Talousarvioesitys 2021

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 529 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestelmän muuttamiseen maakunnalliseksi järjestelmäksi.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 tavoite

Henkilöstömenot	42	42	42
Toimitilamenot	22	22	22
ICT-menot	10	10	10
Muut menot	26	26	26
Yhteensä	100	100	100

Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.

Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja/tai muuttuviin tarpeisiin.

Tavoite	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 tavoite

Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika (m:ss), enintään	7:48	7:48	7:45
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään¹⁾	-	97	-

¹⁾ Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 tavoite

Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään	15 670	15 600	15 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään¹⁾	97	80	100
Henkilö- ja omaisuusvahingot (milj. euroa)	123	100	120

¹⁾ Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 tavoite

Tuotokset
Pelastusopiston tutkintokoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään	74 496	77 760	83 250
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään	189	180	208
— josta hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään	34	40	48

AMK-tutkintojen määrä, kpl	35	30	30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm	143	263	150
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm	104	8¹⁾	240
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään	3 349	1 400	3 300
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään	-	220	100
Panokset
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet	116	128	128
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa)	11 462	12 830	12 900
Toiminnan tehokkuus
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet	939	816	909
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja	1 426	1 257	1 400
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään	24 937	28 074	24 885
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään	139	156	138
Toiminnan laatu ja palvelukyky
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4)	3,3	3,08	3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat	6,68	8,35	5,0
Henkiset voimavarat
Pelastusopiston henkilöstön määrä	128	135	135
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)	3,45	3,47	3,49
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään	4,5	6,5	6,5

¹⁾ Koronaepidemian vaikutuksesta harjoituksia ei voida pitää suunnitellusti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	18 794	19 947	20 479
Bruttotulot	3 067	3 040	2 950
Nettomenot	15 727	16 907	17 529
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot	13 382	15 063	15 711
— Muut pelastustoimen toimintamenot	1 329	1 094	1 068
— Kansainvälinen pelastustoiminta	551	750	750
— Pelastustoimen uudistus/ICT	438	-	-
— Pelastustoimen lähialueyhteistyö	27	-	-

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	2 701
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	3 300

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot	1 793	1 675	1 675

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
— erilliskustannukset	523	475	475
— osuus yhteiskustannuksista	1 059	925	925
Kustannukset yhteensä	1 582	1 400	1 400

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	211	275	275
Kustannusvastaavuus, %	113	120	120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntija (siirto momentille 24.01.01)	-26
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-28
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	465
Palkkausten tarkistukset	211
Yhteensä	622

2021 talousarvio	17 529 000
2020 IV lisätalousarvio	-88 000
2020 I lisätalousarvio	600 000
2020 talousarvio	16 907 000
2019 tilinpäätös	16 326 000