Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
       10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
       20. Ammatillinen koulutus
       40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
            01. Suomen Akatemian toimintamenot
            02. Kansallisarkiston toimintamenot
            03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
            04. Varastokirjaston toimintamenot
            20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
            (22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
            50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
            51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
            53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
            54. Strateginen tutkimusrahoitus
            55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
            66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 337 076 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
  • — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat

Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
  • — Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen hyödynnettävyyttä ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
  • — Tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia, vetovoimaisia ja hyvin johdettuja työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja, avoimia oppimisympäristöjä ja eri statustuksella toimivien oppijoiden joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
  • — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
  • — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä

 2016201720182019
arvio
2020
arvio
      
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot     
— aloittaneet33 91532 61130 82632 00032 000
— tutkinnot23 04423 16724 50623 70023 700
— opiskelijamäärä128 663127 792127 033127 100127 100
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot     
— aloittaneet4 2794 9624 8274 9005 000
— tutkinnot2 5182 7533 1163 2003 300
— opiskelijamäärä11 00112 19813 40413 40013 400
Yliopiston perustutkinnot1)     
— uudet opiskelijat20 94320 26621 68221 30021 300
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot14 28913 89313 46213 60013 900
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot15 32114 91115 16215 20015 300
— opiskelijamäärä134 887133 609133 948134 000134 000
Yliopiston tohtorintutkinnot1 8881 7501 7831 7701 750

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)

 20142015201620172018
arvio
2019
arvio
2020
arvio
        
T&K-menojen BKT-osuus (%)3,172,902,742,762,702,722,72

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 Myöntämisvaltuus      
Vuosi 20192020202120222023202420252026
          
2009258,50,7       
2010369,11,5       
2011316,11,4       
2012282,41,4       
2013302,62,20,1      
2014280,09,52,40,2     
2015318,851,117,23,00,1    
2016338,482,948,415,62,20,1   
2017348,391,288,256,420,42,0   
2018343,375,187,988,255,215,2   
2019368,431,379,989,992,965,29,1  
2020337,1 6,678,783,782,361,119,75,0
Yhteensä 348,3330,7332,0254,5164,870,219,75,0

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 500 000 euroa tutkimusinfrastruktuureihin siirtona momentilta 29.40.22, 5 207 000 euroa momentin 29.40.53 määrärahojen muuttamiseksi valtuuspäätösten piiriin osana teknistä budjetointimuutosta ja 1 000 euroa eläkemaksurakenteen muutoksesta ja vähennyksenä 25 000 000 euroa lippulaivahankkeiden vuosien 2018 ja 2019 rahoituksen päättymisestä ja kertaluonteinen 20 000 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi.

Momentilta 29.40.22 tehty 8 500 000 euron tekninen siirto nostaa valtuudesta aiheutuvia menoja momentilla 29.40.51 v. 2020 2 500 000 euroa, v. 2021 5 000 000 euroa, v. 2022 7 500 000 euroa ja v. 2023 8 500 000 euroa. Momentin 29.40.53 määrärahojen muuttaminen valtuuspäätösten piiriin ei lisää valtion menoja.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 502 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
  • — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
  • — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
  • — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4)-3,013,10-
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein)aloitettuvalmistunutvalmistunutaloitettu
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%)>5056,8<25>50
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm)4 4904 1134 1004 300
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%)4546,15080
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%)2,32,3<3,5<3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus)1 5001 4201 5001 400
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,633,543,653,65
Henkilötyövuodet136,2132,5139137

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot12 17411 89211 902
Bruttotulot559350400
Nettomenot11 61511 542 11 502
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 645  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 719  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muu muutos4
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-48
JTS-miljardin tuottavuussäästö-57
Lomarahojen alentaminen (Kiky)139
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-59
Palkkausten tarkistukset-23
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)32
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-28
Yhteensä-40

