Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä korostuu COVID-19 pandemian myötä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (18 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2021 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö siirtyi valtioneuvoston kanslialta sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Joka toinen vuosi jaettavaan palkintoon on varattu 500 000 euroa vuosille 2021 ja 2023. Ammattikorkeakouluopiskelijoille on tarjolla samansisältöiset opiskeluterveydenhuollon palvelut kuin yliopisto-opiskelijoille vuodesta 2021 alkaen. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuodelle 2021. Vankilan perheosaston toimintaa vahvistetaan 600 000 eurolla vuodesta 2021 alkaen. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin kasvaa 23,55 milj. euroon. THL:n toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 0,7 milj. euron lisäystä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnalle ja väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen. Poikkihallinnollisen lapsistrategian valmisteluun on varattu 2,0 milj. euroa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelman toteutusta jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Seurantaindikaattori 2016—2021

  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
— Miehet 8 610 8 514 8 5501) 8 5701) 8 600 8 620
— Naiset 4 166 4 190 4 2001) 4 2101) 4 240 4 250
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 31,0 29,0 28,1 271) 27 26
— Naiset 30,1 27,4 27,0 261) 26 25
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Miehet .. 13,9 141) 14,7 15 15
— Naiset .. 23,4 251) 26,8 27 27
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 55,4 54,5 60,9 621) 62 63
— Naiset 58,1 60,5 66,1 671) 67 68
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Kokoaikaiselle 16 080 15 145 16 560 15 2501) 15 140 15 000
— Osa-aikaiselle 5 224 5 594 5 585 6 7001) 6 800 6 900
— Alle 25-v. 2 108 1 933 2 145 2 0001) 2 100 2 200
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Miehet 24,8 26,2 24,5 241) 23,5 23
— Naiset 26,6 23,4 21,9 211) 20,5 20
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Miehet 15,1 12,3 10,5 111) 11 10,3
— Naiset 16,4 12,2 11,5 111) 11 11,3
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta 41 42 43 431) 43 43
Työpaikkatapaturmataajuus 28,4 29,0 29,11) 29 29 29
Vesiepidemioiden lkm 3 1 2 4 2 2
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 905 9 546 9 886 9 8501) 9 930 9 850
— Uhrina mies, % 29,2 29,8 30,9 301) 31 31
— Uhrina nainen, % 70,8 70,2 69,1 701) 69 69
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v. 65,1 66,0 67,5 68,5 66,0 65,8
20—70-v. 66,8 67,6 69,6 70,6 69,2 69,3
55—64-v. 61,4 62,6 65,4 66,4 64,9 65,1
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta 4,7 4,0 2,9 2,4 2,9 3,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle 61,1 61,2 61,3 61,5 61,5 61,6
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 11,5 12,1 11,8 11,91) 11,5 11,5
— Alle 18-v. 10,2 11,1 10,5 10,61) 10,5 10,5
— Palkansaajat 1,4 1,7 1,7 1,91) 1,8 1,8
— 65+ 12,4 13,3 14,6 14,61) 13,5 13,5
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä .. 16,9 171) 171) 20 20
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,5 2,8 2,9 2,8 2,9 2,9
— Tulottomat kotitaloudet, lkm .. 41 377 39 158 38 474 39 000 40 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Miehet 22,9 19,0 16,71) 191) 22 22
— Naiset 31,4 27,8 25,21) 251) 28 28
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,4 1,4 1,5 1,41) 1,4 1,5
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista .. .. 36,6 371) 37 37
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 9,4 9,4 9,3 9,21) 9 9
— Naiset 7,0 6,7 6,4 6,71) 7 7
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Miehet 3,8 4,2 4,4 4,9 4,5 4,6
— Naiset 7,3 8,2 8,6 9,4 8,8 8,9
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 10,4 7,9 9,0 91) 9 9
— Naiset 14,4 10,7 11,6 121) 12 12
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 58,2 57,3 50,6 521) 52 52
— Naiset 51,8 54,9 51,6 531) 52 52
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 93,5 93,6 93,8 93,91) 94,0 94,1
— Naiset 89,2 89,5 89,7 89,81) 89,9 90,0
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 55,3 55,0 55,9 61,5 ..2) ..2)
— Miehet 53,9 53,9 55,4 60,3 ..2) ..2)
— Naiset 56,3 55,8 56,2 62,3 ..2) ..2)
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. 15,8 151) 17 16
— Miehet .. .. 13,9 141) 15 14
— Naiset .. .. 17,3 171) 19 17
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm 1 837 1 317 1 734 1 7001) ..2) ..2)
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 94,5 93,6 93,1 94,1 90 91

