|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
Eduskunnalle annetaan vuoden 2020 talousarvioesitystä (HE 29/2019 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 7.10.2019 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2020 talousarvioksi.
Tuloarviota alennetaan 95 milj. eurolla johtuen siitä, että verotuloarviota alennetaan 98 milj. eurolla ja sekalaisten tulojen arviota korotetaan 3 milj. eurolla.
Hallitus antaa esityksen uusien kone- ja laiteinvestointien korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023. Esityksen mukaan hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskisi uusia v. 2020—2023 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Oikeus korotettuihin poistoihin olisi yhteisöverovelvollisten yritysten lisäksi myös yhtymillä, kuten avoimilla yhtiöillä, kommandiittiyhtiöillä, elinkeinonharjoittajilla ja maatalouden harjoittajilla, mikä pienentää ansio- ja pääomatuloveron tuottoa 9 milj. eurolla v. 2020. Muutos aiheuttaa 17 milj. euron vähennyksen kuntien ansio- ja pääomatuloveroihin v. 2020, mikä korvataan kuntien verotulomenetysten kompensaatiota korottamalla. Yhteisöveron osalta poisto-oikeuksia koskeva muutos alentaa kertymää 89 milj. eurolla v. 2020. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutos kompensoidaan nettomääräisesti kunnille muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuottovaikutus kunnille on neutraali.
Varsinaisten tulojen 95 milj. euron vähennys ja määrärahojen 101 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2020 täydentävä talousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 196 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2020 arvioidaan 2,2 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa n. 110 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuoden 2020 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan kehyksen hinta- ja rakennemuutoksia jäljempänä olevan taulukon mukaisesti n. 45 milj. eurolla. Tarkistusten jälkeinen menokehys vuodelle 2020 on 47 822 milj. euroa.
Talousarvioesitystä täydentävän esityksen jälkeen kehykseen luettavien menojen taso on 47 458 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2020 jakamaton varaus on n. 64 milj. euroa, minkä lisäksi v. 2020 on käytettävissä 300 milj. euron lisäbudjettivaraus.
Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2020 |
| 25.01.20 | Ajoitusmuutos ns. WinCapita-korvausten maksatuksissa | 20,0 |
| 24.30.66 | Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 12.24.99. | 2,8 |
| 32.20.46 | Momentilla siirrytään määrärahaneutraalisti siirtomäärärahasta valtuusmenettelyyn. Tämän vuoksi tehdään kehyskorjaus jo aiemmin budjetoituja hankkeita koskien. | 13,5 |
| 32.30.42 | Ajoitusmuutos alueellisen pääomasijoitustoiminnan käynnistämisessä. | 8,4 |
| Yhteensä | 44,6 |
Ministeriöiden toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä n. 1,6 milj. euroa lisäystä liittyen poliittisten valtiosihteereiden ja erityisavustajien lisääntyneeseen määrään.
Sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen määrärahoihin ehdotetaan yhteensä n. 1,8 milj. euron lisäystä Valtorin turvallisuusverkon (Tuve-verkon) tietoturvan ja kybersuojauksen parantamisesta aiheutuvien maksujen korotusten kattamiseen.
Ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen avustuksiin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä. Rauhanjärjestöjen toiminta-avustuksiin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä. Luonto- ja ympäristöjärjestöjen järjestöavustuksiin ehdotetaan 0,4 milj. euron lisäystä.
Jatkuvaan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 20 milj. euron lisäystä siirtona työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta. Määrärahaa on tarkoitus käyttää jatkuvan oppimisen uudistuksen tukeen ja välittömien, nopeavaikutteisten työllisyyttä edistävien toimien toteuttamiseen. Näiden toimien koordinointitehtäviä varten ehdotetaan samalta momentilta siirrettäväksi 1,2 milj. euroa ELY-keskusten toimintamenoihin.
Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,17 milj. euron lisäystä sormenjälkitunnisteiden vaihtamiseen kolmansien maiden rikosrekisterien välillä.
Lastensuojeluasioiden muutoksenhaun muutoksesta johtuviin lisätehtäviin ehdotetaan muille tuomioistuimille 0,15 milj. euron ja turvapaikka-asioiden ruuhkan purkuun 1,0 milj. euron kertaluonteista lisäystä. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja muille tuomioistuimille ehdotetaan yhteensä 2,32 milj. euron kertaluonteista lisäystä muiden oleskelulupa-asioiden määrän kasvun johdosta.
Varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla varaudutaan Afrikan kehityspankin seitsemänteen pääomankorotukseen. Suomen osuus peruspääoman korotuksesta aiheutuvista maksuista on 30,4 milj. euroa ja vaadittaessa maksettavasta takuupääomasta on n. 470 milj. euroa.
Poliisin toimintamenoihin vuodelle 2020 ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä kertaluonteisiin toimitilamenoihin.
Pelastusopiston toiminnan turvaamiseksi v. 2020 ehdotetaan pelastustoimelle lisäystä 2,4 milj. euroa.
Maahanmuuttoviraston kertaluonteisiin tietojärjestelmämenoihin ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 13,8 milj. euron lisäystä Laivue 2020 -hankkeelle vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa esitetystä tilausvaltuusmuutoksesta johtuen.
Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu auto- ja valmisteverotuksen siirron Tullilta Verohallinnolle toteuttavan AVA-hankkeen lisärahoitustarpeesta.
Valtiokonttorille ehdotetaan 405 000 euroa konsernilaskelmien kehittämiseen, mikä rahoitettaisiin määrärahasiirtona tuottavuuden edistämisen määrärahasta.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeelle ehdotetaan 4,7 milj. euron lisäystä siirtona tuottavuuden edistämisen määrärahasta.
Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta ehdotetaan korotettavan 60 milj. eurolla ja lainanottovaltuutta nostettavan 20 milj. eurolla. Lisätarve aiheutuu tytäryhtiöiden purkamisesta.
EU:n lisätalousarvion ja Brexitin myöhentymisen aiheuttamien muutosten vuoksi ehdotetaan 119 milj. euron vähennystä Suomen maksuihin EU:lle.
Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä viraston toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä 0,5 milj. euron lisäystä Education Finland -ohjelman toimeenpanoon.
Suomen Akatemian valtuuteen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä. Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokoneen kansallisia kustannuksia katetaan jo v. 2020 myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta, jolloin Akatemian valtuudesta tähän kohdennettava rahoitus v. 2020 alenee 10 milj. euroa.
Rahoitustason säilyttämiseksi vuoden 2019 tasolla ehdotetaan lisäystä yhteensä 5,4 milj. euroa tieteen menoihin sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kuntien liikunta- ja nuorisotoimen valtionosuuteen.
Antidopinglaboratoriotoiminnan jatkamiseen Suomessa ehdotetaan kertaluonteista lisäystä 0,5 milj. euroa.
Luonnonvarakeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä n. 1,2 milj. euron lisäystä maatalouslaskennan 2020, ruokahävikkiseurannan ja päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon.
Perusväylänpitoon ehdotetaan 0,7 milj. euron pysyvää lisäystä raskaan liikenteen massojen valvonnasta annetusta EU-direktiivistä johtuvaan etäpunnitusjärjestelmän hankintaan. Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelun valtuuteen ehdotetaan 3 milj. euron korotusta, mistä ei aiheudu määrärahalisäystä vuodelle 2020. Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen tukeen ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 0,6 milj. euron lisäystä vaikuttavuusinvestointien osaamiskeskuksen perustamiseen.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä viraston toiminnan turvaamiseen.
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 33,9 milj. euron valtuutta uusiin laivahankkeisiin.
Alueellisten pääomasijoitusrahastojen perustamisen aikataulumuutoksen vuoksi yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 8,4 milj. euron lisäystä, joka jää käyttämättä v. 2019.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenojen valtionosuuteen ehdotetaan 1,4 milj. euron lisäystä. Tarve aiheutuu välttämättömästä lisäpanostuksesta tietoturvan kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenomomentille ehdotetaan 0,4 milj. euron lisäystä. Tarve aiheutuu EU:n lääketutkimusasetuksen toimeenpanosta.
Valtion mielisairaaloiden toimintamenomomentille ehdotetaan 0,5 milj. euron korotusta. Lisäyksen jälkeen valtio voi maksaa tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määrätyn henkilön hoidon kustannukset sellaisissa tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään lainsäädännön nojalla.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen määrärahaan ehdotetaan 0,4 milj. euron lisäystä. Tarve aiheutuu poliisin tilaamien ruumiiden kuljetuksen menojen ja poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten lisääntymisestä.
Valtion korvausta rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin ehdotetaan korotettavan 110 milj. eurolla. Korotustarve perustuu kuntien ilmoitukseen niiden arvioimasta määrärahatarpeesta veteraanien palvelujen toteuttamiseksi.
Rintamalisän määrää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 50,19 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Korotus tulisi voimaan 1.4.2020. Korotuksen vuoksi määrärahaan ehdotetaan ensi vuodelle 4,7 milj. euron lisäystä.
Lahden kaupungille ehdotetaan 3 milj. euron avustusta Euroopan ympäristökaupunki 2021 -teemavuoden toteuttamiseen liittyviin kuluihin.
Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
| Pääluokka | Hallituksen esitys talousarvioksi | Täydentävä esitys | Yhteensä | |
| 21. | Eduskunta | 127 106 000 | - | 127 106 000 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 16 124 000 | - | 16 124 000 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 218 617 000 | 394 000 | 219 011 000 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 256 078 000 | 3 010 000 | 1 259 088 000 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 953 718 000 | 8 537 000 | 962 255 000 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 1 519 562 000 | 8 696 000 | 1 528 258 000 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 3 157 817 000 | 14 590 000 | 3 172 407 000 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 18 493 176 000 | -90 249 000 | 18 402 927 000 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 6 836 949 000 | 27 722 000 | 6 864 671 000 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 688 523 000 | 1 246 000 | 2 689 769 000 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 489 519 000 | 2 322 000 | 3 491 841 000 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 2 863 390 000 | 2 864 000 | 2 866 254 000 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 14 779 696 000 | 117 825 000 | 14 897 521 000 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 277 893 000 | 3 562 000 | 281 455 000 |
| 36. | Valtionvelan korot | 873 410 000 | - | 873 410 000 |
| Yhteensä | 57 551 578 000 | 100 519 000 | 57 652 097 000 | |
Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
| Osasto | Hallituksen esitys talousarvioksi | Täydentävä esitys | Yhteensä | |
| 11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 47 092 808 000 | -98 000 000 | 46 994 808 000 |
| 12. | Sekalaiset tulot | 5 902 893 000 | 2 863 000 | 5 905 756 000 |
| 13. | Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 2 494 481 000 | - | 2 494 481 000 |
| 15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 98 028 000 | - | 98 028 000 |
| Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 55 588 210 000 | -95 137 000 | 55 493 073 000 | |
| 15.03.01 | Nettolainanotto ja velanhallinta | 1 963 368 000 | 195 656 000 | 2 159 024 000 |
| Yhteensä | 57 551 578 000 | 100 519 000 | 57 652 097 000 | |
Laajennettu haku
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2020 TALOUSARVIOESITYKSEN (HE 29/2019 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
Tuloarviot