Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

20. Liikenteen ja viestinnän palvelutPDF-versio

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 50 000 euroa viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Selvitysosa:Lisäys ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Lisämäärärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa myös niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistarahoitusten yhteensovittamista sekä tiedottaa laajakaistasta aktiivisesti.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on palkata Suomen kansalliseen laajakaistatoimistoon koordinaattori, jonka tehtävänä on suunnitella niin kansallisten kuin EU:n laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja aktiivisesti tiedottamalla lisätä tietoutta yhteyksien rakentamisesta ja hyödyistä. Koordinaattorin työ linkittyy vahvasti väliaikaisiin elpymistoimiin ja on siten määräaikainen.

Tavoite liittyy laajempaan tavoitteeseen viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämisestä, jolla pyritään turvaamaan nopeiden ja laadukkaiden viestintäyhteyksien saatavuus kaikille suomalaisille sekä Suomeen sijoittuneille yrityksille. Koordinaattorin palkkaaminen edesauttaisi sitä, että erilaiset laajakaistatuet voidaan hyödyntää tehokkaasti ja alueellisesti kattavasti.


2021 III lisätalousarvio 50 000
2021 talousarvio 5 000 000
2020 tilinpäätös 10 605 000
2019 tilinpäätös

51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään lisäystä 26 650 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voi koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa käyttää lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon 46 300 000 euroa, josta enintään 300 000 euroa saa käyttää avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämiin juridisen tuen, konsultoinnin ja selvitysten aiheuttamiin menoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 3 500 000 euroa sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 8 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuki 46 300 000
— mistä toimeenpanon ja valmistelun edellyttämät juridinen tuki, konsultointi ja selvitykset (enintään) 300 000
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen 3 500 000
Yhteensä 68 541 000

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 500 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Lisämäärärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tuottavuuskasvun tavoitetta. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen liittyy elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämään investointikokonaisuuteen Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat (RRF pilari3). Investointikokonaisuuden tavoitteena on muun muassa luoda Suomeen useita yritysvetoisia kasvuekosysteemejä, joiden kohteena ovat kansainväliset kasvumarkkinat. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemiä kehitetään myöntämällä toimialan yrityksille tukea sähköisen raskaan liikenteen hankkeisiin siten, että yrityksiltä edellytetään myös omarahoitusosuutta. Toimenpiteelle ei ole määritelty tavoitteita vihreästä tai digitaalisesta siirtymästä.

Lisäyksestä 23 150 000 euroa aiheutuu siitä, että turvataan Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset covid-19-pandemian edelleen jatkuessa sekä varmistetaan säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, Helsingin ja Viron sekä Vaasan ja Uumajan välillä. Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Merikuljetusten korvaaminen maantiekuljetuksilla ei Suomen olosuhteissa ole mahdollista.

Covid-19-pandemian alettua maaliskuussa 2020 matkustaja-autolautat lopettivat liikennöinnin reitillä Helsinki—Ahvenanmaa—Tukholma. Välttämätön ja säännöllinen rahti- ja matkustajaliikenne vaarantuisi, jos lisää reittejä poistuisi liikenteestä, vuorovälit harvenisivat edelleen tai lisää matkustaja-aluksia poistuisi liikenteestä. Riski säännöllisestä liikenteestä poistumiseen kohdistuu erityisesti matkustaja-autolauttoihin, joista monien tulonmuodostus perustuu pitkälti matkustajilta saataviin tuloihin. Covid-19-pandemiasta johtuen matkustajamäärät ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi ja vaikuttaneet siihen, että kaikkien matkustaja-autolauttojen liikennöinti markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa.

Kesäkuussa 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen meriliikenteen tukemisesta (548/2020) mukaan toimivaltainen viranomainen voi asettaa julkisen palvelun velvoitteen ja myöntää valtionavustusta välttämättömäksi tunnistamansa matkustaja- tai rahtialusreitin liikennöinnin jatkumiseen, jos se katsoo, että markkinaehtoista liikennettä ei ole muutoin riittävästi tarjolla. Tällä hetkellä näin on toimittu viidellä yhteysvälillä. Asetuksen mukainen toimivaltainen viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto.

Määrärahan lisäyksen ja momentin perustelujen täydentämisen johdosta käyttösuunnitelmaan on lisätty uusi kohta Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen.


2021 III lisätalousarvio 26 650 000
2021 I lisätalousarvio 23 150 000
2021 talousarvio 18 741 000
2020 tilinpäätös 61 041 000
2019 tilinpäätös 20 141 000

54. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2021 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 26 800 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

Selvitysosa:Valtuutta tarkistetaan 17 500 000 eurolla 9 300 000 eurosta 26 800 000 euroon. Vuoden 2021 aikana on tarkoitus käynnistää myös Kotka—Pyhtään ja Hiittisten yhteysalusreittien hankinnat, jotka ovat samalla yhteishankintoja Rajavartiolaitoksen kanssa. Reiteillä on tarkoitus jatkaa vuonna 2013 alkanutta yhteistyötä öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta yhteysalusliikenteessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Rajavartiolaitos ovat keskustelleet yhteistoiminnan jatkamisesta ja yhteishankinnasta sisältäen öljyntorjuntavalmiuden mainituilla kahdella yhteysalusreitillä. Osapuolet esittävät yhteistyön jatkamista aiempaa selkeämmällä vastuunjaolla, jossa Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaisi yhteysalusliikennepalvelun kustannuksista 100 % ja Rajavartiolaitos vastaisi alusten öljyntorjuntavalmiudesta sekä sen ylläpidon kustannuksista 100 %.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2021 III lisätalousarvio
2021 talousarvio 19 136 000
2020 tilinpäätös 19 136 000
2019 tilinpäätös 17 986 000

55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään lisäystä 33 800 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin myönnetystä valtuudesta peruutetaan käyttämättä jäänyt osa 235 360 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimuksia junaliikenteen ostamisesta siten, että niistä saa aiheutua vuosina 2022—2030 menoja enintään 289 530 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamisesta koronatilanteen pitkittyessä. Lisäyksestä 22 800 000 euroa on tarkoitus käyttää julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä ja 11 000 000 euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin.

Perustelujen täydennys aiheutuu covid-19-tilanteen Helsinki—Savonlinna -väliselle lentoliikenteelle aiheutuvien vaikutusten hallinnasta.

Aiempi valtuus junaliikenteen ostamiseen peruutetaan niiltä osin, kuin valtuutta ei ole käytetty vuotta 2021 koskeviin koronatilanteesta aiheutuviin henkilöjunaliikenteen hankintasopimuksiin. Lisäksi vuoden 2021 aikana on tarkoitus tehdä vuosia 2022—2030 koskeva yhdeksänvuotinen henkilöjunaliikenteen hankintasopimus.


2021 III lisätalousarvio 33 800 000
2021 talousarvio 119 724 000
2020 tilinpäätös 319 474 000
2019 tilinpäätös 93 774 000