Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä korostuu COVID-19 pandemian myötä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (18 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2021 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö siirtyi valtioneuvoston kanslialta sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Joka toinen vuosi jaettavaan palkintoon on varattu 500 000 euroa vuosille 2021 ja 2023. Ammattikorkeakouluopiskelijoille on tarjolla samansisältöiset opiskeluterveydenhuollon palvelut kuin yliopisto-opiskelijoille vuodesta 2021 alkaen. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuodelle 2021. Vankilan perheosaston toimintaa vahvistetaan 600 000 eurolla vuodesta 2021 alkaen. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin kasvaa 23,55 milj. euroon. THL:n toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 0,7 milj. euron lisäystä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnalle ja väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen. Poikkihallinnollisen lapsistrategian valmisteluun on varattu 2,0 milj. euroa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelman toteutusta jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Seurantaindikaattori 2016—2021

  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
— Miehet 8 610 8 514 8 5501) 8 5701) 8 600 8 620
— Naiset 4 166 4 190 4 2001) 4 2101) 4 240 4 250
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 31,0 29,0 28,1 271) 27 26
— Naiset 30,1 27,4 27,0 261) 26 25
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Miehet .. 13,9 141) 14,7 15 15
— Naiset .. 23,4 251) 26,8 27 27
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 55,4 54,5 60,9 621) 62 63
— Naiset 58,1 60,5 66,1 671) 67 68
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Kokoaikaiselle 16 080 15 145 16 560 15 2501) 15 140 15 000
— Osa-aikaiselle 5 224 5 594 5 585 6 7001) 6 800 6 900
— Alle 25-v. 2 108 1 933 2 145 2 0001) 2 100 2 200
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Miehet 24,8 26,2 24,5 241) 23,5 23
— Naiset 26,6 23,4 21,9 211) 20,5 20
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Miehet 15,1 12,3 10,5 111) 11 10,3
— Naiset 16,4 12,2 11,5 111) 11 11,3
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta 41 42 43 431) 43 43
Työpaikkatapaturmataajuus 28,4 29,0 29,11) 29 29 29
Vesiepidemioiden lkm 3 1 2 4 2 2
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 905 9 546 9 886 9 8501) 9 930 9 850
— Uhrina mies, % 29,2 29,8 30,9 301) 31 31
— Uhrina nainen, % 70,8 70,2 69,1 701) 69 69
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v. 65,1 66,0 67,5 68,5 66,0 65,8
20—70-v. 66,8 67,6 69,6 70,6 69,2 69,3
55—64-v. 61,4 62,6 65,4 66,4 64,9 65,1
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta 4,7 4,0 2,9 2,4 2,9 3,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle 61,1 61,2 61,3 61,5 61,5 61,6
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 11,5 12,1 11,8 11,91) 11,5 11,5
— Alle 18-v. 10,2 11,1 10,5 10,61) 10,5 10,5
— Palkansaajat 1,4 1,7 1,7 1,91) 1,8 1,8
— 65+ 12,4 13,3 14,6 14,61) 13,5 13,5
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä .. 16,9 171) 171) 20 20
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,5 2,8 2,9 2,8 2,9 2,9
— Tulottomat kotitaloudet, lkm .. 41 377 39 158 38 474 39 000 40 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Miehet 22,9 19,0 16,71) 191) 22 22
— Naiset 31,4 27,8 25,21) 251) 28 28
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,4 1,4 1,5 1,41) 1,4 1,5
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista .. .. 36,6 371) 37 37
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 9,4 9,4 9,3 9,21) 9 9
— Naiset 7,0 6,7 6,4 6,71) 7 7
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Miehet 3,8 4,2 4,4 4,9 4,5 4,6
— Naiset 7,3 8,2 8,6 9,4 8,8 8,9
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 10,4 7,9 9,0 91) 9 9
— Naiset 14,4 10,7 11,6 121) 12 12
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 58,2 57,3 50,6 521) 52 52
— Naiset 51,8 54,9 51,6 531) 52 52
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 93,5 93,6 93,8 93,91) 94,0 94,1
— Naiset 89,2 89,5 89,7 89,81) 89,9 90,0
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 55,3 55,0 55,9 61,5 ..2) ..2)
— Miehet 53,9 53,9 55,4 60,3 ..2) ..2)
— Naiset 56,3 55,8 56,2 62,3 ..2) ..2)
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. 15,8 151) 17 16
— Miehet .. .. 13,9 141) 15 14
— Naiset .. .. 17,3 171) 19 17
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm 1 837 1 317 1 734 1 7001) ..2) ..2)
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 94,5 93,6 93,1 94,1 90 91

