Talousarvioesitys 2020
20. Ammatillinen koulutus
Selvitysosa:
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ammatilliselle koulutukselle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — koulutus tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa, tukee työ- ja elinkeinoelämän uudistamista ja luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle
- — koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa
- — koulutuksen palvelujärjestelmä toimii asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.
Ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa alati muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia. Koulutuksen on lisääntyvässä määrin kyettävä vastaamaan myös jatkuvan oppimisen tarpeeseen väestön uudistaessa ja päivittäessä osaamistaan työuran eri vaiheissa. Kun työtehtävät ja tavat tehdä työtä muuttuvat, tarvitaan jatkuvasti uudenlaista osaamista ja uudenlaisia osaamisten yhdistelmiä, joilla vastataan monimuotoistuviin osaamistarpeisiin ja jatkuvan oppimisen haasteisiin. Tämä edellyttää koulutuksen osaamisperusteisuuden vahvistamista. Ammatillisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.
Toiminnalliset tavoitteet:
- — Koulutuksen järjestäjät suuntaavat koulutuspalveluitaan työelämän osaamistarpeiden mukaisesti reagoiden ennakoivasti ja joustavasti toiminta-alueillaan tapahtuviin muutoksiin. Koulutuksen järjestäjiä ohjataan tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvilla, vuosittaisen rahoituksen määräämiseksi tehtävillä suorite- ja strategiarahoituspäätöksillä sekä informaatio-ohjauksella. Toiminnanohjausprosesseja tehostetaan ja prosessien läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välistä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmää kehittämällä.
- — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen laskennallisesta rahoituksesta perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia. Selvitetään mahdollisuuksia selkiyttää ja yksinkertaistaa rahoituksen määräytymisperusteita.
- — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Vuonna 2020 ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Vuosina 2018 ja 2019 toteutettujen ammatillisen osaamisen pilottien tulosten perusteella arvioidaan tutkinnon perusteiden ja rahoitusjärjestelmän kehittämistarvetta siten, että tutkinnon osilla ja tätä pienemmillä osilla voitaisiin nykyistä paremmin vastata myös nopeasti ilmaantuviin ja rajatumpiin osaamistarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa yksilöille työelämässä tai jatko-opinnoissa tarvittavaa ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja. Tärkein geneerinen taito on jatkuvan oppimisen taito, jonka avulla kukin voi itse arvioida omaa osaamistaan sekä päivittää ja lisätä sitä työelämän ja omien tarpeiden mukaan. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Koulutukseen hakeudutaan pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Koulutukseen tulee voida hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja muille vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Toiminnalliset tavoitteet:
- — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle.
- — Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen sivistyksellisiä opintoja (perustaitoja, kriittistä ajattelukykyä ja oppimaan oppimista).
- — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä.
- — Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävän ikäluokan välitön siirtyminen jatko-opintoihin.
- — Opintopolku-palvelua kehitetään siten, että se tukee jatkuvaa oppimista sekä asiakkaiden osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan parempaa kohtaantoa.
Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmän tulee vastata dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Osaamisen hankkimisen tulee olla mahdollista asiakkaan osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyden, toimintakyvyn ja vaikuttavuuden paraneminen edellyttää yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä, oppimisympäristöjen monipuolistamista ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisäämistä. Koulutuksen järjestäjien on pystyttävä parantamaan palvelujaan ja toimintansa laatua siten, että koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään toimintaprosessien kokonaisvaltaista uudistamista ja valmiutta myös rakenteelliseen kehittämiseen.
Toiminnalliset tavoitteet:
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat palveluvalikoimaansa joustavasti käyttäen oikea-aikaisesti, osuvasti ja laadukkaasti työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin.
- — Koulutusta toteutetaan monipuolisissa ja laadukkaissa oppimisympäristöissä.
- — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Kehitetään työpaikkaohjaajien koulutusta.
- — Koulutuksen järjestäjät tehostavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opetusjärjestelyjään siten, että yksilölliset opintopolut monipuolistuvat, opinto- ja ohjausprosessit tehostuvat ja koulutusajat lyhenevät.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut, tilastointi ja seuranta uudistetaan kokonaisuudessaan uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Määrälliset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit määritellään ja otetaan käyttöön asteittain siirtymäkauden aikana. Tavoitteet asetetaan ammatillisen koulutuksen uudessa ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien suoritemäärittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tulee jatkossa tuottamaan merkittävän osan koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa tarvittavista tiedosta. Koski-palvelusta saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyssä sitä mukaa, kun sen tietosisältö laajenee ja tietoa kertyy useammalta vuodelta.
