Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten valtion mielisairaaloiden, lastensuojeluyksiköiden ja vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoista, sekä eräistä muista menoista.

Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion lastensuojeluyksiköiden tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on vastaavasti vankien terveydenhuollon järjestäminen.

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 018 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen

2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon ja kansainvälisen tasa-arvopalkinnon hallintoon liittyviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteet käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tehokkuus
  • — kehitetään yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa laskentatointa, kustannuslaskentaa ja muuta seurantaa mm. Kieku-tietojärjestelmän puitteissa ja hankintatointa Handi-periaatteiden mukaisesti
  • — maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus.
Tuotokset ja laadunhallinta
  • — toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia hallitusohjelman ohjelmia ja muita hankkeita
  • — valmistellaan ja toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa uudistusta
  • — lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä
  • — jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista
  • — vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet ja toimintamenojen supistuminen huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan.

Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Ministeriön johto 490 550 558
Johdon tuki 2 662 2 995 3 010
Kansainvälisten asioiden yksikkö 2 593 2 917 2 930
Viestintä 1 280 1 440 1 450
Hallinto 2 636 2 967 2 980
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto 1 756 1 976 1 990
Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto 2 683 3 019 3 030
Hyvinvointi- ja palveluosasto 11 873 13 293 14 400
Työ- ja tasa-arvo-osasto 5 009 5 637 5 670
Yhteensä 30 982 34 794 36 018

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 39 500 43 294 44 618
Bruttotulot 8 518 8 500 8 600
Nettomenot 30 982 34 794 36 018
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 898    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 905    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Covid-19 -epidemiaan liittyvän koordinaation, ohjauksen ja seurannan määräaikainen vahvistaminen (5 htv) 400
Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon toiminnan siirron huomioiminen VNK:sta STM:lle 500
Laajennettu hankintatuki (siirto momentille 23.01.01) -100
Lääketieteellisen, kansanterveyden, epidemiologisen, mikrobiologisen ja rokottamiseen liittyvän resurssien määräaikainen vahvistaminen (4 htv) 320
Siirto momentille 33.01.25 -500
Valmiusorganisaation määräaikainen vahvistaminen (6 htv) 480
Yhteensovittamiselimen toiminta -300
JTS-miljardin tuottavuussäästö -138
Palkkausten tarkistukset 892
Tasomuutos -330
Yhteensä 1 224

2021 talousarvio 36 018 000
2020 IV lisätalousarvio -1 035 000
2020 talousarvio 34 794 000
2019 tilinpäätös 31 989 000

04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen

2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen

4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin

5) mielenterveyslain 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.

Selvitysosa:Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti.

Valtion mielisairaaloille asetettavat tulostavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2021.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevaa tieteellistä tutkimustyötä tehdään ja hyödynnetään jatkuvasti. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Hoitoa kehitetään siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia vastaavaa moniammatillista työskentelyä sekä työnjohtoa. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset.

Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2019
toteutuma
htv 2020
arvio
htv 2021
arvio
htv
             
Toimintamenomääräraha 318 6 983 1 980 1
Liiketaloudelliset suoritteet 61 366 839 63 581 853 63 913 853
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 370 9 330 8 293 8
Yhteensä 62 054 854 64 894 862 65 186 862

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 62 054 64 894 65 186
Bruttotulot 61 736 63 911 64 206
Nettomenot 318 983 980
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 550    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 047    

Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/henkilötyövuodet) kehitys

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Niuvanniemen aikuisosastot 197,75 189,83 191,49
Niuvanniemen alaikäisten hoitoyksikkö 190,91 105,88 105,60
Vanhan Vaasan aikuisosastot 178,00 173,24 173,24

Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Niuvanniemen aikuisosastot 362,83 379,44 386,63
Niuvanniemen alaikäisten hoitoyksikkö 850,39 864,03 884,16
Vanhan Vaasan aikuisosastot 408,00 421,00 421,00

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 60 646 62 857 63 150
— muut tuotot 1 090 1 054 1 056
Tuotot yhteensä 61 736 63 911 64 206
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 61 832 64 620 64 912
— osuus yhteiskustannuksista 222 274 274
Kustannukset yhteensä 62 054 64 894 65 186
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -318 -983 -980
Kustannusvastaavuus, % 99 98 99

Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Hoitopotilaiden hoitovuorokausia (aik.os) 145 455 145 017 141 914
Mielentilatutkimushoitovuorokausia (aik.os.) 5 274 4 626 4 618
Mielentilatutkimuksia (aik.os.) 81 69 69
Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 583 4 575 4 563
Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 73 110 110
Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 1 2 2
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön kehittämisessä voimavaroja suunnataan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, jonka keskeisiä teemoja ovat muun muassa psykologisten valmiuksien koulutukset, biologiset ja farmakologiset koulutukset sekä pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus. Koulutuksen rahoitus tulee pääosin maksullisen toiminnan tuotoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -1
Yhteensä -3

2021 talousarvio 980 000
2020 talousarvio 983 000
2019 tilinpäätös 815 357

05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen

2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen

3) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen

4) koulukotien ja vankilan perheosaston yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

5) koulukotioppilaille tarkoitetun kuukausirahan ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun ateriakorvauksen maksamiseen

6) koulukotien toimitilojen kehittämiseen.

