Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         30. Työllisyys ja yrittäjyys
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvun tavoite on edelleen voimassa, vaikka koronakriisi on asettanut koko talouden näkymän uuteen tarkasteluun.

Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Koronakriisin vaikutukset osuvat kaikkiin näihin ja vaikutusten kesto on todennäköisesti pitkä. Politiikkatoimien toteutus siten, että ne auttavat yrityksiä selviämään kriisin yli, lomautettuja ja työttömiä pysymään työmarkkinoilla ja uudistamaan samalla osaamistaan ja mahdollistamaan kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen on keskeisin haaste. Kriisitoimenpiteiden toteutuksessa on pyrittävä siihen, että terve kilpailu säilyy markkinoilla ja yritysten uusiutuminen on mahdollista.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia. Toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja sen rinnalla mm. yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian soveltaminen ja luominen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kansantalouden kasvua tukien.

Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on erityisrahoitusyhtiöiden ja -instrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisen vienninrahoituksen tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja edistää vientiä ja työllisyyttä.

Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen ja vuorovaikutus.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden tavoitteena on edistää yritysten ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Pidemmän aikajänteen kilpailukykyä kehittävät toimenpiteet koronakriisiin

Terveyden rinnalla on pidettävä mielessä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tavoitteet. Talouden välittömistä kriisitoimenpiteistä on siirryttävä mahdollisimman pian palauttamaan työmarkkinat ja yritystoiminta kriisiä edeltäneelle tasolle. Samalla on kannustettava taloutta uusiutumaan innovaatiopolitiikan ja uudistavan elinkeinopolitiikan välinein. Pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta on ratkaisevaa se, että innovaatiojärjestelmää kyetään vahvistamaan ja terve kilpailu markkinoilla ajaa yrityksiä uusiutumaan. Kilpailukyky kotimarkkinoilla ja globaaleissa toiminnoissa määrittelee Suomen hyvinvoinnin jatkossakin ja kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin määrittelevät Suomen hyvinvoinnin jatkossakin.

Kustannus- ja hintakilpailukyky ovat oleellisia, kun kriisin jälkeen kilpaillaan alentuneen kysynnän oloissa kansainvälisistä markkinaosuuksista. Kotimarkkinoiden kustannustaso määrittää ulkoista kilpailukykyämme. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon tehokkuus ja työn hinnan määräytyminen tuottavuuskehityksen mukaisesti ovat keskeisiä.

Työmarkkinoilla työvoiman siirtyminen taantuvilta toimialoilta ja -alueilta sinne, missä työtilaisuuksia on tarjolla, on oleellista talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi. Työnteon kannustimista on huolehdittava kaikkien työmarkkinoille osallistuvien kohdalla, jotta vältettäisiin työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi työttömyysongelmaksi.

Koronakriisi kiihdyttää useiden megatrendien vaikutuksia. Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on tärkeää, että pääsy globaaleille markkinoille ei vaarannu. Digitaalisten palveluratkaisujen yleistyessä markkinoille pääsy edellyttää mahdollisuutta skaalata ratkaisuja omien rajojen ulkopuolellakin. Näin edesautetaan myös Suomen talouden rakenteiden muutosta kestävämpään suuntaan. Koronakriisi voi myös muuttaa yritysten toimintamalleja tehtävien sijoittamisessa eri maihin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lisätä suomalaisen arvonluonnin osuutta yritystoiminnassa ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on tärkeää.

Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja kansainvälinen markkinatilanne huomioon ottaen. Tki-toiminnan resurssien turvaaminen on pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytys.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:

  2019
toteutuma/arvio
2020
arvio
2021
arvio
       
— BKT:n määrän muutos (%) 1,1 -4,5 2,6
— Työttömyysaste (%) 6,7 8,0 8,1
— Työllisyysaste (%) 72,5 71,2 71,3
— Kasvuyritysten lukumäärä > 1 000 > 1 000 > 1 000
— Työn tuottavuus, muutos (%) 0,3 -1,6 1,5
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%) 40 > 39 > 35
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

  2018 2018 2019 2019
  Naiset Miehet Naiset Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 45 55 44 56
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) 45 55 47 53
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 55 45 60 40
— palkkatuettu työ (%) 48 52 47 53
— starttiraha (%) 51 49 51 49
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 57 43 58 42

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Kuuden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 409 ESR- ja 1 159 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 31 % (231,7 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 23 % (249,1 milj. euroa). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa tukevia toimia, luo uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja sekä toteuttaa kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa. Ministeriö myös tukee kestävää kasvua ja ympäristön kehitystä palvelevia innovaatioita, turvaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä.

Johdonmukainen energia- ja ilmastopolitiikka on keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan keskeisesti huomioon politiikan toteutuksessa.

Vuonna 2021 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 160 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 283 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 327,516 336,383
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 110,000 160,000
32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 33,915 -
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 146,823
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 4,000 3,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 65,000
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 351,789
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 831 849 0 0 14 439 846 288
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
38 668 -833 37 835
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
185 801 1 304 187 105
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
209 411 1 105 210 516
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 864 483 33 347
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
101 504 3 760 105 264
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 361 99 18 460
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
9 157 -2 701 6 456
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 857 -151 21 706
09. Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 758 -12 7 746
10. Digitalisaation kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 200 8 200
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
4 939 4 939
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
57 072 57 072
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille
(siirtomääräraha 3 v)
6 291 3 110 9 401
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
4 400 4 400
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
109 303 109 303
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
1 222 1 222
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta
(arviomääräraha)
2 572 0 2 572
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
400 400
54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta
(arviomääräraha)
3 000 3 000
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
17 219 17 219
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
50 75 125
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 1 298 158 18 138 0 26 276 1 342 572
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 420 3 420
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
516 318 21 376 537 694
41. Energiatuki
(arviomääräraha)
101 250 101 250
42. Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
64 200 64 200
44. Kiertotalouden investointituki
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
45. LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
5 532 5 532
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(arviomääräraha)
15 685 4 900 20 585
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 8 000
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
282 803 282 803
49. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki
(siirtomääräraha 3 v)
4 150 6 832 10 982
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
282 800 282 800
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
12 000 11 306 23 306
30. Työllisyys ja yrittäjyys 972 822 129 938 3 000 42 600 1 148 360
30. Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen
(siirtomääräraha 2 v)
0 0
31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen
(arviomääräraha)
10 000 3 000 13 000
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
3 190 3 190
33. Turveyrittäjien avustaminen
(siirtomääräraha 2 v)
30 585 30 585
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
52 000 52 000
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
92 378 100 92 478
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
45. Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen
(siirtomääräraha 3 v)
20 000 20 000
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
(arviomääräraha)
121 000 121 000
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
276 306 -12 735 263 571
52. Palkkaturva
(arviomääräraha)
32 000 1 460 33 460
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
378 638 129 938 508 576
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu
(arviomääräraha)
4 500 4 500
40. Yritysten erityisrahoitus 598 987 0 120 000 550 000 1 268 987
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
700 700
43. Yritysten kustannustuki
(siirtomääräraha 2 v)
0 40 000 200 000 240 000
44. Tapahtumatakuu
(arviomääräraha)
80 000 80 000
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet
(arviomääräraha)
189 928 189 928
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
83 200 83 200
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 650 000 650 020
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
87. Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
300 000 -300 000 0
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
19 100 19 100
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
6 029 6 029
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 180 051 0 0 -1 000 179 051
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 891 -1 000 7 891
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
171 160 171 160
  Yhteensä 3 881 867 148 076 123 000 632 315 4 785 258

  Henkilöstön kokonaismäärä 8 554 8 520 8 725