Talousarvioesitys 2021

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 925 km, rataverkon pituus 5 924 km ja vesiväylien pituus 16 338 km vuoden 2019 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

	2019	2020 arvio	2021 arvio

Tie	14 975	14 222	14 135
Radat	4 763	4 501	4 624
Vesiväylät	250	221	222
Yhteensä	19 988	18 944	18 981

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2019 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Perusväylänpito (20)	1 065,4	1 422,5	1 363,9
Tulot	57,6	50,3	50,3
— Ratamaksu	51,0	45,0	47,0
— Muut tulot	6,6	5,3	3,3
Menot	1 123,0	1 472,8	1 414,2
Kunnossapito	775,5	792,7	833,7
— Hoito	390,2	394,5	423,0
— Jäänmurto	57,6	64,0	62,0
— Korjaus	327,7	334,2	348,7
Parantaminen ja suunnittelu	56,5	190,5	88,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit	33,1	158,3	62,3
— Suunnittelu	23,4	32,2	26,1
Liikennepalvelut	191,0	189,6	193,1
— Liikenteen ohjaus ja informaatio	141,0	139,6	142,1
— Maantielauttaliikenne	50,0	50,0	51,0
Korjausvelan vähentäminen	100,0	300,0	300,0
Avustukset (30, 31)	83,4	176,5	85,1
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30)	61,9	138,7	67,7
Eräät avustukset (31)	21,5	37,8	17,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79)	450,8	499,0	572,9
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)	16,4	35,0	35,0
Väyläverkon kehittäminen (77)	329,3	351,2	422,1
Elinkaarirahoitushankkeet (79)	105,1	112,8	115,8
Nettomenot yhteensä	1 599,6	2 098,0	2 021,9

Bruttomenot yhteensä	1 657,2	2 148,3	2 072,2

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

	2019 toteutuma	2020 arvio	muutos	2021 arvio	muutos

Väylämaksuilla katettava toiminta
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia	100 309	102 516	2,2 %	104 771	2,2 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa	52 166	50 160	-3,9 %	48 100	4,1 %
Muut tuotot, 1 000 euroa	484	416	-14,0 %	155	-62,7 %
Kustannukset, 1 000 euroa	93 412	97 339	4,2 %	105 300	8,2 %
Kustannusvastaavuus	56,4 %	52,0 %	-4,4 %-yks.	45,7 %	6,3 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 363 904 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 100 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla	70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki	59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 3,3 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)

	2019 toteutuma			2020 varsinainen talousarvio			2021 esitys
	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot

Tienpito	527	-	527	742	-	742	700	-	700
Radanpito	366	57	309	492	49	443	473	49	424
Vesiväylänpito	89	1	88	99	1	98	99	1	98
Liikenteen ohjaus ja informaatio	141	-	141	140	-	140	142	-	142
Yhteensä	1 123	58	1 065	1 473	50	1 423	1 414	50	1 364

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Elvytystoimenpiteet	18 400
ELYjen liikenneresurssien lisääminen, ostopalveluiden väheneminen (siirto momentille 32.01.02)	-900
Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu	-10 000
Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot	-52
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77)	3 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen	-12 950
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03)	-1 700
Korjausvelan vähentäminen	25 000
Korjausvelan vähentäminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen	-40 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen)	-10 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus	-1 400
Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut	2 741
Määrärahatason tarkistus tekniseen kehykseen	7 000
Raskaan liikenteen ajoneuvojen etäpunnitusjärjestelmä	700
Siirto momentille 31.01.03	-2 500
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (7 htv) (siirto momentilta 32.01.02)	504
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen	-12 000
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen)	10 000
Tasomuutos	-34 409
Yhteensä	-58 566

2021 talousarvio	1 363 904 000
2020 IV lisätalousarvio	56 250 000
2020 talousarvio	1 422 470 000
2019 tilinpäätös	1 105 741 000

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 67 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie ja Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 1. ja 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen	23 620 000
Raide-Jokeri pikaraitiotie	30 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema	2 040 000
Turun raitiotie	1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot	1 000 000
Tampereen raitiotie 1. vaihe	2 898 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe	6 600 000
Yhteensä	67 658 000

Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden ja lähijunaliikennealueiden varikoiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Turun raitiotien suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

2) Lähijunaliikennealueen varikoiden suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 3 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa. Länsimetron liityntäpysäköintiä tehdään aiemmin suunnitellun 1 600 sijasta 1 300 autolle. Alun perin liityntäpysäköintiin varattua rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi laadukkaaseen, myös talvipyöräilyä paremmin tukevan, pyöräpysäköinnin lisäkapasiteetin rakentamiseen Länsimetron asemille.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2021	2022	2023	Yhteensä vuodesta 2021 lähtien

Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti	23 620	12 000	-	35 620
Raide-Jokeri pikaraitiotie	30 000	18 200	-	48 200
Vantaan pikaraitiotie	2 040	1 880	1 880	5 800
Lähijunaliikennealueen varikot	1 000	1 000	1 000	3 000
Turun pikaraitiotie	1 500	1 500	1 500	4 500
Tampereen raitiotie, 1. vaihe	2 898	-	-	2 898
Tampereen raitiotie, 2. vaihe	6 600	7 800	5 400	19 800
Yhteensä	67 658	42 380	9 780	119 818

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Ajoitusmuutos (Länsimetro)	-11 950
Lähijunaliikenteen varikot	1 000
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti, indeksin noususta johtuva kustannusten tarkentuminen	2 820
Länsimetron ajoitusmuutos	-60 799
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 1. vaihe	-17 750
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 2. vaihe	-15 950
Määrärahatason tarkistus (Länsimetro)	3 549
Tampereen raitiotie	8 928
Tampereen raitiotien ajoitusmuutos	7 620
Tampereen raitiotien kustannusten jaksotuksen muutos	7 950
Turun raitiotie	1 500
Vantaan raitiotie	2 040
Yhteensä	-71 042

2021 talousarvio	67 658 000
2020 IV lisätalousarvio	4 480 000
2020 talousarvio	138 700 000
2019 tilinpäätös	30 480 000

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	3 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	13 000 000
Yhteensä	17 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen)	-11 400
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (lentoasemat ja lentopaikat)	-2 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (yksityistiet)	-7 000
Yhteensä	-20 400

2021 talousarvio	17 400 000
2020 IV lisätalousarvio	18 000 000
2020 talousarvio	37 800 000
2019 tilinpäätös	4 500 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

2021 talousarvio	34 997 000
2020 talousarvio	34 997 000
2019 tilinpäätös	16 388 315

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 422 113 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 33 750 000 euroa

2) hankkeeseen Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 26 500 000 euroa

3) hankkeeseen Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 15 000 000 euroa

4) hankkeeseen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 200 000 euroa

6) hankkeeseen Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa.

Hankkeen 1) määrärahan käytön edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 2)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	10 500 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
Oritkarin kolmioraide	15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
Espoon kaupunkirata	137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen	62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu	3 000 000
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	174 000 000

Selvitysosa:Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Turun ratapihan kehittäminen kaupungin maankäytön kehittämishankkeet huomioiden. Turun ratapihan parantaminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraide mahdollistavat esteettömien henkilölaiturien rakentamisen sekä ratapihan häiriöiden vähentämisen ja liikenteen täsmällisyyden parantamisen. Hanke sisältää Turun ratapihan varikkotoimintojen siirron Heikkilän ratapihalle sekä Heikkilän ratapihan lisäraiteiden, Kupittaa—Turun asema kaksoisraiteen, Aurajoen siltojen sekä Turun aseman neljän laituriraiteen ja laiturien rakentamisen.

Hankkeen kustannusarvio on 67,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen valtion osuus on puolet 33,75 milj. euroa ja Turun kaupungin osuus 33,75 milj. euroa.

Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen

Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetuskustannussäästöt. Hankkeessa Kemin Ajoksen väylä syvennetään 12,0 metrin kulkusyvyyteen tekemällä syventämisen vaatimat ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman mukaan 26,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Kemin sataman nykyliikenteellä hankkeen hyötykustannussuhde on 0,13. Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi arvioidaan 5,8, mikäli Kemiin suunniteltu biotuotetehdas toteutuu ja sen toteutuvat sellukuljetusmäärät ovat 1,1 milj. tn/vuosi.

Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä Oulu—Kemi -rataosan välityskyky vastaamaan elinkeinoelämän kuljetuksien tarpeita, mikä tehostaa kuljetuksia ja alentaa kuljetuskustannuksia. Hankkeessa rakennetaan Oulun ja Kemin välille uusia kohtausraiteita.

Hankkeen kustannusarvio on 15,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen

Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen vesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla pidemmät alukset Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Hankkeessa pidennetään kanavasulkuja 11 metrillä uusimalla ja siirtämällä sulkujen yläportit.

Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen -hankkeen kustannusarvio on 90,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankearvioinnin hyöty-kustannuslaskelman HK-suhde on 0,52—0,59 riippuen kanavan liikennekauden pituudesta.

Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hankkeessa rakennetaan nykyisille ohituskaistoille keskikaiteet, eritasoliittymä, uutta valaistusta ja riista-aitoja. Lisäksi tehdään yksityistiejärjestelyitä, ajosuuntajärjestelyitä sekä levennetään ajorataa ja luiskia loivennetaan.

Hankkeen kustannusarvio on 21,2 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on edistää junaliikenteen sujuvuutta mm. nopeusrajoituksia ja mäkeenjääntiriskejä vähentämällä, parantaa radan välityskykyä sekä edistää radan elinkaaritehokasta kunnossapitoa. Toimenpiteet sisältävät esim. vaihteiden vaihtamista sekä vaihde- ja raidemuutoksia, pieniä nopeudennostokohteita sekä ratarakenteiden uusimista.

