Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              88.Osakehankinnat
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 602 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) valtioneuvoston ja ministeriön vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen enintään 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa
  • — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
  • — Liikenneverkon laatua on parannettu
  • — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
  • — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
  • — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
  • — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset
  • — Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu
  • — Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 15 993 16 497 14 852
Bruttotulot 243 10 250
Nettomenot 15 750 16 487 14 602
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 922    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 896    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 24.01.01) -32
Kyberturvallisuuskoordinointi (HO 2019) -2 000
Liikennetaloustieteen professuuri ja tutkimuksen sekä osaamisen vahvistaminen Aalto-yliopistossa (siirto momentille 29.40.50) -200
VNHY-siirto, VAHVA-asianhallintajärjestelmän tuottavuussäästö -24
JTS-miljardin tuottavuussäästö -76
Palkkausten tarkistukset 447
Yhteensä -1 885

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 14 602 000
2020 IV lisätalousarvio -20 000
2020 talousarvio 16 487 000
2019 tilinpäätös 14 724 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) on poistettu.


2021 talousarvio 14 602 000
2020 VII lisätalousarvio 58 000
2020 IV lisätalousarvio -20 000
2020 talousarvio 16 487 000
2019 tilinpäätös 14 724 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 602 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Lisämäärärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.

Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat digitalisaatiota laaja-alaisesti.

Kyberturvallisuustaidot ovat perustavanlaatuisia kansalaistaitoja Euroopan maissa ja eurooppalaisille, iästä riippumatta. Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Yleensä paras ja kustannustehokkain tapa lisätä kyberturvallisuutta on opettaa perustaitoja kaikille ihmisille ja kehittää näitä taitoja. Kyberturvallisuuden siviilitaito — Euroopan maiden koulutus ja toimintasuunnitelma -tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja foorumi, kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.

Toimenpiteet toteuttavat osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla valmisteltua kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa: harjoitustoiminta on osa kehittämisohjelmaa ja lisäksi tutkimusinvestointi tukee kehittämisohjelmaa.

Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta ja tutkimus tukevat digitalisaatiota ja digitalisaatio on tärkeässä roolissa yhteiskunnan systeemisessä vihreässä siirtymässä. Lisäksi kyberturvallisuus ja sen osaaminen ovat keskeinen edellytys yhteiskunnan laajamittaiselle digitaaliselle siirtymälle. Euroopan unionin kestävän kasvun strategian mukaisesti osa-alue edistää huipputason digitaalisten valmiuksien kehittämistä ja käyttöönottoa, sekä tavoitetta kyberiskuilta suojautumiseksi. Kyberturvallisuus läpileikkaa kaikkia sektoreita. Osa-alueen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen tukevat talouden, yhteiskunnan ja sosiaalisen elämän digitalisaatiota hyvin laaja-alaisesti.

Lisäyksestä 1 000 000 euroa aiheutuu kyberturvallisuusohjelman toimeenpanosta.


2021 III lisätalousarvio 3 000 000
2021 talousarvio 14 602 000
2020 tilinpäätös 16 525 000
2019 tilinpäätös 14 724 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 543 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Liikenteestä ja viestinnästä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet
  • — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta sekä palvelujen kehittymistä ja käyttöä on vauhditettu käyttäjälähtöisesti
  • — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
  • — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
  • — Viestintäverkkojen ja liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys ovat parantuneet
  • — Kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä on vahvistettu automaattiliikenteen edistämistä
  • — Vaikutustenarviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty.

Tunnusluvut

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) 4,0 3,6 3,6
Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät (asteikko 1—5, vähintään) 3,7 3,6 3,6
Toimintajärjestelmään liittyvät sertifioinnit ja auditoinnit toteutuvat suunnitellusti Toteutui Toteutuvat suunnitellusti Ulkoisessa auditoinnissa on todettu enintään 3 lievää poikkeamaa
Normien antaminen määräajassa 100 % 100 % 100 %
Lupien myöntäminen määräajassa 60 % 90 % 90 %
Katsastustoimintaan liittyvien valvontapäätösten antaminen määräajassa 20 % 90 % 90 %
Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s)     90 %
Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään)     >= 2020
Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia     Toteutuma vähintään 20/22

Toiminnallinen tehokkuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € 4,62 <= vuoteen 2019 verrattuna <= vuoteen 2020 verrattuna
Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € 0,0082 <= vuoteen 2019 verrattuna <= vuoteen 2020 verrattuna
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € 22,76 <= vuoteen 2019 verrattuna <= vuoteen 2020 verrattuna
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € 72,97 <= vuoteen 2019 verrattuna <= vuoteen 2020 verrattuna
Verkkotunnus, yksikkökustannus, € 4,49 <= vuoteen 2019 verrattuna <= vuoteen 2020 verrattuna
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) 100 % 97—103 97—103
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) 111 % 116—122 116—122

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 210 570 190 723 195 918
Bruttotulot 119 728 113 154 115 375
Nettomenot 90 842 77 569 80 543
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 35 255    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 23 637    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 109 905 97 026 100 877
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 110 444 99 108 102 576
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -539 -2 082 -1 699
Kustannusvastaavuus, % 100 98 98

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 8 569 8 628 8 498
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 7 491 8 217 6 798
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 078 411 1 700
Kustannusvastaavuus, % 114 105 125

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot - 7 500 5 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset - 7 500 5 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - 0 0
Kustannusvastaavuus, % - 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eurooppalainen merenkulun järjestelmä 500
Ilmailun uudet turvaamisen tehtävät 100
Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos -181
Lisärahoitus Kyberturvallisuuskeskukselle 2 340
Siirto momentille 31.01.03 -715
Veroluonteisten maksujen kertymän muutos (momentti 11.19.04 ja 11.19.05) 209
JTS-miljardin tuottavuussäästö -342
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 60
Palkkausten tarkistukset 1 003
Yhteensä 2 974

2021 talousarvio 80 543 000
2020 IV lisätalousarvio 2 190 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 683 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 140 000 euroa talousarvioesityksen 80 543 000 euroon nähden aiheutuu sähköisen viestinnän palveluiden uusista valvontatehtävistä.


2021 talousarvio 80 683 000
2020 VII lisätalousarvio 127 000
2020 IV lisätalousarvio 2 190 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 2,34 milj. euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen. Lisärahoitus kohdistuu ensisijaisesti Kyberturvallisuuskeskuksen toimialaosaamisen vahvistamiseen sekä vakavien tietoturvaloukkausten ympärivuorokautiseen havainnointiin.

Valiokunta pitää pysyvää lisärahoitusta välttämättömänä, jotta viestintäverkkojen toimintavarmuutta, turvallisuutta sekä häiriöiden ja kyberuhkien ennaltaehkäisyä voidaan parantaa. Tietoturvaa koskevien puutteiden tai kyberhyökkäysten aiheuttamat viestintäverkkojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa valtakunnallisesti mittavaa haittaa, ja niihin liittyvien uhkien ennakointi ja nopea selvittäminen edellyttävät hyvää osaamista sekä reaaliaikaista tilannekuvaa.

Valiokunta painottaa, että Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitarpeita on tulevaisuudessa edelleen vahvistettava, jotta se pystyy kehittämään toimintaansa ja vastaamaan ajantasaisesti yhä kasvaviin tietoturvahaasteisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu resurssitarpeesta (1,3 htv) liittyen koronaviruksen vuoksi varustamoille myönnettävään tukeen.


2021 I lisätalousarvio 170 000
2021 talousarvio 80 683 000
2020 VII lisätalousarvio 127 000
2020 IV lisätalousarvio 2 190 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 170 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 315 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi merenkulun ympäristönsuojelusta (HE 71/2021 vp).

Lisäyksestä 883 000 euroa aiheutuu Liikenne- ja viestintävirastolle osoitettujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta lisämäärärahasta, 3 400 000 euroa Eurocontrol:n jäsenmaksusta, jonka valtio maksaa koronaviruksesta aiheutuneen lennonvarmistustoiminnan taloustilanteen vaikeutumisen vuoksi vuodelta 2021, 1 030 000 euroa Galileon julkisesti säännellyn PRS-palvelun toteuttamisesta, 5 000 000 euroa tasomuutoksesta viraston toiminnan turvaamiseen ja 2 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.


2021 III lisätalousarvio 10 315 000
2021 I lisätalousarvio 170 000
2021 talousarvio 80 683 000
2020 tilinpäätös 80 186 000
2019 tilinpäätös 79 224 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 315 000 euroa.

03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 385 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023:

  • — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
  • — On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan)
  • — Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu
  • — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden
  • — Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu
  • — Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu
  • — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty.

Tunnusluvut

2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvikaudella / kesäkaudella (vähintään) 3,15 3 3,1
Elinkeinoelämän tyytyväisyys väylien palvelutasoon (tehdään joka toinen vuosi) (vähintään) 3,07 Tutkimusta ei tehdä 3,1
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 7,44 7,3 7
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 3,63 3,5 3,4
Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) 2,5 4 4
Väylien kunto      
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla, km (enintään) 118 200 118
Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen / muu verkko), km (enintään) 992/6 719 1 000/6 750 1 000/7 050
Huonokuntoiset sillat, maantiet / rautatiet, kpl (enintään) 853 710/100 710/100
Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) 6,5 8,2 6,5
Liikenneturvallisuus      
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) 2 103 2 240 2 050
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski ( 10 v. riskisumma) (enintään) 231 200 188
Toiminnallinen tehokkuus      
Korjausvelka / tieverkko (milj. euroa) 1 500 1 470 1 469
Korjausvelka / rataverkko (milj. euroa) 1 300 1 234 1 233
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 100 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 98 100—120 100—120

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 51 969 48 984 54 827
Bruttotulot 506 450 442
Nettomenot 51 463 48 534 54 385
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 321    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 863    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 11 477 6 572 16 781
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset 44 134 11 011 19 572
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -32 657 -4 439 -2 791
Omarahoitusosuus, % 74 40 14

Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 5 804 5 167 5 934
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 129 5 133 6 220
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -325 34 -286
Kustannusvastaavuus, % 95 101 95

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) 1 700
Siirto momentilta 31.01.02 715
Tasokorotus (siirto momentilta 31.10.20) 2 500
JTS-miljardin tuottavuussäästö -154
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -77
Palkkausten tarkistukset 1 167
Yhteensä 5 851

2021 talousarvio 54 385 000
2020 IV lisätalousarvio 1 430 000
2020 talousarvio 48 534 000
2019 tilinpäätös 48 005 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 385 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.


2021 III lisätalousarvio 11 000
2021 talousarvio 54 385 000
2020 tilinpäätös 50 109 000
2019 tilinpäätös 48 005 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 11 000 euroa.

04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 528 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaariossa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
  • — Kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
  • — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
  • — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
  • — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä
  • — On tuotettu uusia sääpalveluita ja -tietoja kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi.

Tunnusluvut

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) 4,24 4,0 4,0
Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä), % 83,5 83,0 83,0
Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk, % - 80,0 80,0
Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,78 90,60 90,60
Viittausten lkm web of science tietokannassa 16 892 13 000 13 500
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm 378 350 360

Toiminnallinen tehokkuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 89 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 116 102 102
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 62 60 60
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa 18 014 16 000 19 500
Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) - 1,35 1,35
Julkisoikeudellisen toiminnan osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta, % - 7,5 7,5
Liiketoiminnan osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta, % (pl. kiinteistövuokrat) - 4,9 4,9

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 80 526 72 014 79 628
Bruttotulot 30 775 26 630 32 100
Nettomenot 49 751 45 384 47 528
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 493    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 110    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 5 571 6 090 6 100
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 291 6 090 6 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -720 - -
Kustannusvastaavuus, % 89 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 7 190 4 540 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 181 4 460 6 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 009 80 100
Kustannusvastaavuus, % 116 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 18 014 16 000 19 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 29 015 26 500 32 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -11 001 -10 500 -13 000
Omarahoitusosuus, % 38 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Vuonna 2021 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 155 165 81 26 427
Menot yhteensä 155 165 81 26 427

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri 500
METNET/MOI-valtuudesta aiheutuvat määrärahatarpeet, tarkistus -18
Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittäminen 750
Säätutkaverkoston uusiminen 100
JTS-miljardin tuottavuussäästö -188
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 89
Palkkausten tarkistukset 911
Yhteensä 2 144

2021 talousarvio 47 528 000
2020 IV lisätalousarvio 225 000
2020 talousarvio 45 384 000
2019 tilinpäätös 43 368 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Ilmatieteen laitokselle esitetään 0,75 milj. euron lisäystä Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittämiseen sekä 0,5 milj. euron lisäystä eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) toiminnan rahoittamiseen. Nämä lisäpanostukset ovat tärkeitä, sillä ne edistävät osaltaan Suomen roolia ilmastonmuutoksen tutkimuksen alalla ja edelleen maamme kansainvälistä kilpailukykyä.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että säätutkaverkon uusimiseen osoitetaan 1,1 milj. euroa, joka nousee 1,2 milj. euroon vuosina 2022 ja 2023. Pysyvä määrärahalisäys antaa mahdollisuuden tutkaverkon pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja vanhojen tutkien uusimiseen.

Valiokunta painottaa säätutkaverkon alueellista kattavuutta, sillä säätutkien kautta saadaan mm. teiden talvikunnossapidon, liikenneturvallisuuden ja lentoliikenteen kannalta tärkeää mittaustietoa. Säätutkaverkon alueellinen kattavuus on parantanut, mutta etenkin maan pohjoisosassa on vielä katvealueita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 528 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 1 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.


2021 III lisätalousarvio -1 000
2021 talousarvio 47 528 000
2020 tilinpäätös 45 723 000
2019 tilinpäätös 43 368 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 1 000 euroa.

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 483 243 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 51 156
Yhteensä 51 156

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 483 243 000
2020 talousarvio 432 087 000
2019 tilinpäätös 434 382 670

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 483 243 000 euroa.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 31.10.77 -15 700
Yhteensä -15 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio
2020 talousarvio 15 700 000
2019 tilinpäätös 103 000 000

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu itäisen suunnan hankeyhtiön pääomittamisesta.

Itäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen (ns. Lentorata—Porvoo—Kouvola -linjaus). Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola -vaihtoehdossa n. 79 milj. euroa ilman arvonlisäveroa, josta 51 prosenttia olisi n. 40,3 milj. euroa. Osakassopimuksen allekirjoituksella valtio sitoutuisi pääomittamaan hankeyhtiötä enintään 40,3 milj. euron (alv 0 %) määrästä. Hankeyhtiön pääomitus voitaisiin kuitenkin toteuttaa porrastetusti. 6,0 milj. euron lisämäärärahalla varauduttaisiin hankeyhtiön toiminnan ensimmäisten vuosien pääomittamiseen.

Yhtiö on tarkoitus perustaa ja pääomittaa vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat ja mahdollisesti hankkeesta muut hyötyvät julkisyhteisöt ovat päässeet neuvottelutulokseen suunnittelun rahoittamisesta, lähtökohdista hankkeiden suunnittelulle ja suunnittelun ohjaamisesta koskevasta yhteistyöstä ja hyötyjen selvittämisestä. Lisäksi edellytetään, että osapuolten välillä on yhteinen näkemys valmistelu- ja päätöksentekoaikataulusta suunnitteluvaihetta koskien sekä näkymä hankkeen rakennusinvestoinnin rahoittamiseen esimerkiksi toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden tulojen avulla. Yhtiö on tarkoitus perustaa välineeksi erityisesti osapuolten rahoituksen kokoamista ja yhteistyötä varten. Tarkoituksena on, ettei hankkeiden suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.


2021 III lisätalousarvio 6 000 000
2020 tilinpäätös 37 371 000
2019 tilinpäätös 103 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.