Talousarvioesitys 2020
90. Kuntien tukeminen
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Vaasan keskussairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain (1704/2009) 7 §:n mukaisesti sairastavuuskertoimen osatekijöiden painot ja niiden kustannustekijöiden painokertoimet tarkistetaan vuodelle 2020.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakia muutetaan niin, että veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita ei enää makseta momentin 28.90.30 kautta. Kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä momentilta 28.90.35.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Laskennalliset kustannukset | ||
|---|---|---|
| 0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 172,48 | 8 511,95 |
| 6-vuotiaat euroa/asukas | 8 677,23 | 9 043,62 |
| 7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 277,40 | 7 573,36 |
| 13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 502,85 | 12 981,41 |
| 16—18-vuotiaat euroa/asukas | 3 996,52 | 4 139,31 |
| 19—64-vuotiaat euroa/asukas | 993,59 | 1 022,15 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 1 983,49 | 2 017,02 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 481,29 | 5 626,27 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 18 771,66 | 19 451,07 |
| Sairastavuuden mukaan | 1 133,37 | 1 178,00 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 88,08 | 91,55 |
| Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 271,55 | 282,24 |
| Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 907,37 | 1 982,49 |
| Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 38,36 | 39,87 |
| Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 373,75 | 388,47 |
| Saaristo-osakunta-aseman mukaan | 273,41 | 284,18 |
| Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 389,91 | 405,26 |
| Lisäosat | ||
| Syrjäisyys euroa/asukas | 210,85 | 215,70 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 678,06 | 2 739,62 |
| Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 63,99 | 65,46 |
(22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2019 talousarvio | 200 000 |
| 2018 tilinpäätös | 200 000 |
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 26 904 711 |
| — ikärakenne | 18 710 046 |
| — sairastavuus | 6 450 623 |
| — työttömyys | 503 650 |
| — kaksikielisyys | 100 885 |
| — vieraskielisyys | 735 901 |
| — asukastiheys | 198 191 |
| — saaristoisuus | 14 528 |
| — saaristo-osakunta | 9 814 |
| — koulutustausta | 181 073 |
| Kuntien rahoitusosuus | 20 054 745 |
| Valtionosuus | 6 849 966 |
| Lisäosat | 335 164 |
| Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 | 4 100 |
|---|---|
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 763 279 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 5 841 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 6 337 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -900 532 |
| Yhteensä | 7 074 155 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,46. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2018/2019 asukasluku on 5 488 130.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,37 prosentista 25,46 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen siihen, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.
Valtionosuuden mitoituksessa on uusina tehtävinä otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (1 000 000 euroa), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (2 000 000 euroa), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (7 100 000 euroa) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (6 700 000 euroa).
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvan kuntien verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan erilliseltä momentilta 28.90.35. Muutos alentaa momentin määrärahaa 1 967 000 000 euroa vuoteen 2019 verrattuna.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi.
Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 165 980 000 euroa.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 102 150 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 511,95 euroa/as) | 2 771 891 |
| — 6-vuotiaat (9 043,62 euroa/as) | 551 996 |
| — 7—12-vuotiaat (7 573,36 euroa/as) | 2 807 565 |
| — 13—15-vuotiaat (12 981,41 euroa/as) | 2 319 506 |
| — 16—18-vuotiaat (4 139,31 euroa/as) | 726 056 |
| — 19—64-vuotiaat (1 022,15 euroa/as) | 3 248 873 |
| — 65—74-vuotiaat (2 017,02 euroa/as) | 1 389 832 |
| — 75—84-vuotiaat (5 626,27 euroa/as) | 2 038 697 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 451,07 euroa/as) | 2 855 631 |
| Sairastavuuden mukaan (1 178,00 euroa/as) | 6 450 623 |
| Työttömyyden mukaan (91,55 euroa/as) | 503 650 |
| Kaksikielisyyden mukaan (282,24 euroa/as) | 100 885 |
| Vieraskielisyyden mukaan (1 982,49 euroa/as) | 735 901 |
| Asukastiheyden mukaan (39,87 euroa/as) | 198 191 |
| Saaristoisuuden mukaan (388,47 euroa/as) | 14 528 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (284,18 euroa/as) | 9 814 |
| Koulutustaustan mukaan (405,26 euroa/as) | 181 073 |
| Yhteensä | 26 904 711 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 488 130 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 654,20 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 20 054 745 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (215,70 euroa/as) | 120 102 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (65,46 euroa/as) | 211 457 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 739,62 euroa/as) | 3 605 |
| Yhteensä | 335 164 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 424 422 | -661 143 | 763 279 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -79 303 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 602 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -42 334 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 | -91 577 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 toteutuma | -345 322 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 talousarvion ennakkotiedon korjaus | -14 475 |
| — kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys | -233 600 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 501 |
| — siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -40 000 |
| — kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus | -10 000 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -22 600 |
| Vähennykset yhteensä | -936 478 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 3 000 |
| — kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 2 400 |
| Lisäykset yhteensä | 35 946 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 5 841 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 6 337 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| A1-kielen opetuksen varhentaminen | 7 500 |
| Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen | -22 878 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | 18 207 |
| Indeksikorotus | 165 980 |
| Kiky-leikkauksen pienentyminen | 263 732 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | -600 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvaukset | 1 378 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) | -10 000 |
| Kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto momentille 28.90.35 | -1 967 000 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Muut muutokset | 1 805 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -7 000 |
| Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen | 2 000 |
| Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuuden muutos | 8 019 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | -1 700 |
| Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta | -10 168 |
| Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus | 7 100 |
| Syrjäisyyskertoimen korjaus vuodelle 2020 | -400 |
| Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017-2019 | 4 100 |
| Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi | 1 000 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | 102 150 |
| Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen | 6 700 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvolisävero | 653 |
| Yhteensä | -1 417 422 |
| 2020 talousarvio | 7 074 155 000 |
| 2019 talousarvio | 8 491 577 000 |
| 2018 tilinpäätös | 8 575 483 792 |
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.
Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten korvausten loppuminen vuoteen 2019 | -3 690 |
| Yhteensä | -3 690 |
| 2020 talousarvio | 400 000 |
| 2019 talousarvio | 4 090 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 500 253 |
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaaton kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.30) | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
| 2020 talousarvio | 40 000 000 |
| 2019 talousarvio | 30 000 000 |
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 252 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvat kompensaatiot maksetaan jatkossa omalta momentiltaan. Aiemmin ne on maksettu momentilta 28.90.30.
Kunnille on maksettu momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita vuodesta 2010 lähtien. Nämä kompensaatiot siirretään momentilta 28.90.30 omalle momentilleen. Vuosina 2010—2019 maksetut kompensaatiot olivat yhteensä 1 967 000 000 euroa. Vuoden 2020 kompensaatio on 285 000 000 euroa. Määrärahasta 1 967 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.90.30. Vuosina 2016—2019 maksetut kompensaatiot siirretään kehykseen kuuluviksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 375 000 |
| v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 129 000 |
| v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 299 000 |
| v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 11 500 |
| v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 9 500 |
| v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 131 000 |
| v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 262 000 |
| v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 395 000 |
| v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 131 000 |
| v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) | 224 000 |
| v. 2020 verotulomenetysten kompensaatio | 285 000 |
| Yhteensä | 2 252 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 2 252 000 000 |