Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Vuonna 2019 ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun - ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014. Positiivinen käänne ulosottovelallisten määrässä on kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi jäämässä lyhytaikaiseksi. Lyhyellä aikavälillä lomautukset lisääntyvät, keskipitkällä aikavälillä työttömyys todennäköisesti kasvaa. Sekä yritysten että kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä todennäköisesti johtaa ainakin viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi v. 2015 merkittävästi myös Suomessa. Turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten määrä hallinto-oikeuksissa kasvoi erityisesti v. 2016 ja asiamäärän ennakoidaan edelleen v. 2021 olevan korkea aiempaan nähden. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikkavalitusten määrän vakiintuminen aiempaa korkeammalle tasolle, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Koronavirus COVID-19 viruksen leviämisen estämiseksi toteutetut rajoitustoimet ovat vaikuttaneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla vaikeuttaen monilta osin myös tuomioistuinten toimintaa. Osa vaikutuksista tulee kohdistumaan tuomioistuimien toimintaan viiveellä. Poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönotto korostavat entisestään tuomioistuimien asemaa oikeusvaltion takaajana.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Koronaviruksen yhteiskunnalliset vaikutukset lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Myös konkurssien määrä oletettavasti kasvaa. Tämä lisää tarvetta konkurssivalvonnalle ja julkisselvityksille.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten määrä aleni 13 %. Rikoslakirikosten kokonaismäärä säilyi v. 2019 lähes edellisen vuoden tasolla (1,0 % nousu).

Pahoinpitelyrikosten määrä laski 0,4 % verrattuna vuoteen 2018. Henkirikoksia tuli ilmi 75, mikä on 15 tapausta vähemmän kuin v. 2018. Raiskauksia ilmoitettiin 4,5 % enemmän ja seksuaalisia ahdisteluja 30,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Rattijuopumusten määrä väheni 2,0 prosentilla ja huumausainerikosten määrä nousi runsaalla 7 prosentilla. Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2019 aikana tietoon 3,0 % enemmän kuin edellisvuonna.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
  • — Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.
  • — Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
Oikeusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa.
  • — Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan.
  • — Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisia tuloksellisuustavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Hyväksytään kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Hyväksytään rasismin ja syrjinnän torjunnan sekä hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma, jossa muun muassa kehitetään eri hallinnonalojen keinoja torjua rasismia ja syrjintää sekä tiivistetään syrjintä- ja viharikostilanteen seurantaa.

Yhdistetään äitiys- ja isyyslait vanhemmuuslaiksi. Selvitetään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa.

Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Selvitetään pakkoavioliittojen kriminalisointia ja mahdollistetaan pakkoavioliittojen mitätöinti. Rikoslaissa säädetään rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Arvioidaan keinoja parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Hyväksytään ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma ja aloitetaan sen toimeenpano.

Lainvalmistelijoiden osaamista perus- ja ihmisoikeuksissa vahvistetaan johdonmukaisesti. Ministeriöiden rajat ylittävää tukea lisätään, jotta lakien vaikutukset myös ihmisten toimeentuloon, ympäristöön, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin voidaan arvioida perusteellisesti. Hallitusohjelman tehokkaaseen toteuttamiseen ja valtioneuvoston lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistamiseksi on vuodelle 2021 lisätty 1 milj. euron määräraha momentille 25.01.01.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriö edistää kestävää kehitystä osana ydintoimintaansa ja strategiaansa vahvistamalla oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtimalla kansalaisten perusoikeuksista.

Oikeusministeriön tavoitteena on edistää päätöksenteon avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta, tukea yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita sekä vähentää syrjintää, rasismia ja vihapuhetta. Oikeusministeriö huolehtii demokratian perusrakenteista sekä perus- ja ihmisoikeuspolitiikan koordinoinnista ja kehittämisestä. Nämä tavoitteet tukevat Agenda 2030 tavoitteita sukupuolten tasa-arvosta, eriarvoisuuden vähentämisestä sekä hyvästä hallinnosta.

Toimivan oikeusvaltion tavoitteena on oikeuslaitoksen toimintakyvyn turvaaminen ja tuomioiden täytäntöönpano. Oikeusministeriö huolehtii oikeuspolitiikan linjojen luomisesta sekä säädöspolitiikan ja -valmistelun kehittämisestä. Tavoitteena on vähentää korruptiota, ihmiskauppaa, väkivaltaa ja rikoksia sekä parantaa rikoksen uhrin asemaa. Nämä tavoitteet tukevat Agenda 2030 tavoitteita eriarvoisuuden vähentämisestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Oikeusministeriö jatkaa demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä saamelaisten oikeuksien toteutumista, hyvien väestösuhteiden ja syrjinnänvastaisen politiikan sekä erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja muiden haavoittuvien ryhmien osallistumisen edistämistä. Ministeriö vastaa EU-rahoitteisesta Against Hate -hankkeen koordinaatiosta. Hankkeessa kehitetään viharikosten ja -puheen vastaisia toimia.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 141 613 0 0 566 142 179
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 677 140 24 817
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 770 135 10 905
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 535 223 8 758
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
12 013 12 013
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 620 2 620
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
49 810 49 810
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
14 188 68 14 256
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 464 803 9 079 0 59 473 941
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 969 1 8 970
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 624 -143 13 481
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
284 278 7 530 214 292 022
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
81 947 1 549 -13 83 483
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
75 985 75 985
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 109 001 3 000 0 120 112 121
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
108 741 3 000 111 741
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot
(arviomääräraha)
260 120 380
30. Syyttäjät 55 729 841 0 0 56 570
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
55 729 841 56 570
40. Rangaistusten täytäntöönpano 238 639 4 720 0 -204 243 155
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
233 939 4 720 -204 238 455
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
50. Vaalimenot 11 859 1 300 0 5 858 19 017
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
11 859 1 300 5 858 19 017
  Yhteensä 1 021 644 18 940 0 6 399 1 046 983

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 131 9 211 9 269