Talousarvioesitys 2021
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 792 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 1 344 500 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -405 000 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 429 800 000 |
| — kulukorvaukset | 81 500 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 700 000 |
| — korotusosa | 24 500 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 1 477 000 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 322 300 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 52 700 000 |
| — korotusosa | 5 700 000 |
| — kulukorvaus | 4 200 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -214 300 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 170 600 000 |
| Perusturvan palkkatuki | 145 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 100 000 |
| Yhteensä | 1 792 700 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkatuki (siirto momentille 33.20.50) | -35 000 |
| Tarvearvion muutos | 370 200 |
| Yhteensä | 335 200 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 1 792 700 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 91 900 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 664 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 457 500 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 417 585 672 |