2020 talousarvio11 502 000
2019 talousarvio11 542 000
2018 tilinpäätös11 689 000

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.
Tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä)218 516221 795219 000226 000
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. kuvausyksikköä)60748085
Toiminnallinen tuloksellisuus    
Tutkijasalikäynnit28 92526 92025 00023 000
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl)33 79228 80627 00027 000
Verkkokäyttö (käyntikerrat)1 453 9231 626 6341 800 0001 900 000
Viranomaisarkistot (hm/vuosi)8872 27915 1005 000
Digitoidut aineistot (hm/vuosi)6631 000250550
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,43,33,73,7
Henkilötyövuodet 224,1203200200

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot20 37420 05720 236
Bruttotulot1 844600670
Nettomenot18 53119 45719 566
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 622   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 915  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Massadigitoinnin pilotti vuonna 2019-2 500
Paperiarkistojen massadigitointi1 500
Toimintamenojen tasomuutos1 500
Uuden keskusarkiston väliaikaisen lisäyksen poistaminen-50
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-11
JTS-miljardin tuottavuussäästö-55
Lomarahojen alentaminen (Kiky)178
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-431
Palkkausten tarkistukset-28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)41
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-35
Yhteensä109

2020 talousarvio19 566 000
2019 talousarvio19 457 000
2018 tilinpäätös17 823 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 082 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa sekä tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali -sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.

Tunnuslukuja2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
     
Julkaisujen määrä (sivua)3 9394 0193 5003 500
Kielineuvonta (vastauksia), kpl6 5407 0606 0006 000
Sähköiset aineistot1)185 088190 713190 000200 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,533,63,43,4
Henkilötyövuodet77,1787777

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot1 8351 5581 532
Bruttotulot455450450
Nettomenot1 3801 1081 082
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta856  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle594  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
JTS-miljardin tuottavuussäästö-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)7
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-25
Palkkausten tarkistukset-1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1
Yhteensä-26

2020 talousarvio1 082 000
2019 talousarvio1 108 000
2018 tilinpäätös1 118 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 629 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tunnuslukuja2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v3 1213 0074 0004 000
Tilausten määrä (kpl)/v107 98997 386115 000115 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,843,944
Henkilötyövuodet17,917,41818

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot1 6231 668 1 629
Bruttotulot333
Nettomenot1 6201 665 1 626
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta60  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle96  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-1
JTS-miljardin tuottavuussäästö-9
Lomarahojen alentaminen (Kiky)14
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-38
Palkkausten tarkistukset-2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-3
Yhteensä-36

2020 talousarvio1 629 000
2019 talousarvio1 665 000
2018 tilinpäätös1 656 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 769 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20202021Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
    
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 9 0003 00012 000
Menot yhteensä9 0003 00012 000

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta2 369 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko28 000 000
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään)400 000
Yhteensä30 769 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen-2 000
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA)-200
Team Finland Knowledge -verkosto, palautus (siirto momentilta 24.01.01)446
Yhteensä-1 754

2020 talousarvio30 769 000
2019 talousarvio32 523 000
2018 tilinpäätös169 375 000

(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Vuodesta 2020 alkaen uusia tutkimusinfrastruktuurihankepäätöksiä tehdään vain valtuudesta ja valtuuden maksatukseen tarvittavat määrärahat on siirretty momentille 29.40.51. Määrärahalisäys on v. 2020 2,5 milj. euroa, v. 2021 5,0 milj. euroa, 2022 7,5 milj. euroa ja 2023 8,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tutkimusinfrastruktuurit, siirto Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja v. 2020 määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa-8 500
Yhteensä-8 500

2019 talousarvio8 500 000
2018 tilinpäätös8 500 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 847 414 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 653 353 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 178 461 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 15 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa: Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