1) Arvio

2) Kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsy vaikeutuu koronaepidemian vuoksi. Valtioneuvosto on 17.3.2020 antanut asetuksen valmiuslain 86, 88, 93—95 ja 109 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta, joka sisältää mahdollisuuden soveltaa valmiuslain 88 § 1 momentin 1) kohtaa koko valtakunnan alueella. Edellä mainitun kohdan soveltamiseen liittyvä asetus kunnan oikeudesta poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista on annettu 17.3.2020, ja se on voimassa 13.4.2020 asti.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 122 877 0 0 14 712 137 589
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
36 018 36 018
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
980 200 1 180
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 848 292 2 140
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 155 520 20 675
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 714 8 714
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta
(siirtomääräraha 3 v)
30 400 5 700 36 100
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 500 8 000 27 500
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
5 262 5 262
02. Valvonta 82 367 0 0 1 275 83 642
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 794 202 14 996
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 272 59 14 331
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 351 22 5 373
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 909 27 909
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 200 3 200
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
11 841 992 12 833
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 136 656 0 0 10 956 147 612
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
62 072 10 956 73 028
25. Kansalliset osaamiskeskittymät
(siirtomääräraha 3 v)
6 500 6 500
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
24 000 24 000
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
29 042 29 042
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 042 7 042
87. Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 8 000
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 500 057 0 0 0 4 500 057
50. Perhe-etuudet
(arviomääräraha)
1 596 500 1 596 500
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
16 500 16 500
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 580 400 1 580 400
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
56 500 56 500
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
768 800 768 800
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
481 357 481 357
20. Työttömyysturva 2 872 649 61 000 0 61 000 2 994 649
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
28 366 28 366
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
1 037 490 6 000 6 000 1 049 490
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 802 990 55 000 55 000 1 912 990
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 803 3 803
30. Sairausvakuutus 2 185 300 0 0 0 2 185 300
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 185 300 2 185 300
40. Eläkkeet 5 044 200 0 0 0 5 044 200
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
58 400 58 400
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
737 500 737 500
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
418 000 418 000
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
13 900 13 900
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
13 400 13 400
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 803 000 3 803 000
50. Veteraanien tukeminen 241 334 0 0 0 241 334
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 050 1 050
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
9 900 9 900
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
48 600 48 600
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
16 000 0 16 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
2 080 2 080
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
16 16
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
1 260 1 260
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
30 400 30 400
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
132 020 132 020
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 2 014 497 17 500 0 84 000 2 115 997
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
350 350
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 800 2 800
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
25 000 25 000
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
96 000 96 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
65 800 65 800
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
562 0 562
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
2 000 2 000
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 615 000 1 615 000
39. Palvelurakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
128 300 17 500 39 000 184 800
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
27 835 27 835
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
25 550 25 550
61. EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
45 000 45 000
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 000 3 000
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
7 100 7 100
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 37 773 70 000 0 223 500 331 273
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
30 940 70 000 223 500 324 440
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
545 545
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
460 460
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 138 390 0 0 0 138 390
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
117 000 117 000
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 1 900
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
350 350
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
19 140 19 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 362 440 0 0 0 362 440
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
362 440 362 440
  Yhteensä 17 738 540 148 500 0 395 443 18 282 483

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 712 3 683 3 808    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2021 maksullisen toiminnan osuus on 1 272 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 244 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.