Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja 3. Kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä, sen vaikutukset ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen säästäminen ja niiden hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti. Pyrkimyksenä on materiaalien suljettu kierto, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja valmisteluun 2030 -tavoitteiden päivittämiseksi vastaamaan 1,5 asteen vaatimuksia. Ilmastolain uudistamisella varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin globaalistikin.

Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisesti ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuoden 2021 loppuun ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavimpien toimien käyttöönottoa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä kaupunkien vesihuollossa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Ympäristökuormituksen ja vaarallisten aineiden kulkeutumisen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Uudistetaan luonnonsuojelulainsäädäntö toimien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja pilotoidaan ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Lisäksi pannaan toimeen ilmastoviisaita suojeluratkaisuja osana uutta luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa 2021—2030. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen ja liikkumisen murros sekä digitalisaatio. Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. MAL-sopimusmenettely laajennetaan Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduille. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Hankkeiden ympäristöä koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä edesautetaan uudistetun ympäristönsuojelun lainsäädännön toimeenpanolla. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain osalta laaditaan arvio lukuisten peräkkäisten uudistusten toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi valmistellaan ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen tarvittavaa ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Kiertotaloudesta rakennetaan Suomen talouden perustaa. Toteutetaan vuonna 2020 valmistuvan valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman ympäristöhallinnon alan toimia, päivitettyä valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa. Kiertotalouden edistymistä seurataan aktiivisesti ja kehitetään edelleen jäte- ja tuotetietojärjestelmiä. Materiaalitorin käyttöä laajennetaan. Valmistellaan ja pannaan toimeen kiertotaloutta tukevaa EU-tason ja kansallista jäte- ja tuotelainsäädäntöä koskien jo vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita ja komission kiertotalouden toimintaohjelman aloitteita. Jatketaan työtä nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia green deal -sopimuksia.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Asunnottomuustilastoinnin ja asunnottomuuteen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisen avulla pystytään lisäämään sekä naisten että miesten erityistarpeiden huomioimista. Naisten asunnottomuuden vähentämistä ja asumispolkuja turvataan useiden toimijoiden yhteistyöllä.

Ilmastosuunnitelman sukupuolivaikutusten toimeenpanossa otetaan huomioon erityisesti kaupunkien liikennesuunnittelu ja kulutuksen ohjaukseen liittyvät asiat, lämmityksen tai muiden teknisten keinojen, joukkoliikenteen edistäminen, turvallisuus tai turvattomuus sekä naisten ja miesten ruokatottumusten erojen analysointi, joka vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan.

Ravinteiden kierrätysohjelmalla sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla toteutetaan osaltaan ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista sekä kestävää kiertotaloutta ja kaupunkikehitystä.

Ympäristöministeriö valmistelee ehdotuksen kiertotalouden ohjelmaksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vuoden 2020 aikana. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman toimenpiteillä, muilla uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutoimilla, METSO-ohjelmalla sekä luonnonsuojelulakia uudistamalla.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista tuetaan avustusjärjestelmällä, samoin pientalojen luopumista öljylämmityksestä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti. Ympäristöministeriö edistää myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat kolme tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.

Ympäristöministeriö valmistelee kansainvälisen yhteistyön linjauksia 2020—2023, jotka toteuttavat ympäristöministeriön strategisia vaikuttavuustavoitteita. Tavoitteena on, että ympäristöministeriö on aktiivinen ja vahva vaikuttaja priorisoiduissa ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön kysymyksissä. Linjaukset tukevat pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta Suomesta, joka on kokoaan suurempi maailmalla kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotoimien edistäjänä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 3,5
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 71 403 0 0 3 241 74 644
01. Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
35 163 39 35 202
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 975 202 24 177
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
9 435 3 000 12 435
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
2 830 2 830
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 213 576 0 0 1 750 215 326
20. Ympäristövahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
1 900 1 900
21. Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
38 340 38 340
22. Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
24 435 1 750 26 185
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
67 942 67 942
60. Siirto Öljysuojarahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
19 067 19 067
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
56 130 56 130
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 762 1 762
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 40 403 10 000 0 24 150 74 553
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 163 400 6 563
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen
(siirtomääräraha 3 v)
7 300 0 7 300
06. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
(siirtomääräraha 2 v)
750 750
32. Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 300 3 300
37. Avustukset tuulivoimakaavoitukseen
(siirtomääräraha 3 v)
250 250
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 7 500 13 000
55. Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
6 250 6 250
56. Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
9 440 10 000 15 000 34 440
60. Siirto Valtion asuntorahastoon 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 700 1 700
  Yhteensä 325 382 10 000 0 29 141 364 523

