Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
            04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
            25. Kansalliset osaamiskeskittymät
            50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
            63. Eräät erityishankkeet
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Vaikuttavuus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan

  • — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
  • — tietotuotannon parantamisella
  • — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 247 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tehokkuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Laitosta koskevan kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso tulevaisuudessa edellyttää sopeutusten jatkamista lähivuosina. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi laadittava strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

  
Alkoholitutkimussäätiölle350 000
Käypä hoito -suositusten laadintaan925 000
Suomen Syöpäyhdistykselle899 000
Näkövammaisten keskusliitolle136 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle396 000
Yhteensä2 706 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot83 28785 92684 645
Bruttotulot33 07032 21831 398
Nettomenot50 21753 70853 247
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta7 804  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle10 839  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— myyntituotot9 0239 0009 000
Tuotot yhteensä9 0239 0009 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot-2020
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 2285 3005 300
— osuus yhteiskustannuksista2 1172 2002 200
Kustannukset yhteensä7 3457 5007 500
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)1 6781 5001 500
Kustannusvastaavuus, %123120120

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus13 14513 00013 000
— EU:lta saatava rahoitus3 6723 5003 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus772700700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot6 3106 0006 000
Tuotot yhteensä23 89923 20023 200
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset42 22140 70040 700
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-18 322-17 500-17 500
Omarahoitusosuus, %434343

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

 2018
toteutuma
htv2019
arvio
htv2020
tavoite
htv
       
Hyvinvointi14 18215513 81215514 007158
Kansanterveysratkaisut20 44821819 23721519 510218
Järjestelmät8 302857 793877 90289
Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut13 62214116 96818417 211185
Terveysturvallisuus15 07316714 99616715 207169
Tietopalvelut11 66011813 12012413 308126
Yhteensä83 28788485 92693284 645945

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan lisäys; laaturekisteri-1 200
Eduskunnan lisäys; väsymysoireyhtymä-200
Lastensuojelun sijaishuollon seuranta, tutkimus, ohjaus ja kehittäminen (1 htv)80
Tiedonohjaustehtävät (20 htv) (siirto momentilta 33.01.25)1 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-90
JTS-miljardin tuottavuussäästö-192
Lomarahojen alentaminen (Kiky)651
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-425
Palkkausten tarkistukset-105
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)149
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-800
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-129
Yhteensä-461

2020 talousarvio53 247 000
2019 II lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio250 000
2019 talousarvio53 708 000
2018 tilinpäätös53 252 000

25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin

4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle

6) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Täsmälääketieteen peruspilareina Kansalliset osaamiskeskittymät (genomi-, lääkekehitys-, neuro- ja syöpäkeskus sekä biopankkitoiminnan yhtenäistäminen) tukevat terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamista sekä yksilöllistetyn terveydenhuollon edistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.

Tavoitteet ovat seuraavat:

  • — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien ja etenkin genomikeskuksen kanssa
  • — perustetaan kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus ja kansallinen lääkekehityskeskus
  • — edistetään yksilöllistetyn lääketieteen (täsmälääketieteen) kehittymistä osaksi sosiaali- ja terveysalaa ja parannetaan ihmisten hyvinvointia ja palveluita tutkimuksen, osaamisen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan avulla
  • — tuetaan terveysalan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista ja Suomen aseman vahvistumista kilpailukykyisenä toimintaympäristönä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Genomikeskuksen perustamiskustannukset-1 200
Julkiset biopankkien toimintojen yhtenäistämiskulut-300
Kansallinen syöpäkeskus ja genomikeskus-700
Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen1 000
Yhteensä-1 200

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio4 000 000
2019 talousarvio5 200 000
2018 tilinpäätös7 400 000

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 23 022 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Tulo- ja menoarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 33,1 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 10,1 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, johtamiseen ja asiantuntijatyöhön.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2020 olevan 52 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 022 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2020 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2018—2020 (1 000 euroa)

  Menot Oma rahoitus Valtionapu
 2018
tot.
2019
arvio
2020
arvio
2018
tot.
2019
arvio
2020
arvio
2018
tot.
2019
arvio
2020
arvio
          
Tutkimus & kehittäminen16 93418 00018 0008 2889 0009 2008 6469 0008 800
Asiantuntijatyö7 1497 0007 0001 2021 1001 1005 9475 9005 900
Johtaminen8 9848 3228 322355--8 6298 3228 322
Liiketoiminta17 46419 17818 67817 46419 17818 678---
Yhteensä50 53152 50052 00027 30929 27828 97823 22223 22223 022
          
Rahoitusosuus, %   545656464444

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkausten tarkistus150
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-350
Yhteensä-200

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio23 022 000
2019 talousarvio23 222 000
2018 tilinpäätös23 222 000

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 502 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan kertaluonteinen lisäys avustajakoiratoiminnan kehittämiseen-150
Eduskunnan kertaluonteinen lisäys ruoka-aputoimintaan-1 200
Päihdeäitien palvelujen turvaaminen vv. 2018-2019 (Pidä-kiinni -hanke)-3 000
Pidän kiinni -hankkeen jatkaminen (HO 2019)3 000
Yhteensä-1 350

2020 talousarvio3 502 000
2019 talousarvio4 852 000
2018 tilinpäätös6 602 000