1) Arvio

2) Kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsy vaikeutuu koronaepidemian vuoksi. Valtioneuvosto on 17.3.2020 antanut asetuksen valmiuslain 86, 88, 93—95 ja 109 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta, joka sisältää mahdollisuuden soveltaa valmiuslain 88 § 1 momentin 1) kohtaa koko valtakunnan alueella. Edellä mainitun kohdan soveltamiseen liittyvä asetus kunnan oikeudesta poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista on annettu 17.3.2020, ja se on voimassa 13.4.2020 asti.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto 91 370 97 261 102 397 5 136 5
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 989 34 794 36 018 1 224 4
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 815 983 980 -3 0
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 601 531 1 118 587 111
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 105 19 272 20 405 1 133 6
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 334 8 507 8 714 207 2
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) 7 000 9 900 10 400 500 5
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 430 19 229 19 500 271 1
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 095 4 045 5 262 1 217 30
02. Valvonta 65 072 73 675 81 252 7 577 10
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 587 14 235 14 794 559 4
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 340 12 028 14 132 2 104 17
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 752 5 104 5 351 247 5
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 775 26 167 26 934 767 3
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 500 5 200 3 200 -2 000 -38
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 0
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 10 118 10 941 11 841 900 8
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 87 232 104 231 99 316 -4 915 -5
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 083 54 787 59 272 4 485 8
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) 5 075 7 000 5 000 -2 000 -29
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 0 10 000 8 000 -2 000 -20
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23 222 24 042 23 042 -1 000 -4
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 4 852 8 402 4 002 -4 400 -52
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 192 389 4 276 700 4 487 757 211 057 5
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha) 9 954 1 611 400 1 596 500 -14 900 -1
(51.) Lapsilisät (arviomääräraha) 1 346 300 0
(52.) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 725 0
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 13 800 16 100 16 500 400 2
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 477 300 1 485 400 1 580 400 95 000 6
(55.) Elatustuki (arviomääräraha) 209 916 0
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 47 634 50 800 56 500 5 700 11
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 693 000 672 700 768 800 96 100 14
(58.) Määräaikainen covid-19 epidemiakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 0
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 392 760 440 300 469 057 28 757 7
20. Työttömyysturva 2 159 364 2 234 266 2 815 869 581 603 26
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 24 054 28 366 28 366 0
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 714 892 745 400 991 000 245 600 33
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 417 586 1 457 500 1 792 700 335 200 23
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 2 832 3 000 3 803 803 27
30. Sairausvakuutus 2 408 603 1 975 800 2 140 300 164 500 8
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 2 408 603 1 975 800 2 140 300 164 500 8
40. Eläkkeet 4 590 709 4 953 071 5 044 200 91 129 2
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 59 300 59 000 58 400 -600 -1
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 706 003 729 900 737 500 7 600 1
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 293 200 328 700 418 000 89 300 27
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 9 246 12 571 13 900 1 329 11
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 050 13 600 13 400 -200 -1
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 509 911 3 809 300 3 803 000 -6 300 0
50. Veteraanien tukeminen 211 134 322 678 241 334 -81 344 -25
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 682 1 050 1 050 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 9 104 12 000 9 900 -2 100 -17
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 63 919 62 000 48 600 -13 400 -22
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 27 762 25 000 16 000 -9 000 -36
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 2 500 2 080 -420 -17
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 45 20 16 -4 -20
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 500 2 500 1 260 -1 240 -50
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 71 638 38 000 30 400 -7 600 -20
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 8 8 0
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) 34 376 179 600 132 020 -47 580 -26
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 196 070 304 326 2 052 097 1 747 771 574
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 350 350 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 263 1 600 2 800 1 200 75
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 23 800 25 000 25 000 0
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) 92 693 96 000 96 000 0
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 12 433 15 200 15 200 0
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 3 000 1 400 65 800 64 400 4600
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 562 82 17
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 211 5 346 2 000 -3 346 -63
(38.) Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 0
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19 kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 660 000 1 660 000 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 97 410 122 900 25 490 26
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 28 990 28 990 27 835 -1 155 -4
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 19 550 22 550 23 550 1 000 4
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 950 3 050 3 000 -50 -2
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 7 100 6 950 7 100 150 2
(65.) Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 2 v) 1 100 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 35 218 37 473 37 773 300 1
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 28 990 30 640 30 940 300 1
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 650 545 545 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 550 460 460 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 200 2 000 2 000 0
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 928 928 928 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 144 244 143 040 138 390 -4 650 -3
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 123 954 122 750 117 000 -5 750 -5
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 900 1 900 1 900 0
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 250 250 350 100 40
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 18 140 18 140 19 140 1 000 6
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 363 289 380 000 362 440 -17 560 -5
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 363 289 380 000 362 440 -17 560 -5
Yhteensä 14 544 694 14 902 521 17 603 125 2 700 604 18
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 712 3 683 3 808    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2021 maksullisen toiminnan osuus on 1 272 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 244 henkilötyövuotta.