Talousarvioesitys 2021
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2021 hyväksyä sitoumuksia 361 284 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen. Lisäksi mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2021.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Tutkitun tiedon media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
- — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| — aloittaneet | 32 610 | 33 255 | 34 224 | 38 800 | 35 900 |
| — tutkinnot | 23 166 | 24 504 | 24 315 | 24 500 | 24 600 |
| — opiskelijamäärä | 127 728 | 127 032 | 126 276 | 131 500 | 132 500 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
| — aloittaneet | 4 962 | 5 226 | 5 331 | 7 000 | 7 000 |
| — tutkinnot | 2 754 | 3 117 | 3 324 | 3 500 | 3 700 |
| — opiskelijamäärä | 12 198 | 13 368 | 14 139 | 16 400 | 16 400 |
| Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
| — uudet opiskelijat | 20 265 | 21 759 | 22 089 | 25 300 | 24 300 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 893 | 13 461 | 13 413 | 13 800 | 14 200 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 910 | 15 162 | 16 098 | 16 200 | 16 300 |
| — opiskelijamäärä | 133 608 | 134 085 | 134 340 | 138 000 | 140 000 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 749 | 1 782 | 1 716 | 1 730 | 1 760 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| T&K-menojen BKT-osuus (%) | 2,87 | 2,72 | 2,73 | 2,74 | 2,71 | . | . |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| Myöntämisvaltuus TA:n mukaisesti | |||||||||
| Vuosi | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
| 2013 | 302,6 | 0,7 | |||||||
| 2014 | 280,0 | 1,9 | 0,5 | ||||||
| 2015 | 318,8 | 15,6 | 3,6 | 0,5 | |||||
| 2016 | 338,4 | 54,8 | 16,2 | 3,3 | 0,5 | ||||
| 2017 | 348,3 | 87,2 | 56,4 | 18,1 | 3,5 | 0,5 | |||
| 2018 | 343,3 | 90,2 | 89,0 | 59,3 | 14,9 | 3,4 | 0,5 | ||
| 2019 | 368,4 | 80,6 | 95,5 | 98,8 | 66,1 | 16,0 | 4,8 | 0,5 | |
| 2020 | 438,11) | 45,6 | 114,8 | 106,8 | 85,3 | 61,1 | 19,7 | 5,0 | |
| 2021 | 361,3 | - | 19,2 | 81,8 | 95,4 | 87,1 | 58,2 | 17,5 | 2,9 |
| Yhteensä | 376,6 | 395,2 | 367,8 | 265,7 | 168,1 | 83,2 | 23,0 | 2,9 | |
1) Luku sisältää vuoden 2020 talousarvion valtuuden 347,084 milj. euroa sekä kolmannen lisätalousarvion valtuuden 10 milj. euroa ja neljännen lisätalousarvion valtuuden 81 milj. euroa.
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen ja 5 000 000 euroa palautuksena vuoden 2020 10 000 000 euron vähennyksestä opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi ja vähennyksenä 800 000 euroa siirtona momentille 29.40.01 ohjelmakoordinaation kuluihin osana teknistä kustannusneutraalia budjetointimuutosta.
Vuodesta 2021 lähtien määrärahojen vuosittaista prosenttijakoa on muutettu vastaamaan paremmin tutkimushankkeiden toteutuneita kuluja.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 972 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
— Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
- — Tutkimusrahoituksen hakijat saavat ajanmukaisen tiedon Akatemian rahoitusperiaatteista ja -mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta
— Akatemia edistää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti
— Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
| Tunnuslukuja | 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | 3,01 | - | 3,10 | - |
| Avoimesti saatavina olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuus Akatemian hankkeissa (%) | 33 | 51 | 80 | 85 |
| Naisten osuus (%) arvioinnin asiantuntijoista | 33 | 34 | 35 | 40 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) | 4 113 | 4 509 | 4 300 | 4 200 |
| Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 2,3 | 2,3 | <3,5 | <3,5 |
| Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 420 | 1 579 | 1 450 | 1 450 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,5 | 3,6 | >=3,6 | >=3,6 |
| Henkilötyövuodet | 132,5 | 135,2 | 142 | 138 |
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 12 515 | 11 202 | 12 322 |
| Bruttotulot | 444 | 400 | 350 |
| Nettomenot | 12 071 | 10 802 | 11 972 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 719 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 190 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ohjelmakoordinaation kulut (siirto momentilta 29.40.51) | 800 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -56 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 139 |
| Palkkausten tarkistukset | 316 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -29 |
| Yhteensä | 1 170 |
| 2021 talousarvio | 11 972 000 |
| 2020 talousarvio | 10 802 000 |
| 2019 tilinpäätös | 11 542 000 |
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 933 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa digitaalisuutta edistämällä.
- — Kansallisarkisto tehostaa toimintaansa digitaalisilla toimintatavoilla.
- — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Kansallisarkisto kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
| Tunnuslukuja | 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllykilometriä) | 221,7 | 220,3 | 226,9 | 231,9 |
| Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. tiedostoa/v) | 74 | 80 | 114 | 151 |
| Sähköisen asioinnin osuus tietopyynnöistä (%) | 70 | 70 | 70 | 75 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Käsitellyt tietopyyntötilaukset (kpl) | 28 806 | 26 034 | 26 000 | 26 000 |
| Digitaalisen aineiston verkkokäyttö (milj. käyntikertaa/v) | 1,6 | 1,9 | 1,9 | 2,0 |
| Julkisoikeudelliset tietopyynnöt ja todistukset (euroa/suorite) | - | 104 | 95 | 90 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,3 | 3,3 | >=3,7 | >=3,7 |
| Henkilötyövuodet | 203 | 207 | 225 | 222 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 21 069 | 20 236 | 21 133 |
| Bruttotulot | 1 571 | 670 | 1 200 |
| Nettomenot | 19 498 | 19 566 | 19 933 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 915 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 773 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 184 |
| Palkkausten tarkistukset | 358 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -20 |
| Tasomuutos | -100 |
| Yhteensä | 367 |
| 2021 talousarvio | 19 933 000 |
| 2020 talousarvio | 19 566 000 |
| 2019 tilinpäätös | 20 357 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 431 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan se luo osaltaan edellytyksiä tasa-arvolle Suomessa. Keskus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä. Keskus tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotouttamiselle laatimalla maahanmuuttajakielten sanakirjoja. Keskus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
| Tunnuslukuja | 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Julkaisut (painotettu kappalemäärä) | 4 019 | 4 521 | 3 000 | 3 000 |
| Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 7 060 | 8 881 | 6 000 | 6 500 |
| Verkkopalvelun kävijämäärä (vuosittain) | 3 167 139 | 4 462 421 | 3 300 000 | 3 400 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,6 | 3,6 | 3,4 | 3,4 |
| Henkilötyövuodet | 78 | 75,9 | 77 | 77 |
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 806 | 1 532 | 4 881 |
| Bruttotulot | 565 | 450 | 450 |
| Nettomenot | 1 241 | 1 082 | 4 431 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 594 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 461 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 29.40.51 vähentäen vastaava summa momentilta 29.40.53 | 3 300 |
| Tekninen muutos | 2 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -7 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 25 |
| Palkkausten tarkistukset | 82 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -53 |
| Yhteensä | 3 349 |
| 2021 talousarvio | 4 431 000 |
| 2020 talousarvio | 1 082 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 108 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 679 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että kokoelmaan luetteloitu aineisto säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
| Tunnuslukuja | 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Vastaanotetun aineiston määrä (hm/v) | 3 007 | 3 205 | 3 500 | 3 500 |
| Tilausten määrä (kpl/v) | 97 386 | 76 080 | 90 000 | 92 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,9 | 3,9 | >=4 | >=4 |
| Henkilötyövuodet | 17,4 | 17,9 | 18 | 18 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 756 | 1 632 | 1 682 |
| Bruttotulot | 0,4 | 3 | 3 |
| Nettomenot | 1 755 | 1 629 | 1 679 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 96 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasokorotus | 118 |
| Tekninen muutos | 2 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -91 |
| Palkkausten tarkistukset | 30 |
| Yhteensä | 50 |
| 2021 talousarvio | 1 679 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 81 000 |
| 2020 talousarvio | 1 629 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 665 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 24 919 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin
6) enintään 250 000 euroa kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihankkeen toteuttamiskustannuksiin.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.