Selvitysosa:Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen maksettavat korvaukset perustuvat lastensuojelulakiin (417/2007) ja sosiaalihuoltolakiin (1301/2014).

Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein.

Valtion koulukodeille asetettavat tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Opetushallituksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2021.

Vaikuttavuus

Valtion koulukotitoiminnan vaikuttavuutta lisätään hallinnollisen rakenteen konsernin omaisuutta kehittämällä sekä uudistamalla palvelujen tuottamisen toiminnallisia ja fyysisiä rakenteita. Vaikeasti käytöshäiriöisten, päihdeongelmaisten sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten tarpeita vastaavia palveluita kehitetään lastensuojelun, terveydenhuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen integroituna kokonaispalveluna, turvaamalla määrällisesti riittävät henkilöstöresurssit sekä jatkuvalla henkilöstön erityisosaamista vahvistavalla koulutuksella. Koulukotien tutkimus- ja kehittämistyö ohjaa ja todentaa toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tutkimus- ja kehittämishankkeista saaduilla tiedoilla vaikutetaan lastensuojelun kehittämiseen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään hyödyntäen sähköistä laadunhallintajärjestelmää sekä asiakasjärjestelmään sisältyvää vaikuttavuusmittaria. Vankilan perheosastolla turvataan sijoitettujen lasten mahdollisuus turvallisiin varhaisen vuorovaikutuksen kokemuksiin sekä hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Perheosaston työn vaikuttavuutta seurataan muun muassa asiakaspalautetta keräämällä ja toimintaa kehitetään palvelujen ostajien eli kuntien muuttuvia tarpeita vastaavaksi.

Koulukotien toimitiloille asetetaan palveluiden erityisyydestä johtuvat korkeat terveellisyyden, turvallisuuden terapeuttisuuden ja kestävyyden laatuvaatimukset. Koulukotien uusi toimitilakonsepti on kehitetty vastaamaan näihin tarpeisiin. Sekä suomen- että ruotsinkielisen palvelun turvaaminen edellyttää perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden toteuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset.

Valtion koulukotien rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2019
toteutuma
htv 2020
varsinainen
talousarvio
htv 2021
esitys
htv
             
Toimintamenomääräraha 556 - 531 - 1 118 -
Liiketaloudelliset suoritteet (sisältää opetushallituksen rahoitusosuuden) 23 785 328 24 129 356 24 709 356
Yhteensä 24 341 328 24 660 356 25 827 356

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 24 341 24 660 25 827
Bruttotulot 23 785 24 129 24 709
Nettomenot 556 531 1 118
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 556    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 601    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 22 664 23 029 23 609
— muut tuotot 2 360 2 400 2 400
Tuotot yhteensä 25 024 25 429 26 009
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 1 239 1 300 1 300
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 22 690 23 189 24 356
— osuus yhteiskustannuksista 1 651 1 471 1 471
Kustannukset yhteensä 24 341 24 660 25 827
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 593 769 182
Kustannusvastaavuus, % 103 103 101

Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 100 % niiden kustannuksista. Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen:

Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Hoitovuorokausi 34 998 32 456 32 456
Hoitovuorokausi erityisessä huolenpidossa 8 749 8 148 8 148
Koulupäivä 20 019 19 703 19 703
Jälkihuoltovuorokausi 2 400 1 500 1 500
Vankilan perheosasto 1 704 2 400 2 400
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vankilan perheosaston toimintamenot 600
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -11
Yhteensä 587

2021 talousarvio 1 118 000
2020 talousarvio 531 000
2019 tilinpäätös 601 000

06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) vankiterveydenhuollon palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) ostopalveluna hankittavien vankien terveydenhoidon palvelujen maksamiseen siltä osin kuin ne eivät sisälly erilliseen arviomäärärahaan

3) vankiterveydenhuollon yleishallinnosta (sisältäen talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä tukipalvelut) ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

4) vankiterveydenhuollon ja sen toimintaympäristön kehittämiseen

5) tieteellisestä tutkimustyöstä aiheutuneiden menojen maksamiseen

6) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen.

Selvitysosa:Vankiterveydenhuollon yksikkö vastaa vankien terveyspalvelujen järjestämisestä. Vankiterveydenhuollon yksikkö tuottaa itse pääosan perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluista. Erikoissairaanhoidon ja päivystyksen palvelut hankitaan pääosin ostopalveluina, jotka katetaan arviomäärärahasta. Vankiterveydenhuollon yksikön tuloina otetaan huomioon sen maksullisesta palvelutoiminnasta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolien kanssa saatavat tulot.

Vaikuttavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjauksessaan asettanut vankiterveydenhuollolle tavoitteita, joilla mm. pyritään lisäämään entisestään vankien saamien terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja laatua, tiivistämään yhteistyötä vankiloiden psykologien, sosiaali- ja päihdetyön tekijöiden kanssa sekä varmistamaan hoidon jatkuvuus vangin vapautumisen jälkeen.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 19 725 19 491 20 623
Bruttotulot 287 219 218
Nettomenot 19 438 19 272 20 405
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 767    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 434    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tupakoinnin täyskiellosta aiheutuvat lisämenot 250
Ulkopuoliset terveyspalvelut ja kasvavat lääkekustannukset 500
Palkkausten tarkistukset 388
Tasomuutos -5
Yhteensä 1 133

2021 talousarvio 20 405 000
2020 talousarvio 19 272 000
2019 tilinpäätös 19 105 000

07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 714 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava muutoksenhakuelin, joka toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea, eläkkeen saajan asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, elatustukea, sotilasavustusta, äitiysavustusta, sairausvakuutusta, takuueläkettä, vammaisten tulkkauspalvelua, ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vuorottelukorvausta, työttömyyskassan jäsenyyttä, aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendiä, palkkaturvaa, työnantajan omavastuumaksua ja työttömyysvakuutusmaksun perintää koskevissa asioissa. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa käsitellään lainvoimaisten päätösten poistamista koskevat hakemukset samoissa asiaryhmissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Tuottavuus ja taloudellisuus      
Päätöksen hinta (euroa/ratkaisu) 204 204 204
Työn tuottavuus (ratkaisu/htv) 398 402 402
       
Tulokset ja laadunhallinta      
Käsittelyaika (ka/kk) 7,3 6,5 6,0
Muutosaste vakuutusoikeudessa 6,8 <15 <15
VMBaro:n tulokset (indeksi) 3,3 >3,5 >3,5
Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) 4,8 <7,5 <7,5
Eläköitymisen keski-ikä (vuotta) 64 >64,5 >64,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 207
Yhteensä 207

2021 talousarvio 8 714 000
2020 talousarvio 8 507 000
2019 tilinpäätös 8 334 000

25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-palvelujen (kansallinen potilastietojen sähköinen arkistointipalvelu, reseptikeskus, kansallinen sosiaalihuollon arkistointipalvelu sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselu- ja asiointipalvelu, potilaan tiedonhallintapalvelu, lääkemääräysten kirjoituspalvelu ja kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen ja tietovarannon) kehittämiseen, sellaisten jatkuvien tehtävien ja ylläpidon kustannusten kattamiseen, joita ei voida periä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta tai apteekeilta käyttömaksuina sekä Kanta-palveluihin liittyvien kansallisen määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (Kela)

2) muiden viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen

3) valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (STM, THL)

4) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaation toteutumisen arviointiin ja seurantaan (STM).

Selvitysosa:Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen toteuttaminen ja toteutuksia varten tarvittavien määrittelyjen laatiminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti. Uusien toiminnallisuuksien ja tietosisältöjen kehittämiseen tähtäävien kehittämishankkeiden lisäksi myös palveluiden tekninen infrastruktuuri, palveluiden jatkuvuuden varmistaminen ja tietoturva edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on lakisääteisiä tehtäviä kuten raportointi valvontaviranomaisille sekä kansainvälisiä tehtäviä, joita ei voida rahoittaa käyttäjien maksamilla käyttömaksuilla.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös valtionavun maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä tarvittaessa muille tahoille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin selkiyttämiseen ja tehostamiseen. Valtionapuviranomaisina voivat toimia THL ja STM.

Määrärahaa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaatiokehityksen arviointien ja seurannan toteuttamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 33.01.01 500
Yhteensä 500

Momentin nimike on muutettu.


2021 talousarvio 10 400 000
2020 IV lisätalousarvio 500 000
2020 III lisätalousarvio 6 000 000
2020 II lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 9 900 000
2019 tilinpäätös 7 000 000

29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 271
Yhteensä 271

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 19 500 000
2020 talousarvio 19 229 000
2019 tilinpäätös 19 430 441

66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 262 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa muun muassa Suomen jäsenmaksusta WHO:lle, jonka rahoituksesta 25 % katetaan jäsenmaksuilla ja loppu jäsenmaiden vapaaehtoisrahoituksella. WHO:lta on edellytetty vahvempia toimia maiden taloutta ja turvallisuutta horjuttavien pandemioiden ja kriisien yhteydessä. Suomen rooli vaikuttaa järjestössä meneillään oleviin uudistuksiin korostuu vuosina 2018—2021 hallintoneuvostojäsenyyden myötä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition (CEPI) ja Kansainvälisen rokotusinstituutin (IVI) jäsenmaksut 1 500
Muiden jäsenmaksujen tarkentuneet maksut -283
Yhteensä 1 217

2021 talousarvio 5 262 000
2020 II lisätalousarvio 5 500 000
2020 I lisätalousarvio 5 000 000
2020 talousarvio 4 045 000
2019 tilinpäätös 4 095 000