Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään lisäystä 11 173 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 130 000 000 euroa

2) Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 10 000 000 euroa

3) Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 128 000 000 euroa.

4) Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 133 500 000 euroa

5) Vt 23 parantaminen Varkaus—Viinijärvi välillä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 13 000 000 euroa

6) Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 67 500 000 euroa

Hankkeen 2) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajat ovat sitoutuneet hankkeeseen omilla rahoitusosuuksillaan.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Lisäyksestä 2 173 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetuista CEF-tukihankkeiden maksatuksista, joita vastaavasta määrärahasta kohdennetaan 1 125 000 euroa hankkeelle Espoon kaupunkirata, 690 000 euroa hankkeelle Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen ja 358 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnitteluun.

Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu hankkeesta Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen, 2 000 000 euroa hankkeesta Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe ja 1 000 000 euroa hankkeesta Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 35 500 000 eurolla 98 000 000 eurosta 133 500 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaavat määrärahatarpeet kohdistuvat vuosille 2023 ja 2024.

Vt 23 parantaminen Varkaus—Viinijärvi -välillä

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 500 000 eurolla 10 500 000 eurosta 13 000 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve katetaan toiselta hankkeelta säästyvällä määrärahalla.

Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 500 000 eurolla 64 000 000 eurosta 67 500 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve katetaan toiselta hankkeelta säästyvällä määrärahalla.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

1) Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe

Digirata-hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Digirata jakautuu kahteen vaiheeseen: kehitys- ja verifiointivaiheeseen sekä hankinta- ja toteutusvaiheeseen. Kehitys- ja verifiointivaihe sisältää teknisen kokonaisjärjestelmän määrittelyn ja testauksen mukaan lukien ETCS-kulunvalvonta ja radioverkkoratkaisu, joka otetaan käyttöön koko Suomen rataverkolla. Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheen alkuun sisältyy myös Kouvola—Kotka/Hamina ETCS testiradalla käytettävän junakaluston järjestelmien kehittäminen, varustelu ja testaus.

2) Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen

Hankkeessa Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä, tehdään sähköistyksen ja rakenteiden kunnon edellyttämiä muutoksia siltoihin, rakennetaan junaliikenteen edellyttämät turvalaitteet Tornion ja Haaparannan välille sekä tehdään tarvittavat ratapiha- ja laiturimuutokset Torniossa. Lisäksi parannetaan tasoristeysturvallisuutta välillä Laurila—valtakunnanraja.

Hanke kytkee Suomen rataverkon aiempaa tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja edelleen Norjan Narvikiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien käytettävyyttä ja toimivuutta osana TEN-T ydinverkkoa sekä avata potentiaalia rajan ylittävään matkustajaliikenteeseen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 24 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta Ruotsin valtion rahoitusosuus on 4 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitusosuus Suomessa 10 milj. euroa.

3) Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen

Hankkeen tavoitteena on turvata Turunmaan saariston pääliikenneyhteyden säilyminen ja mahdollistaa alueen teollisuudelle tärkeiden suurimpien sallittujen massojen (HCT kuljetukset) käyttöönotto kuljetuksissa, tukien samalla kaupunkien elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämistä. Hanke on huomioitu osana Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Hankkeen kustannusarvio on 128 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Hanke edistää liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, joten hanke toteuttaa hyvin LVM:n hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä. Hankkeen toteutumisen jälkeen varmistetaan ainoana tieyhteytenä toimivan mt 180 kautta valtakunnalliset kalkki-, sementti-, ja konepajateollisuuden kuljetukset Paraisilla sijaitsevilta tuotantolaitoksilta.


2021 III lisätalousarvio 11 173 000
2021 talousarvio 431 725 000
2020 tilinpäätös 391 686 000
2019 tilinpäätös 369 085 000