Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
              01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
              21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
              30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ammatilliselle koulutukselle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — koulutus tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa, tukee työ- ja elinkeinoelämän uudistamista ja luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle
  • — koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa
  • — koulutuksen palvelujärjestelmä toimii asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Koulutus tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa, tukee työ- ja elinkeinoelämän uudistamista ja luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle

Ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa alati muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia. Koulutuksen on lisääntyvässä määrin kyettävä vastaamaan myös jatkuvan oppimisen tarpeeseen väestön uudistaessa ja päivittäessä osaamistaan työuran eri vaiheissa. Kun työtehtävät ja tavat tehdä työtä muuttuvat, tarvitaan jatkuvasti uudenlaista osaamista ja uudenlaisia osaamisten yhdistelmiä, joilla vastataan monimuotoistuviin osaamistarpeisiin ja jatkuvan oppimisen haasteisiin. Tämä edellyttää koulutuksen osaamisperusteisuuden vahvistamista. Ammatillisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suuntaavat koulutuspalveluitaan työelämän osaamistarpeiden mukaisesti reagoiden ennakoivasti ja joustavasti toiminta-alueillaan tapahtuviin muutoksiin. Koulutustarjontaa kohdennetaan osaajapulasta kärsiville ja kasvun kannalta keskeisille aloille.
  • — Koulutuksen järjestäjiä ohjataan tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvilla, vuosittaisen rahoituksen määräämiseksi tehtävillä suorite- ja strategiarahoituspäätöksillä sekä informaatio-ohjauksella. Toiminnanohjausprosesseja tehostetaan ja prosessien läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välistä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmää kehittämällä.
  • — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen laskennallisesta rahoituksesta perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia. Selvitetään mahdollisuuksia selkiyttää ja yksinkertaistaa rahoituksen määräytymisperusteita.
  • — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Vuonna 2020 ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Vuosina 2018 ja 2019 toteutettujen ammatillisen osaamisen pilottien tulosten perusteella arvioidaan tutkinnon perusteiden ja rahoitusjärjestelmän kehittämistarvetta siten, että tutkinnon osilla ja tätä pienemmillä osilla voitaisiin nykyistä paremmin vastata myös nopeasti ilmaantuviin ja rajatumpiin osaamistarpeisiin.
Koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa yksilöille työelämässä tai jatko-opinnoissa tarvittavaa ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja. Tärkein geneerinen taito on jatkuvan oppimisen taito, jonka avulla kukin voi itse arvioida omaa osaamistaan sekä päivittää ja lisätä sitä työelämän ja omien tarpeiden mukaan. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Koulutukseen hakeudutaan pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Koulutukseen tulee voida hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja muille vailla ammatillista tutkintoa oleville.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia palkataan lisää sekä lisätään muita tukitoimia opiskelijoiden tarvitseman opetuksen ja ohjauksen varmistamiseksi. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää tarkoitukseen kohdennettavaa lisämäärärahaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamisen ohella myös nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen, jolloin opettajien työpanosta voidaan kohdentaa enemmän opetukseen. Lisämäärärahaa voidaan tarvittaessa käyttää myös opiskelijoiden tarvitseman opetuksen ja ohjauksen varmistamiseen liittyviin muihin tukitoimiin, kuten oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kehittämiseen.
  • — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle.
  • — Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen sivistyksellisiä opintoja (perustaitoja, kriittistä ajattelukykyä ja oppimaan oppimista).
  • — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä.
  • — Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävän ikäluokan välitön siirtyminen jatko-opintoihin.
  • — Opintopolku-palvelua kehitetään siten, että se tukee jatkuvaa oppimista sekä asiakkaiden osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan parempaa kohtaantoa.
Koulutuksen palvelujärjestelmä toimii asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti

Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmän tulee vastata dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Osaamisen hankkimisen tulee olla mahdollista asiakkaan osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyden, toimintakyvyn ja vaikuttavuuden paraneminen edellyttää yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä, oppimisympäristöjen monipuolistamista ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisäämistä. Koulutuksen järjestäjien on pystyttävä parantamaan palvelujaan ja toimintansa laatua siten, että koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään toimintaprosessien kokonaisvaltaista uudistamista ja valmiutta myös rakenteelliseen kehittämiseen.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat palveluvalikoimaansa joustavasti käyttäen oikea-aikaisesti, osuvasti ja laadukkaasti työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin.
  • — Koulutusta toteutetaan monipuolisissa ja laadukkaissa oppimisympäristöissä.
  • — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Lisätään ja kehitetään työpaikkaohjaajien koulutusta.
  • — Koulutuksen järjestäjät tehostavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opetusjärjestelyjään siten, että yksilölliset opintopolut monipuolistuvat, opinto- ja ohjausprosessit tehostuvat ja koulutusajat lyhenevät.
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
  • — Ammatillisen koulutuksen uudistamista tuetaan tukiohjelmalla, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.
  • — Vahvistetaan koulutuksen laatua käynnistämällä ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut, tilastointi ja seuranta uudistetaan kokonaisuudessaan uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Määrälliset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit määritellään ja otetaan käyttöön asteittain siirtymäkauden aikana. Tavoitteet asetetaan ammatillisen koulutuksen uudessa ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien suoritemäärittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tulee jatkossa tuottamaan merkittävän osan koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa tarvittavista tiedosta. Koski-palvelusta saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyssä sitä mukaa, kun sen tietosisältö laajenee ja tietoa kertyy useammalta vuodelta.

