Talousarvioesitys 2020
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Uusi siviilitiedustelulainsäädäntö on tullut voimaan 1.6.2019. Siihen liittyen Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla toteutetaan uuden lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja lainsäädännön tehokas sekä asianmukainen soveltaminen. Suojelupoliisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.
Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä.
Suojelupoliisin tehtävä ja toiminta eroavat muun poliisin toiminnasta. Suojelupoliisi estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Lisäksi se tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille päätöksentekoa tukevaa turvallisuus- ja tiedustelutietoa. Esitutkinta tai sellaisen aloittamiseen tähtäävä tiedonhankinta eivät ole olleet Suojelupoliisin toiminnassa ensisijaisia, ja uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin esitutkintavaltuudet ovat poistuneet kokonaan.
Suojelupoliisi on ainoa siviili- ja poliisiviranomainen, joka vaihtaa tietoa ja tekee yhteistyötä ulkomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden kanssa. Suojelupoliisin operatiivisen toiminnan ja tiedonhankinnan kohteena on myös vieraiden valtioiden toiminta, joka nauttii kansainvälisen oikeuden mukaista rikosoikeudellista koskemattomuutta.
Uusi tiedustelulainsäädäntö korostaa tiedustelun merkitystä Suojelupoliisin toiminnassa. Suojelupoliisista on tullut kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu. Se on saanut oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Suojelupoliisi säilyi kuitenkin sisäministeriön alaisena poliisiyksikkönä, ja sen toimivaltuudet myös rikoksen estämiseksi säilyivät.
Suojelupoliisi tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Suojelupoliisi hankkii valtion turvallisuuteen liittyvää tietoa omalla operatiivisella toiminnallaan ja kumppaneittensa avulla. Tietoa kerätään lisäksi avoimista lähteistä, poliisin käytössä olevista rekistereistä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Kerättyjen tietojen pohjalta laadituista analyyseistä tuotetaan operatiivisia tai niitä laajempia strategisia raportteja sekä uhka-arvioita. Raportit toimitetaan tiedoksi ja päätösten tueksi ylimmälle valtionjohdolle, ministeriöille, poliisijohdolle, poliisiyksiköille ja muille yhteistyökumppaneille. Analyysin ja raportoinnin rooli on korostunut entisestään uusien tiedusteluvaltuuksien käyttöönoton myötä. Uusi tiedustelulainsäädäntö parantaa entisestään Suojelupoliisin mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnallista velvoitettaan.
Suojelupoliisin tehtäviin kuuluu edelleen myös valtionjohtoon kohdistuvien uhkien arviointi ja niistä raportointi. Lisäksi Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta. Turvallisuusselvitys tehdään valtion turvallisuuden tai erittäin merkittävän yksityisen taloudellisen edun kannalta tärkeisiin tehtäviin valittavista työntekijöistä.
Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Edelleen jatkuva terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä. Tämä tarkoittaa terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden tunnistamista ja priorisoitujen kohteiden seurantaa. Suojelupoliisi jakaa analysoimaansa tiedustelutietoa yhteistyökumppaneille sovitun menettelyn mukaan.
Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.
Suojelupoliisin tiedusteluprioriteetit uudistetaan kokonaisuudessaan ja ne ohjaavat viraston toimintaa. Suojelupoliisin rooli kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä vahvistuu ja Suojelupoliisi tuottaa valtionjohdolle entistä selkeämpää lisäarvoa.
Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Toiminnan vaikuttavuuden mittareita valmistellaan yhdessä sisäministeriön kanssa.
Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.
Toimintaympäristön muutos, uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät edellyttävät uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisista on kehittynyt turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, ja siviilitiedustelutiedon tuottaminen kotimaassa, ulkomailla ja kyberympäristössä on alkanut.
Suojelupoliisin uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden keskeisimmät ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön ja niiden kehittämistä jatketaan Suojelupoliisin suorituskyvyn parantamiseksi.
Suojelupoliisi toteuttaa henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.
Suojelupoliisi | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
Toiminnan tuloksellisuus | |||
---|---|---|---|
Tuotetut raportit | 100 | 120 | 140 |
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet | 278 | 200 | 200 |
Turvallisuusselvitykset, kpl | 60 072 | 46 000 | 41 000 |
— Perusmuotoiset ja laajat | 25 833 | 17 500 | 21 000 |
— Suppeat | 34 239 | 28 500 | 20 000 |
Kansalaisuusasialausunnot | 66 | 80 | 100 |
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 462 | 500 | 500 |
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 2 594 | 2 500 | 2 500 |
Turvapaikkalausunnot1) | 10 | 15 | 20 |
Voimavarojen hallinta | |||
Toimintamenorahoitus | 30 506 | 43 898 | 49 000 |
Henkilötyövuodet | 376 | 412 | 500 |
Poliisit, htv | 184 | 211 | 250 |
Muu henkilöstö, htv | 192 | 201 | 250 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,2 | 7,2 | 7,2 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
1) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja eikä EU:n sisäisiä siirtoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 35 834 | 48 008 | 54 800 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 5 328 | 4 110 | 5 800 |
Nettomenot | 30 506 | 43 898 | 49 000 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 072 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 443 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuskustannukset, kertaerän poisto | -60 |
Henkilömäärän kasvusta johtuva lisätilojen käyttöönotto ja väistötilan kustannukset | -1 419 |
Operatiivisen toiminnan kulut | 1 730 |
Siviilitiedustelun tietojärjestelmä | 8 360 |
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) | 204 |
Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -5 074 |
Toimitilahankkeen henkilöresurssit | -200 |
Toimitilakustannukset | 800 |
Varakonesali | 700 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -6 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -58 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 271 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -110 |
Palkkausten tarkistukset | -49 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 69 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -56 |
Yhteensä | 5 102 |
2020 talousarvio | 49 000 000 |
2019 talousarvio | 43 898 000 |
2018 tilinpäätös | 34 877 000 |