Tässä esitettävät tilastotiedot perustuvat aiemman lainsäädännön mukaisiin määrittely-, tiedonkeruu- ja tilastointitapoihin.
Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Perustutkintokoulutus | 71 621 | 74 049 | 75 583 | 80 000 | 80 000 | 82 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 6 166 | 6 838 | 8 588 | 10 000 | 10 000 | 10 500 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 31 518 | 34 453 | 32 625 | 38 000 | 38 000 | 38 500 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 12 672 | 14 437 | 14 194 | 15 000 | 15 000 | 15 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Perustutkinnot | 50 492 | 50 062 | 51 173 | 54 000 | 56 000 | 57 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 4 635 | 4 379 | 4 193 | 4 500 | 5 000 | 6 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 16 701 | 17 923 | 19 328 | 21 500 | 22 000 | 23 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 7 384 | 8 368 | 9 193 | 10 500 | 10 500 | 11 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 arvio |
|
| Kaikki järjestäjät yhteensä | 176 | 166 | 166 | 162 | 152 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 35 | 35 | 35 | 34 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 131 | 121 | 121 | 118 | 109 |
| — valtio koulutuksen järjestäjänä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuosien 2018—2020 luvut sisältävät myös siirtymäkauden ajan voimassa olevat vanhan lain mukaiset ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat (16 järjestäjää vuosina 2018 ja 2019 sekä 11 järjestäjää vuonna 2020).
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 945 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2020 koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä on noin 125. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa noin 4 000 opiskelijatyöpäivää.
Henkilötyövuodet
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 69 | 69 | 70 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 25 | 26 | 26 |
| Yhteensä | 94 | 95 | 96 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 164 | 1 000 | 1 100 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 605 | 2 910 | 2 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 207 | 900 | 1 100 |
| Kustannukset yhteensä | 3 812 | 3 810 | 3 700 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 649 | -2 810 | -2 600 |
| Kustannusvastaavuus, % | 31 | 26 | 30 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 93 | 89 | 95 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 4 645 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 900 000 |
| Yhteensä | 7 945 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 750 | 10 072 | 9 405 |
| Bruttotulot | 1 713 | 2 000 | 1 460 |
| Nettomenot | 8 037 | 8 072 | 7 945 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 946 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 881 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -36 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 59 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -141 |
| Palkkausten tarkistukset | -10 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 14 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -13 |
| Yhteensä | -127 |
| 2020 talousarvio | 7 945 000 |
| 2019 talousarvio | 8 072 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 972 000 |
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 156 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Pohjoiskalotin koulutussäätiön toiminta perustuu Suomen, Norjan ja Ruotsin sopimuskausittain tekemään sopimukseen. Vuosia 2016—2019 koskevan sopimuksen perusteella Suomi on sitoutunut rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutusta vuosittain noin 80 opiskelijalle. Vuosia 2020—2023 koskevassa sopimuksessa koulutuksen tavoitteellinen paikkamäärä on tarkoitus pitää samana. Valtiosopimuksen perusteella Pohjoiskalotin koulutussäätiölle on myönnetty oikeus järjestää tiettyjä suomalaisia tutkintoja ja koulutuksia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutus (siirto momentilta 32.30.51) | 1 700 |
| Reformin toimeenpanon tukeminen | -15 000 |
| Team Finland knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -123 |
| Yhteensä | -13 423 |
| 2020 talousarvio | 13 156 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | 26 579 000 |
| 2018 tilinpäätös | 26 737 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 839 152 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 805 058 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 824 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 182 200 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 800 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee viiden ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita) | 1 789 850 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 1 774 850 000 |
| josta perusrahoituksen osuus (70 % laskennallisesta rahoituksesta) | 1 240 995 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus (20 % laskennallisesta rahoituksesta) | 354 570 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus (10 % laskennallisesta rahoituksesta) | 177 285 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,78 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 15 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -982 292 000 |
| Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä | 30 770 000 |
| — Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 29 770 000 |
| — Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero | 1 000 000 |
| Laskennallisin perustein määräytyvä kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti | 824 000 |
| Yhteensä | 839 152 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen | 10 272 |
| Kustannustason muutos (2,8 %) | 21 762 |
| Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi lisättyjen opiskelijavuosien asteittainen poistuminen | -4 700 |
| Tarkistus yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen määrään | 2 627 |
| Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisääminen ja kehittäminen | 2 500 |
| Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukeminen | 500 |
| Yhteensä | 32 961 |
| 2020 talousarvio | 839 152 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | 20 000 000 |
| 2019 talousarvio | 806 191 000 |
| 2018 tilinpäätös | 799 116 282 |