  Henkilöstön kokonaismäärä 891 892 909    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Hallinnonalalle esitetään yhteensä 322,982 milj. euroa, joka on noin 37,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa ja noin 117,2 milj. enemmän kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Lisäksi Valtion asuntorahastosta voidaan myöntää rakentamiseen ja asumiseen liittyviä avustuksia lähes 270 milj. euroa ja valtiontakauksia 2,185 mrd. euroa.

Hiilineutraalius. Hallitusohjelman yhtenä keskeisenä ja läpileikkaavana teemana on ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuudesta pian sen jälkeen edellyttää mittavia toimia eri hallinnonaloilla. Koordinointivastuu ilmastopolitiikasta on ympäristöministeriöllä, jonka tehtävänä on osaltaan varmistaa käytettävien resurssien maksimaalinen vaikuttavuus ja oikeudenmukaisen siirtymän toteutuminen.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla tavoitellaan hiilineutraaliutta mm. vahvistamalla ilmastolain ohjausvaikutusta, päivittämällä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma (Kaisu) ja jatkamalla jo päätettyjen toimien valmistelua ja toimeenpanoa.

Rakentamisen päästöjen alentamiseksi talousarvioesityksessä edistetään puurakentamista ja asuntojen energiatehokkuutta. Konkreettisia avustuksia esitetään mm. asumisen energia-avustuksiin (40 milj. euroa Valtion asuntorahastosta), sähköautojen latausinfran rakentamiseen (5,5 milj. euroa) sekä kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä luopumiseen (9,44 milj. euroa).

Valiokunta korostaa erityisesti kuntien ja alueiden toimenpiteiden suurta vaikutusta ja pitää tärkeänä vauhdittaa alueellisia ilmastotoimia sekä vihreää kasvua tukevia toimia ja hankkeita (5 milj. euroa). Samoin oleellista on vahvistaa tutkimusta ja Ilmastopaneelin roolia tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä (0,75 milj. euroa).

Myös kiertotalous on keskeinen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja monimuotoisuuden heikentymistä. Suomen roolin vahvistamiseksi kiertotalouden edelläkävijänä on tärkeää, että ympäristöministeriön johdolla vielä vuonna 2020 valmistuu poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla kiertotalouden kohteisiin esitetään yhteensä 2,95 milj. euroa: kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen, jätetiedon raportointiin ja tilastointiin sekä ravinteiden kierrätysohjelman toimenpiteisiin. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kohdistetuilla määrärahoilla kehitetään ravinnekiertoa. Huomattavasti suurempia määrärahoja esitetään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kiertotalouden, innovaatioiden ja toimialojen kehittämiseen sekä kasvun tukemiseen.

Valiokunta toteaa, että kiertotalouden edistäminen on hyvässä alussa, ja painottaa, että asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää talousarvion lisäksi myös muita rahoituslähteitä, kuten EU:n elvytyspaketin panostusta.

Luonnon monimuotoisuus. Hallitusohjelman mukaan Suomessa pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteen mukaisesti. Tästä syystä luonnonsuojelun vuosittaista rahoitusta on lisätty kuluvalla hallituskaudella noin 100 milj. eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Tavoitteeseen pääsyn tärkeimpiä keinoja ovat elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman (Helmi) toteuttaminen ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden (Metso) ohjelman toimeenpanon tehostaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että mittavan lisärahoituksen kustannustehokasta ja vaikuttavaa käyttöä seurataan tarkasti sekä arvioidaan tavoitteen saavuttamista.

Valiokunta käy alla tarkemmin läpi hallinnonalalle esitettyä rahoitusta.