Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
              10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
              11. Verkkomaksaminen
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 492 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos> 0> 0> 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % 98> 95> 95
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, %2,742,852,8
Toiminnallinen tehokkuus   
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %100> 95> 95
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—108,58,08,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv291815
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, %407580
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet251260253
Työtyytyväisyysindeksi (vuodesta 2017 Työyhteisöindeksi, asteikko 1—5)3,73,83,8
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)8,58,08,0
Johtajuusindeksi (asteikko 1—5)3,53,73,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot31 07830 92333 428
Bruttotulot6 7416 2415 936
Nettomenot24 33724 68227 492
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 454  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 526  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot6 0645 7345 610
— muut tuotot273327
Tuotot yhteensä6 0915 7675 637
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset2 2992 0352 220
— osuus yhteiskustannuksista3 7793 7303 405
Kustannukset yhteensä6 0785 7655 625
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)13212
Kustannusvastaavuus, % 100100100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Antolainojen vakuushallinnan kehittäminen (siirto momentille 28.01.21)-500
Kansallinen tulorekisteri, liittyminen ja käyttöönotto (v. 2019 rahoitus)-870
Kansallinen tulorekisteri, liittyminen ja käyttöönotto (v. 2020 rahoitus)631
Kuntatalouden tietopalvelun aikataulusiirtymä ja sisältölaajennus400
Kuntatieto-ohjelma1 021
Lainojen, johdannaisten ja leasing-sopimusten valtiontakausten tietojärjestelmämenot (v. 2019 rahoitus)-636
Maksuliike- ja laskujenvälityspalvelun kilpailutus90
Rahoitustehtävien kehittämissuunnitelmat1 500
Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (v. 2019 rahoitus)-500
Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (v. 2020 rahoitus)300
Siirto momentille 28.20.11-500
Uusien tehtävien rahoitus-200
Vahinkolajien siirto vahingonkorvausjärjestelmään ja korvauskäsittelyn digitalisointi2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-41
Lomarahojen alentaminen (Kiky)200
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-67
Palkkausten tarkistukset-31
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)47
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-41
Tasomuutos7
Yhteensä2 810

2020 talousarvio27 492 000
2019 talousarvio24 682 000
2018 tilinpäätös24 409 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2020 talousarvio50 000
2019 talousarvio50 000
2018 tilinpäätös258 445

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 389 6921 260 0001 507 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl649 949695 000665 000
Palkkalaskelmat, kpl1 165 2751 115 0001 119 000
Asiakastyytyväisyys3,73,83,7
Toiminnallinen tehokkuus   
Menotositteet, kpl/htv18 87523 00025 700
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv44 84064 00055 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku9 2399 50010 800
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100)117,80120,45116,02
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet648,8602600
Sairauspoissaolot, pv/htv10,39,49,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,53,353,52

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot54 10654 00056 200
Bruttotulot51 26952 00054 200
Nettomenot2 8372 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 000  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 696  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot49 60152 00054 200
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset48 63554 00056 200
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)966-2 000-2 000
Kustannusvastaavuus, %1029696

2020 talousarvio2 000 000
2019 talousarvio2 000 000
2018 tilinpäätös2 533 000

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2018
toteutuma
2019
arvio
2020
esitys
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Tavoitteen mukaiset palvelut yhteensä, %-osuus laskutuksesta748185
 joista yhtenäistetyt palvelut %-osuus laskutuksesta657073
 joista tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut %-osuus laskutuksesta91112
Ei-tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut, %-osuus laskutuksesta261915
    
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet1 2011 2901 290
Sairauspoissaolot, pv/htv777
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro3,63,63,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot317 279309 239343 352
Bruttotulot315 904306 239338 352
Nettomenot1 3753 0005 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 375  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 436  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot315 904306 239338 352
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset317 279309 239343 352
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 375-3 000-5 000
Kustannusvastaavuus, %1009998,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtorin tuottaman ICT-palvelutuotannon laajentuminen2 000
Yhteensä2 000

2020 talousarvio5 000 000
2019 talousarvio3 000 000
2018 tilinpäätös3 436 000

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos8 000
Yhteensä8 000

2020 talousarvio15 000 000
2019 talousarvio7 000 000
2018 tilinpäätös10 000 000

11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnon verkkomaksamisen kustannusten alentamiseen.

Selvitysosa: Hallinnon verkkomaksamispalvelua tuottaa Valtiokonttori, jonka toimintamenoissa oleva 500 000 euron osuus siirretään uudelle momentille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 28.20.01500
Yhteensä500

2020 talousarvio500 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 325 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 280 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2020 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 100 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 16 milj. euroa vuodelle 2020.

Vuonna 2020 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 58,9 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2019 voiton tuloutuksena. Vuoden 2020 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 22,8 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 1,0 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 100 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2020 (milj. euroa)

  
Perusparannukset ja -korjaukset235
Uudisrakennusinvestoinnit90
Yhteensä325

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2018
toteutuma
liikelaitos
konserni2019
ennakoitu
liikelaitos
konserni2020
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €638642634638619624
— Suora vuokraus537541532536513518
— Edelleenvuokraus848484848686
— Palvelut171718182020
Liiketoiminnan muut tuotot505049494747
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. €286 254 254 
— % liikevaihdosta45 45 41 
Poistot (sis. arvonalentumiset)230 208 214 
Liikevoitto, milj. €766995866556
— % liikevaihdosta12111514109
Tilikauden tulos, milj. €646474714138
— % liikevaihdosta1010121176
Taseen loppusumma4 4814 5244 5084 5714 5764 640
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €135 35 35 
Investoinnit, milj. €240 300 325 
Investoinnit % liikevaihdosta38 47 53 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta21,92,32,21,61,5
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta1,3 1,8 0,9 
Oman pääoman tuotto, %2,22,22,52,51,41,4
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat0,7 1,4 0,0 
Omavaraisuusaste, %646464646463
Henkilöstömäärä353373387390395395

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut1,71,31,0
13.01.04 Korot valtion lainoista 6,45,44,5
13.05.01 Voiton tuloutus1353535
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille22,919,518,3
Yhteensä165,961,258,9

2020 talousarvio
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös