Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Koronakriisi on heikentänyt julkista taloutta voimakkaasti vuonna 2020 vähentämällä verotuloja, kasvattamalla työttömyysmenoja ja lisäämällä koronavirusepidemian vaikutusten lieventämisestä aiheutuvia menoja. Valtiontaloudessa vaikutus on suurin mutta myös paikallishallinnon talous kiristyy jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan.

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Taloudellisesti kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
  • — Verovaje on alhainen.
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee
  • — Tuloerot pienenevät.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Vuosina 2020 ja 2021 voimaan astuneilla tai astuvilla seuraavilla uudistuksilla voidaan arvioida olevan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Lastensuojelulain jälkihuollon laajentaminen koskee suurilta osin poikia, koska hallituksen esityksen mukaan poikien osuus jälkihuollon piirissä olevista on noin 89 %. Oppivelvollisuuden laajentaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa pienentämällä erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten miesten osuutta. Vanhuspalvelulain ehdotetut muutokset koskisivat ympärivuorokautista hoitoa, jonka piirissä naisten osuus on miehiä suurempi, samoin asiaan liittyvä työllisyysvaikutus koskee suurilta osin naisia.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliustavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä onkin turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
28.30.03 Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 20,0 -
28.30.04 Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus - 20,0
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 3,0 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0
28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)    
  — valtuus 275,6 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 186 535 0 0 263 345 449 880
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
33 544 280 33 824
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
345 1 500 1 845
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
3 306 -2 435 871
25. Metallirahamenot
(arviomääräraha)
890 7 000 7 890
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
134 000 134 000
40. Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
10 450 10 450
88. Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittaminen
(siirtomääräraha 3 v)
257 000 257 000
10. Verotus ja tulli 662 690 0 0 8 007 670 697
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
432 688 22 432 710
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
186 252 0 1 260 187 512
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
17 750 125 17 875
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
3 000 3 100 6 100
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
15 000 3 500 18 500
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
8 000 8 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 53 044 0 8 300 1 748 63 092
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 444 8 300 1 748 38 492
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
600 600
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu
(arviomääräraha)
1 500 1 500
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 000 5 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
11. Verkkomaksaminen
(siirtomääräraha 2 v)
500 500
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 112 776 0 0 5 502 118 278
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 932 130 51 062
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 850 3 850
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 994 5 372 56 366
04. Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
7 000 7 000
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 64 772 0 0 -155 64 617
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 552 -155 64 397
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
220 220
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 206 483 0 0 5 000 5 211 483
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 869 142 4 869 142
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot
(arviomääräraha)
3 925 3 925
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
37 540 5 000 42 540
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
275 546 275 546
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
20 330 20 330
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 21 400 0 0 0 21 400
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot
(arviomääräraha)
2 500 2 500
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
900 900
12. Osaamisen kehittäminen
(arviomääräraha)
18 000 18 000
70. Valtionhallinnon kehittäminen 59 342 0 0 51 031 110 373
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 700 4 000 12 700
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
8 600 8 600
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 50 000 51 900
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
27 662 -1 206 26 456
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
(siirtomääräraha 3 v)
4 380 -1 763 2 617
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 100 8 100
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 295 388 978 -42 1 605 297 929
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
190 288 978 -42 -345 190 879
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
12 000 1 700 13 700
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
10 000 250 10 250
34. Ahvenanmaan verotasoitus
(arviomääräraha)
83 100 83 100
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 14 973 0 0 0 14 973
30. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
14 973 0 14 973
90. Kuntien tukeminen 10 078 060 0 0 4 811 10 082 871
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
7 697 660 2 808 7 700 468
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
10 400 3 10 403
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
(kiinteä määräraha)
2 360 000 2 000 2 362 000
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 260 000 0 0 0 260 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
260 000 260 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 460 700 0 0 8 400 2 469 100
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 397 3 397
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 500 2 500
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
12 950 12 950
60. Siirto rahoitusvakausrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
9 174 9 174
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
14 509 14 509
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 417 000 8 400 2 425 400
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset
(arviomääräraha)
1 000 1 000
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 21 000 0 0 16 180 37 180
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
300 300
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
18 400 16 180 34 580
  Yhteensä 19 497 163 978 8 258 365 474 19 871 873

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 343 12 271 12  347