Tässä esitettävät tilastotiedot perustuvat aiemman lainsäädännön mukaisiin määrittely-, tiedonkeruu- ja tilastointitapoihin.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Perustutkintokoulutus71 62174 04975 58380 00080 00080 000
— josta oppisopimuskoulutus6 1666 8388 58810 00010 00010 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus31 51834 45332 62538 00038 00038 000
— josta oppisopimuskoulutus 12 67214 43714 19415 00015 00015 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Perustutkinnot50 49250 06251 17354 00056 00057 000
— josta oppisopimuskoulutus4 6354 3794 1934 5005 0006 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot16 70117 92319 32821 50022 00023 000
— josta oppisopimuskoulutus 7 3848 3689 19310 50010 50011 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
      
Kaikki järjestäjät yhteensä176166166162152
— kuntajärjestäjät99999
— kuntayhtymäjärjestäjät3535353433
— yksityiset järjestäjät131121121118109
— valtio koulutuksen järjestäjänä11111

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuosien 2018—2020 luvut sisältävät myös siirtymäkauden ajan voimassa olevat vanhan lain mukaiset ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat (16 järjestäjää vuosina 2018 ja 2019 sekä 11 järjestäjää vuonna 2020).

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 887 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2020 koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä on noin 125. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa noin 4 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Saamelaisalueen koulutuskeskus696970
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus252626
Yhteensä949596

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot1 1641 0001 100
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset2 6052 9102 600
— osuus yhteiskustannuksista1 2079001 100
Kustannukset yhteensä3 8123 8103 700
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 649-2 810-2 600
Kustannusvastaavuus, %312630
    
Hintatuki2 4002 4002 400
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %938995

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Saamelaisalueen koulutuskeskus4 587 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot900 000
Yhteensä7 887 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot9 75010 0729 347
Bruttotulot1 7132 0001 460
Nettomenot8 0378 0727 887
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 946  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 881  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
JTS-miljardin tuottavuussäästö-36
Lomarahojen alentaminen (Kiky)59
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-141
Palkkausten tarkistukset-10
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)14
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-58
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-13
Yhteensä-185

2020 talousarvio7 887 000
2019 talousarvio8 072 000
2018 tilinpäätös7 972 000

21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 906 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Pohjoiskalotin koulutussäätiön toiminta perustuu Suomen, Norjan ja Ruotsin sopimuskausittain tekemään sopimukseen. Vuosia 2016—2019 koskevan sopimuksen perusteella Suomi on sitoutunut rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutusta vuosittain noin 80 opiskelijalle. Vuosia 2020—2023 koskevassa sopimuksessa koulutuksen tavoitteellinen paikkamäärä on tarkoitus pitää samana. Valtiosopimuksen perusteella Pohjoiskalotin koulutussäätiölle on myönnetty oikeus järjestää tiettyjä suomalaisia tutkintoja ja koulutuksia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Naisjärjestöjen valtionavustukset (siirto momentille 29.10.51)-250
Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutus (siirto momentilta 32.30.51)1 700
Reformin toimeenpanon tukeminen-15 000
Team Finland knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01)-123
Yhteensä-13 673

2020 talousarvio12 906 000
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio26 579 000
2018 tilinpäätös26 737 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 917 598 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 806 004 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) 824 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 179 500 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 350 opiskelijavuotta.

Selvitysosa: Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee viiden ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita)1 866 385 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä1 851 385 000
    josta perusrahoituksen osuus (70 % laskennallisesta rahoituksesta)1 295 970 000
    josta suoritusrahoituksen osuus (20 % laskennallisesta rahoituksesta)370 277 000
    josta vaikuttavuusrahoituksen osuus (10 % laskennallisesta rahoituksesta)185 139 000
— Strategiarahoituksen osuus (0,80 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta)15 000 000
Kuntien rahoitusosuus -980 381 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä30 770 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista29 770 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero1 000 000
Laskennallisin perustein määräytyvä kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti 824 000
Yhteensä917 598 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen10 272
Kustannustason muutos (2,6 %)20 208
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi lisättyjen opiskelijavuosien asteittainen poistuminen-4 700
Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet (HO 2019 kertaluonteinen)80 000
Tarkistus yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen määrään2 627
Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisääminen ja kehittäminen2 500
Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukeminen500
Yhteensä111 407

2020 talousarvio917 598 000
2019 II lisätalousarvio20 000 000
2019 talousarvio806 191 000
2018 tilinpäätös799 116 282