Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
            50. Perhe-etuudet
            (51.) Lapsilisät
            (52.) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            (55.) Elatustuki
            56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
            57. Perustoimeentulotuki
            60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2018—2020

 2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
    
Äitiysavustus   
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä45 84944 50047 400
Äitiysavustuksen euromäärä 170170170
    
Kansainvälinen adoptio   
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä47100100
    
Lapsilisät   
Lapsia vuoden lopussa990 925982 500976 000
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin168 319166 900165 800
Lapsilisää saavia perheitä 542 049536 900533 800
    
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki   
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain400500500
    
Sotilasavustus   
Avustuksen saajien lukumäärä8 7438 7008 700
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous)347,00359,00350,00
    
Yleinen asumistuki   
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia)376 019367 500356 500
Keskimääräinen tuki euroa/kk319,44324,00330,00
    
Elatustuki   
Lapset, joista elatustuki maksettu105 548107 000108 400
— täysimääräisenä87 63489 00090 800
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna21 93621 15020 650
Täysi elatustuki euroa/kk158,74156,09168,23
    
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut   
Tulkkauspalveluun oikeutetut6 0936 1906 290
    
Perustoimeentulotuki   
Saajia vuoden aikana400 745404 000403 000
Kotitalouksia vuoden aikana276 646279 000278 000

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 617 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin

3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen

4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.

Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.

Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta siten, että perusturvaa korotetaan, 4. ja 5. lapsen lapsilisää sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea korotetaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Äitiysavustus10 600 000
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon 500 000
Lapsilisä1 375 500 000
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki3 400 000
Elatustuki227 500 000
Yhteensä1 617 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
4. ja 5. lapsen lapsilisään 10 euron korotus (HO 2019)6 000
Elatustuen korotus 7 eurolla (HO 2019)9 000
Lapsilisän yh-korotukseen 10 euron korotus (HO 2019)22 000
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.51)1 347 500
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.52)3 400
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.55)218 500
Tarvearvion muutos-400
Yhteensä1 606 000

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio1 617 500 000
2019 talousarvio11 500 000
2018 tilinpäätös9 360 000

(51.) Lapsilisät (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50)-1 347 500
Tarvearvion muutos-22 400
Yhteensä-1 369 900

2019 talousarvio1 369 900 000
2018 tilinpäätös1 362 200 000

(52.) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50)-3 400
Tarvearvion muutos-400
Yhteensä-3 800

2019 talousarvio3 800 000
2018 tilinpäätös1 958 878

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-1 800
Yhteensä-1 800

2020 talousarvio15 800 000
2019 talousarvio17 600 000
2018 tilinpäätös16 100 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 489 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Perusturvan korotus (HO 2019)-8 400
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-4 900
Tarvearvion muutos-67 100
Yleiseen asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden piiriä laajentavat opintotukeen tehtävät lakimuutokset2 000
Yhteensä-78 400

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio1 489 400 000
2019 talousarvio1 567 800 000
2018 tilinpäätös1 492 000 000

(55.) Elatustuki (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50)-218 500
Tarvearvion muutos2 100
Yhteensä-216 400

2019 talousarvio216 400 000
2018 tilinpäätös208 899 755

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tulkkauksen tarpeen lisääntyminen300
Yhteensä300

2020 talousarvio51 000 000
2019 talousarvio50 700 000
2018 tilinpäätös45 641 598

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 707 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Elatustuen korottaminen 7 eurolla (HO 2019)-700
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona-2 300
Perusturvan korotus (HO 2019)-6 400
Pienten eläkkeiden korottaminen (HO 2019)-5 300
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-1 810
Tarvearvion muutos-28 390
Yhteensä-44 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio707 000 000
2019 talousarvio751 900 000
2018 tilinpäätös719 811 107

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 438 699 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa: Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 40 % ja kansaneläkerahaston osuus 12 % vuonna 2020. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut274 399 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut96 900 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut66 700 000
Yhteyspisteen toimintakulut700 000
Yhteensä438 699 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläkekulujen kasvu1 900
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset (kiky)3 100
Liikkumavara4 000
Opiskelijoiden terveydenhuolto-860
Palkantarkistukset 7 800
Pysyvät resurssitarpeet9 326
Sairaanhoitoetuuksien rahoitusosuuksien muutos (siirto momentilta 33.30.60)31 700
Toimitilojen perusparannukset4 300
JTS-miljardin tuottavuussäästö-125
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-201
Yhteensä60 939

2020 talousarvio438 699 000
2019 II lisätalousarvio15 000 000
2019 talousarvio377 760 000
2018 tilinpäätös329 741 000