasta käytetään 1 500 000 euroa Kestävä kaupunki -ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma vauhdittaa monialaista kestävää kaupunkikehittämistä pääpainonaan ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut. Vuonna 2021 toiminta painottuu kestävyyden johtamisen kehitystyöhön, uusia käytännön ratkaisuja testaavien kokeilujen toteutukseen, kestävän kaupunkikehityksen hyvien käytäntöjen laajemman käyttöönoton tukemiseen sekä kansainväliseen kokemusten vaihtoon.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 2 000 | 1 500 | 3 500 |
| Yhteensä | 2 000 | 1 500 | 3 500 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys: yhden vesistön kunnostus | -250 |
| Lahden kaupungin Euroopan ympäristövuosi -teemavuosi | -3 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | 3 000 |
| Yhteensä | -250 |
| 2021 talousarvio | 18 542 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 28 000 000 |
| 2020 talousarvio | 18 792 000 |
| 2019 tilinpäätös | 16 022 000 |
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 49 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 80 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2021 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua osana Helmi-ohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 25 000 000 euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaa vähintään 10 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vuoden 2021 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
| Menot yhteensä | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 49 630 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2020 talousarvio | 48 630 000 |
| 2019 tilinpäätös | 26 830 000 |
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 762 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 380 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 490 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 650 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 190 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 2 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 50 000 |
| Yhteensä | 1 762 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kehitysmaiden edustajien osallistuminen ympäristökokouksiin (siirto momentille 24.30.66) | -300 |
| Yhteensä | -300 |
| 2021 talousarvio | 1 762 000 |
| 2020 talousarvio | 2 062 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 826 000 |