 2014
toteutuma
2016
toteutuma
20181)
toteutuma
20202)
tavoite
     
Alemmat korkeakoulututkinnot13 49914 28913 46214 670
Ylemmät korkeakoulututkinnot14 85915 32115 16215 395
Tohtorin tutkinnot1 8651 8881 7831 690
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3)0,460,530,560,57
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), %44,942,747,048,0
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4)48,551,552,555,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, %38,441,843,245,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 653 353 000
— Kansalliskirjasto17 908 000
— Harjoittelukoulut51 473 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus1 583 972 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista178 461 000
— Arvio vuoden 2020 ALV-kompensaatioksi165 705 000
— Vuoden 2018 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus12 756 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään)15 600 000
Yhteensä1 847 414 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 091 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV -kompensaation tarkentuminen27 008
Indeksikorotus (2,8 %)44 875
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan500
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen-4 000
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019)10 000
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01)-674
Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa-1 000
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen4 000
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-408
Yhteensä80 301

2020 talousarvio1 847 414 000
2019 talousarvio1 767 113 000
2018 tilinpäätös1 767 428 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 280 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lippulaivahankkeet, päätösten maksatus4 000
Tutkimusinfrastruktuurit (siirto momentilta 29.40.22 Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa)2 500
Valtuuspäätösten edellyttämät määrärahatarpeet, ajoituksen muutos2 448
Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen, valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos-5 000
Lomarahojen alentaminen (Kiky)10
Palkkausten tarkistukset-2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-2
Yhteensä3 956

2020 talousarvio280 096 000
2019 talousarvio276 140 000
2018 tilinpäätös245 175 193

53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 105 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä pois lukien tutkimusinfrastruktuurihankkeet, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

4) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

5) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

6) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

7) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

8) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

10) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 5 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen50 673 000
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin5 744 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan3 627 000
Tiedekeskus Heurekan toimintaan ja tiedekasvatusta tukeviin hankkeisiin 3 000 000
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä varten5 850 000
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien toimintaan2 340 00
Digitaalisten tietoaineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseen5 000 000
Valtiontalouden ulkopuolisten tutkimuslaitosten sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin5 822 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin22 080 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle750 000
Yhteensä105 486 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-2 081
Yhteensä-2 081

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio105 486 000
2019 talousarvio107 567 000
2018 tilinpäätös106 188 438

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 54 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2020 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa: Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

VuosiValtuus2015201620172018 20192020202120222023
           
201555 63110 75222 25922 370-608858    
201655 631 11 71022 53616 8784 507    
201755 631  1 09816 91418 22215 0004 398  
2018 55 631   9 61817 00017 00010 0002 013 
201955 631    6 33117 40017 20014 700 
202055 631     5 23120 20019 10011 100
Yhteensä 10 75233 96946 00442 80246 91854 63151 79835 81311 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos-1 000
Yhteensä-1 000

2020 talousarvio54 631 000
2019 talousarvio55 631 000
2018 tilinpäätös42 801 479

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 867 989 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 801 749 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 57 214 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 8 720 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.

Selvitysosa: Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Kohdan 4 opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee kolmen ammattikorkeakoulun (Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Novia yrkeshögskolan) kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat ammattikorkeakoulujen sijaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakouluille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2014
toteutuma
2016
toteutuma
2018
toteutuma
20201)
tavoite
     
Ammattikorkeakoulututkinnot22 77823 04424 50622 269
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot2 1152 5183 1162 950
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet1 8491 7981 4611 600
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö1,111,281,301,35
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista55,757,358,060,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista61,762,263,064,0

1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 801 749 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista57 214 000
Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään)8 720 000
Laskennallisin perustein määräytyvä kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti306 000
Yhteensä867 989 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV -kompensaation tarkentuminen5 603
Indeksikorotus (2,8 %)21 934
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan300
Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus240
Opetusmetsäkompensaatio306
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019)5 000
Team Finland knowledge (siirto momentille 24.01.01)-338
Yhteensä33 045

2020 talousarvio867 989 000
2019 talousarvio834 944 000
2018 tilinpäätös826 250 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos107
Yhteensä107

2020 talousarvio20 079 000
2019 talousarvio19 972 000
2018 tilinpäätös18 105 780