Ennen vuotta 2021 tehdyistä valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 3 000 000 euroa vuonna 2021.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 2 369 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 22 000 000 |
| Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) | 300 000 |
| Pilotti kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamiseksi (enintään) | 250 000 |
| Yhteensä | 24 919 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma | -6 000 |
| Kertaluonteisen vähennyksen palautus | 1 000 |
| Kertaluonteiset lisäykset | -1 350 |
| Pilotti kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamiseksi | 250 |
| Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) | -100 |
| Yhteensä | -6 200 |
| 2021 talousarvio | 24 919 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2020 talousarvio | 31 119 000 |
| 2019 tilinpäätös | 32 523 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 893 903 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 713 823 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 166 280 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 13 800 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen vahvistamiseen Aalto-yliopistossa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2015 toteutuma |
2017 toteutuma |
20191) toteutuma |
20212) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 15 039 | 13 893 | 13 413 | 16 995 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 315 | 14 910 | 16 098 | 18 236 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 881 | 1 748 | 1 716 | 1 906 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,48 | 0,57 | 0,57 | 0,58 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 47,0 | 49,0 | 50,0 | 52,0 |
| Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) | 49,8 | 51,6 | 52,5 | 55,0 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 41,6 | 43,3 | 43,9 | 45,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2021 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 713 823 000 |
| — Kansalliskirjasto | 19 000 000 |
| — Harjoittelukoulut | 49 204 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 645 619 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 166 280 000 |
| — Arvio vuoden 2021 ALV-kompensaatioksi | 159 389 000 |
| — Vuoden 2019 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 6 891 000 |
| Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 13 800 000 |
| Yhteensä | 1 893 903 000 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 607 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -12 181 |
| Kertaluonteiset lisäykset | -2 000 |
| Liikennetaloustieteen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentilta 31.01.01) | 200 |
| Yliopistoindeksi (2,0 %) | 33 675 |
| Yhteensä | 19 694 |
| 2021 talousarvio | 1 893 903 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 67 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 874 209 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 767 113 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 353 744 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Covid-19 -tutkimusrahoitus | 4 000 |
| Ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen | 2 000 |
| Kriisi- ja huoltovarmuustutkimukseen | 7 000 |
| Ohjelmakoordinaation kulut (siirto momentille 29.40.01) | -800 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen | 27 514 |
| Siirto momentille 29.40.03 lisäten vastaava summa momentille 29.40.53 | -3 300 |
| Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen | 10 000 |
| Uuden kumppanuusmallin rahoitus | 5 000 |
| Uusi lippulaivahaku | 10 000 |
| Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos | 7 226 |
| Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen, valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos | 5 000 |
| Yhteensä | 73 640 |
| 2021 talousarvio | 353 744 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2020 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2020 talousarvio | 280 104 000 |
| 2019 tilinpäätös | 251 783 030 |
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 76 261 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
4) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
5) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
6) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
7) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen, tutkimusetiikan ja vastuullisen tieteen edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
8) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 4) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:Määrärahatason mitoituksessa on otettu huomioon Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 41 459 000 |
| Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin | 5 633 000 |
| Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 327 000 |
| Tiedekeskus Heurekan toimintaan ja tiedekasvatusta tukeviin hankkeisiin | 3 000 000 |
| Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä varten | 6 130 000 |
| Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien toimintaan | 2 350 000 |
| Digitaalisten tietoaineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseen | 4 153 000 |
| Valtiontalouden ulkopuolisten tutkimuslaitosten sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 5 200 000 |
| Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 600 000 |
| Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 6 659 000 |
| Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle | 750 000 |
| Yhteensä | 76 261 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron alentamisen vaikutus | 8 244 |
| Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021 | -36 439 |
| Tasomuutos | -1 030 |
| Yhteensä | -29 225 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 76 261 000 |
| 2020 talousarvio | 105 486 000 |
| 2019 tilinpäätös | 107 303 942 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2021 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
| Vuosi | Valtuus | 2015—2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
| 2015 | 55 631 | 54 771 | - | - | - | - | - |
| 2016 | 55 631 | 54 518 | 413 | - | - | - | - |
| 2017 | 55 631 | 35 590 | 13 604 | 6 267 | - | - | - |
| 2018 | 55 631 | 26 978 | 18 000 | 8 610 | 2 043 | - | - |
| 2019 | 55 631 | 3 364 | 18 100 | 19 500 | 14 667 | - | - |
| 2020 | 55 631 | 4 514 | 18 500 | 18 500 | 14 117 | - | |
| 2021 | 55 631 | 2 754 | 18 500 | 20 500 | 13 877 | ||
| Yhteensä | 175 221 | 54 631 | 55 631 | 53 710 | 34 617 | 13 877 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 55 631 000 |
| 2020 talousarvio | 54 631 000 |
| 2019 tilinpäätös | 41 694 035 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 896 993 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 831 645 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena
2) 53 938 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 11 060 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 2 100 000 euroa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen Savonlinnassa 150 paikalla vuodesta 2020 alkaen.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutetaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakoululle maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2015 toteutuma |
2017 toteutuma |
2019 toteutuma |
20211) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 23 715 | 23 166 | 24 315 | 27 639 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 2 367 | 2 754 | 3 324 | 4 717 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 788 | 1 725 | 1 608 | 1 550 |
| Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö | 1,28 | 1,41 | 1,5 | 1,7 |
| Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 55,8 | 57,3 | 60,0 | |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista | 62,6 | 62 | 64,0 |
1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2021 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 831 645 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 53 938 000 |
| Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 11 060 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 896 993 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -3 276 |
| Ammattikorkeakouluindeksi 2,0 % | 16 463 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen Savonlinnassa | 1 050 |
| Mekaaninen puurakentaminen ammattikorkeakouluissa | 240 |
| Opetusmetsäkompensaation muutos | 44 |
| Yhteensä | 14 521 |
| 2021 talousarvio | 896 993 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 67 000 000 |
| 2020 talousarvio | 882 472 000 |
| 2019 tilinpäätös | 834 944 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
| 2021 talousarvio | 20 079 000 |
| 2020 talousarvio | 20 079 000 |
| 2019 tilinpäätös | 19 036 732 |