Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
              (22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
              30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
              31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
              32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
              35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Vaasan keskussairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain (1704/2009) 7 §:n mukaisesti sairastavuuskertoimen osatekijöiden painot ja niiden kustannustekijöiden painokertoimet tarkistetaan vuodelle 2020.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakia muutetaan niin, että veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita ei enää makseta momentin 28.90.30 kautta. Kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä momentilta 28.90.35.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

 2019
arvio
2020
arvio
   
Laskennalliset kustannukset  
0—5-vuotiaat euroa/asukas8 172,488 511,95
6-vuotiaat euroa/asukas8 677,239 043,62
7—12-vuotiaat euroa/asukas7 277,407 573,36
13—15-vuotiaat euroa/asukas12 502,8512 981,41
16—18-vuotiaat euroa/asukas3 996,524 139,31
19—64-vuotiaat euroa/asukas993,591 022,15
65—74-vuotiaat euroa/asukas1 983,492 017,02
75—84-vuotiaat euroa/asukas5 481,295 626,27
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas18 771,6619 451,07
Sairastavuuden mukaan1 133,371 178,00
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas88,0891,55
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas271,55282,24
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas1 907,371 982,49
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas38,3639,87
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas373,75388,47
Saaristo-osakunta-aseman mukaan273,41284,18
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas389,91405,26
   
Lisäosat  
Syrjäisyys euroa/asukas210,85215,70
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas2 678,062 739,62
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas63,9965,46

(22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2019 talousarvio200 000
2018 tilinpäätös200 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset26 904 711
— ikärakenne18 710 046
— sairastavuus6 450 623
— työttömyys503 650
— kaksikielisyys100 885
— vieraskielisyys735 901
— asukastiheys198 191
— saaristoisuus14 528
— saaristo-osakunta9 814
— koulutustausta181 073
  
Kuntien rahoitusosuus20 054 745
Valtionosuus6 849 966
  
Lisäosat335 164
  
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—20194 100
  
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus763 279
  
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus10 000
  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa)5 841
  
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero6 337
  
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset-900 532
Yhteensä7 074 155

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,46. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2018/2019 asukasluku on 5 488 130.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,37 prosentista 25,46 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen siihen, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.

Valtionosuuden mitoituksessa on uusina tehtävinä otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (1 000 000 euroa), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (2 000 000 euroa), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (7 100 000 euroa) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (6 700 000 euroa).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvan kuntien verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan erilliseltä momentilta 28.90.35. Muutos alentaa momentin määrärahaa 1 967 000 000 euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi.

Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 165 980 000 euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 102 150 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

  
PerushintaLaskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan 
— 0—5-vuotiaat (8 511,95 euroa/as)2 771 891
— 6-vuotiaat (9 043,62 euroa/as)551 996
— 7—12-vuotiaat (7 573,36 euroa/as)2 807 565
— 13—15-vuotiaat (12 981,41 euroa/as)2 319 506
— 16—18-vuotiaat (4 139,31 euroa/as)726 056
— 19—64-vuotiaat (1 022,15 euroa/as)3 248 873
— 65—74-vuotiaat (2 017,02 euroa/as)1 389 832
— 75—84-vuotiaat (5 626,27 euroa/as)2 038 697
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 451,07 euroa/as)2 855 631
Sairastavuuden mukaan (1 178,00 euroa/as)6 450 623
Työttömyyden mukaan (91,55 euroa/as)503 650
Kaksikielisyyden mukaan (282,24 euroa/as)100 885
Vieraskielisyyden mukaan (1 982,49 euroa/as)735 901
Asukastiheyden mukaan (39,87 euroa/as)198 191
Saaristoisuuden mukaan (388,47 euroa/as)14 528
Saaristo-osakunta aseman mukaan (284,18 euroa/as)9 814
Koulutustaustan mukaan (405,26 euroa/as)181 073
Yhteensä26 904 711

Kuntien rahoitusosuus

  
Asukasluku5 488 130
Rahoitusosuus, euroa/as3 654,20
Rahoitusosuus, 1 000 euroa20 054 745

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

  
Perushinta 
Syrjäisyyden mukaan (215,70 euroa/as)120 102
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (65,46 euroa/as)211 457
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 739,62 euroa/as)3 605
Yhteensä335 164

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
1 424 422-661 143763 279

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

  
Valtionosuuden vähennykset 
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi-79 303
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys-164
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016-34 602
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018-42 334
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019-91 577
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 toteutuma-345 322
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 talousarvion ennakkotiedon korjaus-14 475
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys-233 600
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus-22 501
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään-40 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus-10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys-22 600
Vähennykset yhteensä-936 478
  
Valtionosuuden lisäykset 
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus497
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto3 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto2 400
Lisäykset yhteensä35 946

Muu rahoitus (1 000 euroa)

  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 841
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
A1-kielen opetuksen varhentaminen7 500
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen-22 878
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus18 207
Indeksikorotus165 980
Kiky-leikkauksen pienentyminen263 732
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet-600
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvaukset1 378
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32)-10 000
Kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto momentille 28.90.35-1 967 000
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus12 000
Muut muutokset1 805
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet-7 000
Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen2 000
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuuden muutos8 019
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos-1 700
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta-10 168
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus7 100
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuodelle 2020-400
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017-20194 100
Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi1 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus102 150
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen6 700
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvolisävero653
Yhteensä-1 417 422

2020 talousarvio7 074 155 000
2019 talousarvio8 491 577 000
2018 tilinpäätös8 575 483 792

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa: Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten korvausten loppuminen vuoteen 2019-3 690
Yhteensä-3 690

2020 talousarvio400 000
2019 talousarvio4 090 000
2018 tilinpäätös7 500 253

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaaton kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.30)10 000
Yhteensä10 000

2020 talousarvio40 000 000
2019 talousarvio30 000 000

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 252 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvat kompensaatiot maksetaan jatkossa omalta momentiltaan. Aiemmin ne on maksettu momentilta 28.90.30.

Kunnille on maksettu momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita vuodesta 2010 lähtien. Nämä kompensaatiot siirretään momentilta 28.90.30 omalle momentilleen. Vuosina 2010—2019 maksetut kompensaatiot olivat yhteensä 1 967 000 000 euroa. Vuoden 2020 kompensaatio on 285 000 000 euroa. Määrärahasta 1 967 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.90.30. Vuosina 2016—2019 maksetut kompensaatiot siirretään kehykseen kuuluviksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)375 000
v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)129 000
v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)299 000
v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)11 500
v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)9 500
v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)131 000
v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)262 000
v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)395 000
v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)131 000
v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30)224 000
v. 2020 verotulomenetysten kompensaatio285 000
Yhteensä2 252 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio2 252 000 000