Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistarpeet asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Myönteistä on, että talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Talouskasvun ennustetaan jatkossa hidastuvan.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osaamisen, luovuuden ja osallisuuden vahvistamiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle sekä työllisyyden edistämiselle. Hallinnonalan toimin lujitetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys toiminnassa korostuu. Koulutusta koskevilla toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aktiivista kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. TKI-toimintaympäristöä tulee vahvistaa. Yhteiskunnassa yhä suurempi osa talouskasvusta syntyy aineettomista sisällöistä ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Luovat alat ovat myös digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Liikunnan, taiteen ja kulttuurin harrastamista tulee lisätä ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti ja huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, osaavan ja ekologisesti kestävän Suomen kehittämisessä. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä taiteessa ja kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa ja urheilussa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2018
TP
2019
TA
2020
TAE
2019/2020
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 679 867 708 705 705 285 -3 420
29.10.31 Vapaa sivistystyö 162 262 155 230 162 716 7 486
29.20.30 Ammatillinen koulutus 799 116 806 191 917 598 111 407
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 5 000 - - -
29.80.30 Kirjastot 3 700 4 560 4 762 202
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 104 084 105 177 125 506 20 329
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 409 17 881 17 488 -393
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 509 19 545 19 560 15
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 017 7 975 7 904 -71
Yhteensä   1 799 964 1 825 264 1 960 819 135 555
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   932 381 945 487 1 005 900 60 413
— Kunnat   -95 103 -96 440 -84 496 11 944
— Kuntayhtymät   1 027 484 1 041 926 1 090 396 48 469
Yksityiset   867 583 879 777 954 919 75 142

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,04 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 30,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 568,0 milj. euroa eli noin 4,2 milj. euroa enemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TA
2020
TAE
                 
Tiede 398,8 308,6 258,3 424,9 432,7 453,1 501,6 493,4
— voittovarat 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,2 107,6 105,5
— budj.varat2) 296,6 205,4 156,1 321,7 328,3 346,9 394,0 387,9
                 
Taide 451,8 458,3 470,3 458,6 460,8 460,3 447,7 479,7
— voittovarat 224,6 237,0 236,9 233,3 233,4 238,8 246,3 257,6
— budj.varat 227,2 221,3 233,4 225,4 227,4 221,4 201,5 222,1
                 
Liikunta 151,7 187,4 188,5 154,9 178,6 171,8 159,9 163,9
— voittovarat 151,6 147,3 148,0 147,1 166,2 163,3 154,7 150,7
— budj.varat 0,1 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 13,2
                 
Nuoriso 73,9 74,3 74,4 73,1 76,8 75,0 78,1 78,6
— voittovarat 52,4 52,8 53,0 52,7 52,6 53,3 55,3 54,3
— budj.varat 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 22,8 24,4
Voittovarat yhteensä 530,8 539,5 540,1 536,3 556,7 561,6 563,8 568,0

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA    
  valtuus    
  — tutkimuksen lippulaivatoiminta 60,0 -
  — ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen 80,0 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 368,4 337,1
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 259 389 242 784 250 760 7 976 3
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 777 17 770 18 658 888 5
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 724 60 633 63 769 3 136 5
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 489 6 314 5 434 -880 -14
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 358 2 661 2 661 0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 30 917 31 000 32 000 1 000 3
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 536 1 537 1 537 0
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 310 3 613 3 349 -264 -7
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 114 000 114 000 115 596 1 596 1
53. Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v) 10 290 3 010 5 510 2 500 83
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 989 2 246 2 246 0
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 932 991 929 910 1 027 862 97 952 11
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 461 43 085 34 933 -8 152 -19
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 41 557 14 487 117 415 102 928 710
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 679 867 708 705 705 285 -3 420 0
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 162 262 155 230 162 716 7 486 5
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 843 8 403 7 513 -890 -11
20. Ammatillinen koulutus 838 825 840 842 938 391 97 549 12
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 972 8 072 7 887 -185 -2
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 26 737 26 579 12 906 -13 673 -51
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 799 116 806 191 917 598 111 407 14
(33.) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 5 000 0
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 286 110 3 136 162 3 279 821 143 659 5
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 689 11 542 10 802 -740 -6
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 823 19 457 19 566 109 1
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 118 1 108 1 082 -26 -2
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 656 1 665 1 629 -36 -2
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 169 375 32 523 29 769 -2 754 -8
(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 8 500 8 500 -8 500 -100
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 767 428 1 767 113 1 874 209 107 096 6
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 245 175 276 140 280 096 3 956 1
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 106 188 107 567 105 486 -2 081 -2
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 42 801 55 631 54 631 -1 000 -2
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 826 250 834 944 882 472 47 528 6
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 18 106 19 972 20 079 107 1
(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (siirtomääräraha 2 v) 24 000 0
(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 46 000 0
70. Opintotuki 540 894 587 097 617 865 30 768 5
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 619 635 639 4 1
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 50 253 59 200 84 200 25 000 42
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 414 097 442 136 447 800 5 664 1
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 30 267 31 626 31 626 0
59. Koulumatkatuki (arviomääräraha) 45 659 53 500 53 600 100 0
80. Taide ja kulttuuri 460 274 447 726 479 736 32 010 7
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 995 4 115 4 106 -9 0
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 290 2 109 2 095 -14 -1
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 952 19 999 20 875 876 4
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 889 5 199 5 211 12 0
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 011 6 750 6 747 -3 0
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 17 959 19 225 19 485 260 1
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 15 686 15 804 15 816 12 0
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 700 4 560 4 762 202 4
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 48 815 47 077 62 915 15 838 34
(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 8 000 0
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 240 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 26 648 26 648 26 648 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 9 380 1 370 4 890 3 520 257
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 14 333 14 853 16 294 1 441 10
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 238 839 246 260 257 570 11 310 5
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 26 160 26 867 25 442 -1 425 -5
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 950 1 950 1 950 0
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 729 -10 -1
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 3 688 3 899 3 899 0
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 50 50 0
(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v) 7 000 0
90. Liikuntatoimi 171 795 159 941 163 891 3 950 2
30. Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 7 000 3 800 8 000 4 200 111
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 163 301 154 667 150 694 -3 973 -3
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 1 494 1 474 397 -1 077 -73
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 800 4 800 0
91. Nuorisotyö 75 018 78 093 78 623 530 1
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 53 295 55 320 54 250 -1 070 -2
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 19 923 21 023 22 723 1 700 8
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 1 800 1 750 1 650 -100 -6
Yhteensä 6 565 297 6 422 555 6 836 949 414 394 6
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 589 2 474 2 562