Hankkeen kustannusarvio on 19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2021 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	64,0	22,4	25,0	16,6
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017/LTA 2018	2021	143,0	126,1	16,9	-
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0	103,0	18,0	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0	108,0	25,5	5,5
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	IV LTA 2020	2021	8,2	2,5	5,7	-
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	IV LTA 2020	2021	5,0	0,1	4,9	-
Vt 25 Lepin liittymän alikulku	IV LTA 2020	2021	3,0	1,0	2,0	-
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	IV LTA 2020	2021	10,5	6,5	4,0	-
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	IV LTA 2020	2022	25,0	2,0	8,0	15,0
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	IV LTA 2020	2022	15,0	0,5	7,5	7,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	IV LTA 2020	2022	27,1	0,7	16,0	10,4
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	IV LTA 2020	2023	26,0	1,0	7,0	18,0
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	IV LTA 2020	2022	20,0	4,0	11,0	5,0
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	IV LTA 2020	2023	30,0	3,0	12,0	15,0

Ratahankkeet
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen	TA 2020	2023	62,0	3,0	27,0	32,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2024	98,0	38,0	38,0	22,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0	5,5	20,0	29,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0	21,0	20,0	33,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0	111,2	53,8	-
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	IV LTA 2020	2024	11,0	2,0	2,0	7,0
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	IV LTA 2020	2022	8,0	0,2	0,8	7,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	IV LTA 2020	2023	30,0	0,5	2,0	27,5
Oritkarin kolmioraide	IV LTA 2020	2022	15,6	1,6	7,0	7,0
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	IV LTA 2020	2027	273,0	5,0	15,0	253,0
Espoon kaupunkirata	IV LTA 2020	2024	137,5	1,0	5,0	131,5
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	IV LTA 2020	2022	23,0	1,0	10,0	12,0
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	IV LTA 2020	2023	81,0	1,0	10,0	70,0
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	IV LTA 2020	2023	10,5	1,0	4,0	5,5

Vesiväylähankkeet
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	IV LTA 2020	2022	5,0	0,1	0,2	4,7

Yhteiset väylähankkeet
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		18,0	4,0	5,0	9,0
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	IV LTA 2020		5,0	0,1	1,4	3,5
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	IV LTA 2020		0,6	0,2	0,4	-
Muu kehittämisen hankesuunnittelu				-	7,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 709,0	577,2	392,1	746,7

Uudet väylähankkeet
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen	TA 2021	2024	33,8		2,5	31,3
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen	TA 2021	2023	26,5		13,0	13,5
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen	TA 2021	2024	90,0		1,5	88,5
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen	TA 2021	2023	21,2		5,0	16,2
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe	TA 2021	2023	19,0		7,0	12,0
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet	TA 2021	2023	15,0		1,0	14,0
Uudet väylähankkeet yhteensä			205,5		30,0	175,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 914,5	577,2	422,1	922,2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2021	2022	2023	2024—	Yhteensä vuodesta 2021 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	385 113	321 200	156 500	269 000	1 131 813
Uudet väylähankkeet	30 000	71 000	75 450	29 000	205 450
Menot yhteensä	415 113	392 200	231 950	298 000	1 337 263

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 430 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aiemmista päätöksistä johtuva määrärahatarpeiden muutos	28 500
Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio	2 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	12 000
Espoon kaupunkirata	5 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	400
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	15 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	800
Kemin Ajoksen meriväylä	13 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	-200
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	4 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	10 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	5 700
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	4 900
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	2 000
Määrärahatarpeen muutos	-107 987
Oritkarin kolmioraide	7 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet	1 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	10 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	1 400
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen	1 500
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	200
Siirto momentilta 31.01.88	15 700
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe	7 000
Turun ratapihan kehittäminen	2 500
Valtatie 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	8 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	7 500
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	4 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111 liittymän kohdalla, Karjaa	2 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottoritie	-31 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	11 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	7 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen	5 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	16 000
Yhteensä	70 913

2021 talousarvio	422 113 000
2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 115 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2021 momentilta rahoitetaan viittä elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2021 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Keskeneräiset elinkaarihankkeet
E18 Muurla—Lohja	LTA I 2004	2008	700,0	473,1	26,8	200,1
E18 Koskenkylä—Kotka	TA 2010	2014	650,0	354,8	50,0	245,2
E18 Hamina—Vaalimaa	TA 2014/LTA IV 2019	2018	550,0	120,0	30,0	400,0
Hailuodon kiinteä yhteys	TA 2018/LTA IV 2019	2021	147,0	10,0	7,0	130,0
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto	LTA IV 2020		30,0	1,0	2,0	27,0
Yhteensä			2 077,0	958,9	115,8	1 002,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2021	2022	2023	2024—	Yhteensä vuodesta 2021 lähtien

Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset	115 800	115 000	115 000	772 303	1 118 103

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 310 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hailuodon kiinteä yhteys	3 000
Yhteensä	3 000

2021 talousarvio	115 800 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	112 800 000
2019 tilinpäätös	118 000 000